Katuja

Katuja Kirjoittanut Anne Brontë

Suomentanut Matti Järvinen.

Murehdin kanssasi ja silti riemuitsen siitä,

Että tahdot murehtia sillä tavoin;

Liitän ääneni enkelikuoroihin

Siunatakseni synnintekijän surua.

Vaikka ystävät ja suku kääntävät selkänsä

Ja nauravat surullesi halveksien;

Kuulen mahtavan Lunastajan sanovan:

”Autuaita ovat murheelliset.”

Pysy tielläsi äläkä oudoksu sitä,

Että maiset jänteet ovat katkenneet:

Ihminen voi haikailla ihmeellistä muutosta,

Mutta ”ilo on taivaassa!”