Kun äiti kuoli

Kun äiti kuoli Kirjoittanut Dan Andersson

Suomentanut Matti Järvinen.

Suuri suru! lauloi laulurastas ja lensi metsään,

kun aurinko painui punaisena mailleen,

surusta parkui pöllö ja lähti pois

talolta, jossa äiti oli kuollut.

Kaksitoista lyöntiä löi kello talonpojan talosta,

kun talon väki ristissä käsin

piti rukouksen Herralle, joka vihastuneena ja kovana

lähettää ankaria koettelemuksiaan.

Levätkää! lauloi käki kasteisessa lehdossa,

kun aurinko meni pois tulipunaisena.

Ja ihana oli niitty päivänkoiton hetkellä

ja kostea jokainen ruusunnuppu.

Mutta raskaasti nukkui äiti hämärän verhoamassa tuvassa,

eikä hän enää koskaan herää,

ja jäsenet, jotka vääntyivät kuolinkamppailun tuskissa,

saavat vihdoin kylmetä ja oieta.