Pankinjohtaja Nils Idmanin väärinkäytökset
Saman päivän aamupäivällä jona Idman keskipäivällä vangittiin, saapui hän kaupunkiin sangen hermostuneessa tilassa. Hän ajoi suoraan erään asioimistoverinsa luokse, jolta vaati 800,000 markkaa, sanoen muussa tapauksessa ottavansa hengen itseltään. Puhuteltu vastasi, että jos hän kirjoittaisi hänelle tuon summan, niin hänen olisi itsensä lähetettävä luoti päähänsä. Ei siis tullut täältä apua.
Sen jälkeen ajoi Idman toisen liiketuttavansa luokse, jossa vaati puolta miljoonaa. Se summa ehkä olisi täältä lähtenytkin, ellei olisi muistettu erästä vähän aikaisempaa pientä epärehellisyyttä, johon hän oli tehnyt itsensä vikapääksi. Kun täältäkin näin ollen tuli kielto, lähti Idman toivottomana Molinin apteekkiin pyytäen voimakasta myrkkyä, jota hänelle luonnollisesti ei kuitenkaan annettu. Apteekista tullessaan hänet poliisi vangitsi pankin pääkonttorista tulleen ilmoituksen perusteella.
Julkisuudessa on usein mainittu sitä taikka tätä pankkia, joissa Idman olisi suuremmassa määrässä harjoittanut raha-asioimista. Mikäli meidän on onnistunut kuulustella näitä suhteita, on Idmanilla ollut enimmän asioita Suomen Pankissa, Pohjoismaiden Osakepankissa ja Vaasan Pankissa.
Mitä pitemmälle tarkastus Yhdyspankin täkäläisessä konttorissa ennättää, sitä rohkeampia, häikäilemättömämpiä väärinkäytöksiä tulee tässä Idmanin johtamassa pankinkonttorissa. Tuntuu oikeastaan käsittämättömältä, kuinka täkäläisen konttorin tila on voinut olla järjestyksessä viime kevättarkastuksessakaan katsoen siihen suunnattomaan sekasortoon, mihin se tällä välin on joutunut.
Niinpä on parhaallaan tapahtuvassa pankkitarkastuksessa ilmennyt, että pankin kassaholvista on m. m. kadonnut Vaasan pankin antamia talletustodistuksia noin 600,000 markan arvosta.
Edelleen kerrotaan, että pankista on diskontattu sellaisia vekseleitä, joita ei ole taikka ole ollut olemassakaan, noin puolen miljoonan markan arvosta.
Kuinka kirjavan joukon kanssa Idman on ollut tekemisissä, sitä valaisee se seikka, että hänen tiedetään olleen eräänkin helsinkiläisen juutalaisen kanssa asioissa noin 40,000 markalla, ehkä toistenkin kanssa.
Pääkaupungista käsin selvitettiin illalla täällä huhua, että Suome[1] pankin täkäläisen konttorin johtaja olisi pidätetty toimestaan. Myöhään viime yönä tiedustelimme asianlaitaa Helsingistä, Suomen pankinjohtaja[2] Jalo Järnefelttilta[3] ja pyydämme aseman rauhoittamiseksi ilmoittaa johtaja Järnefeltin vakuutuksen, ettei asiassa ole vähintäkään perää.
ei eilen pidetty, koska pankissa toimitetussa tarkastuksessa ei vielä eiliseen mennessä saatu ilmi erikoisempia, tarpeenvaatimia seikkoja, eikä hra Idman itse voinut niitä muistaa. Muuten jatkui tarkastusta [...][4] eilen koko päivän.
Mercatorin kertoman mukaan lienevät hra Idmanin petokset alkuisin jo ajoilta 10 vuotta takaperin. Lehti sanoo tuntevansa useita vuosia takaperin tapahtuneita väärinkäytöksiä, joita ei se kuitenkaan tahdo ennen tutkimusten toimittamista ilmoittaa. Mikä eniten ihmetyttää tässä surullisessa tapauksessa, lausuu lehti edelleen, on se kylmäverisyys ja ainoalaatuinen häikäilemättömyys, jota hra Idman on osottanut hänelle uskottujen varojen käyttelyssä, joiden hallinnon hän on onnistunut voittavalla tavallaan ja nauttimallaan suurella luottamuksella hankkia.
Pankinjohtaja Idman on kertonut, että hän neljä vuotta sitten oluttehtaiden osakkeissa menetti 600 tuh. mark. Tämän lisäksi sai hän kärsiä muita tappiota, niin että hänen häviönsä lyhyen ajan kuluessa nousivat 1 milj. mk:aan. Silloin hänen luottonsa alkoi vähetä ja hän ryhtyi rikollisin keinoin hankkimaan itselleen käyttövaroja.
Nyttemmin on käynyt selville, että pankinjohtaja Idmanilla on sitoumuksia luultavasti melkein joka pankissa ympäri maata. Useihin pienempiin pankkeihin on hän kiinnittänyt nimensä takuumiehenä. Koska lainoissa kumminkin on muitakin takuumiehiä toivotaan, ettei ainakaan suurempia vahinkoja koidu asianomaisille pankeille. Lukuisista kassoista ja muista rahalaitoksista eri tarkoituksiin otettuihin lainoihin on hra Idman merkinnyt myöskin itsensä takuumieheksi. Tehtyjen kyselyjen tuloksena on ollut ettei väärennettyjä vekseleitä ainakaan toistaiseksi ole saatu ilmi muissa rahalaitoksissa kuin Yhdyspankissa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että hra Idman ei ole rohjennut diskontata väärennettyjä vekseleitä pankeissa, jotka olisivat ilmoittaneet diskonttaamisesta asianomaisille vekseleissä oleville henkilöille. Omassa pankissaan hän on sen voinut tehdä kieltämällä henkilökuntaansa lähettämästä ilmoituskirjettä.
oli toissapäivänä Pörssissä nähtävänä. Sen oli joku aika sitten hra Idman jättänyt vakuudeksi eräälle pörssikaupanvälittäjälle. "Todistuksessa" oleva nimi oli vallan mestarillisesti väärennetty.
Torstaina Köpenhaminassa ilmestynyt kauppalehti Börsen kertoo pankinjohtaja Idmanin tekemistä kavalluksista. Lehden uutisessa, omituista kyllä, tiedetään asiat kertoa melkeinpä tarkemmin kuin samaan aikaan täällä, varsinkin mikäli uutinen koskee kavalluksen suuruutta.
Lähde[muokkaa]
Aamulehti sunnuntai 8.12.1912 s. 13.
Huomautukset[muokkaa]
- ↑ pitää olla Suomen
- ↑ pitää olla pankin johtaja
- ↑ pitää olla Järnefeltiltä
- ↑ mikrofilmatussa lähteessä epäselvä kohta
Katso myös[muokkaa]
- Samassa lehdessä oli artikkeli Pankinjohtaja Albert Snellman kateissa.