Pitkäst’ aikaa
| Pitkäst’ aikaa. Kirjoittanut Robert Burns |
- Ei vanhat veikot unhoon jää
- ja välit ystäväin!
- Sa vanha veikko, terve, mies,
- taas pitkäst’ aikaa näin!
- Taas pitkäst’ aikaa tavattiin,
- taas pitkäst’ aikaa näin;
- hei, muistoin malja otetaan
- taas pitkäst’ aikaa näin!
- Me kaksi kautta kukastoin
- haat juostiin pilanpäin;
- on liesuiss’ oltu, siitä kuin
- sun pitkäst’ aikaa näin.
- Me muinoin ruuhta melottiiin,
- vuon vettä läiskyttäin:
- veet tyrskyilleet on, siitä kuin
- sun pitkäst’ aikaa näin.
- Sa viljo veikko, kättä lyö
- ja kouraa kämmentäin;
- ja reilu ryyppy otetaan
- taas pitkäst’ aikaa näin.
- Kai täyden tuopin kestät, mies,
- voin taata itseäin:
- hei, muistoin malja otetaan
- taas pitkäst’ aikaa näin!
- Taas pitkäst’ aikaa tavattiin,
- taas pitkäst’ aikaa näin;
- hei, muistoin malja otetaan
- taas pitkäst’ aikaa näin!
Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.