Äidin apuna

Äidin apuna. Kirjoittanut Immi Hellén

Anni ja Ulla hippasilla

juoksivat kevään kunnahilla,

liehuivat pitkin kotirantaa.

Eikö jo puhkee kevään kukat? –

Ah, mutta reikiä saivat sukat!

Parsia täytyy kärkeä, kantaa.

Äidillä muutenkin paljon on työtä:

valvoa saapi monta yötä,

pien’ veikko kun hampaita saapi.

Einettä vinkuu nassut, possut,

paikata täytyy Tommin tossut,

Pirkon paita se ratkeaapi.

Siksipä juuri Anni ja Ulla

päättävät tyttöset toimeen tulla

omin neuvoinsa näistä asti.

Neulaan tarttuvat tosissansa,

parsivat pallerot sukkiansa.

Työ se käykin taitavasti.

On tässä tytöillä tosi tuuma,

pistävät niin, että neula on kuuma.

Ken ensinnä valmiiks entää?

Pien’ Ulla hän ensinnä ehtii kärkeen,

sai Annikin valmiiksi työnsä tärkeen. –

Taas saavat he perhoina lentää.

Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.