Äidin apuna

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Äidin apuna.

Kirjoittanut Immi Hellén


Anni ja Ulla hippasilla
juoksivat kevään kunnahilla,
liehuivat pitkin kotirantaa.
Eikö jo puhkee kevään kukat? –
Ah, mutta reikiä saivat sukat!
Parsia täytyy kärkeä, kantaa.
Äidillä muutenkin paljon on työtä:
valvoa saapi monta yötä,
pien’ veikko kun hampaita saapi.
Einettä vinkuu nassut, possut,
paikata täytyy Tommin tossut,
Pirkon paita se ratkeaapi.
Siksipä juuri Anni ja Ulla
päättävät tyttöset toimeen tulla
omin neuvoinsa näistä asti.
Neulaan tarttuvat tosissansa,
parsivat pallerot sukkiansa.
Työ se käykin taitavasti.
On tässä tytöillä tosi tuuma,
pistävät niin, että neula on kuuma.
Ken ensinnä valmiiks entää?
Pien’ Ulla hän ensinnä ehtii kärkeen,
sai Annikin valmiiksi työnsä tärkeen. –
Taas saavat he perhoina lentää.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.