Äsköinen Tanssi

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Äsköinen Tanssi.
Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 62. *)
Kirjoittanut Carl Michael Bellman


Corno – – – Muovits nyt Sarvensa koittaa;
                  Sois’ ett’ kaikk’ jo valmis ois.
                  Tanssiksi kauniisti soittaa,
                  Huilunsa rasvalla voitaa. – – – Corno.
                          Hyppe, ja huutaa, ja väitteä,
                          Kirveet ja kihvelit heitteä –
                                  Kaikki nurkkaan viskoo pois:
                          Tuolit hään seinistä lykkeä,
                          Pöyvät ja penkitki pyyhkeä –
                                  Kaikk’ hän paikkoillensa sois’.
Corno – – – Mitäspä kahtelet noita?
                  Kattoo ja seinät, Tolvana?
                  Tauluja, maita ja soita,
                  Kirkkoja, kaupunkiloita. – – – Corno.
                          Kauniist’ on kahtoa kyllä,
                          Tyttöjä, helmukset yllä,
                                  Tirkistellen – nähä soat.
                          Nuoret ja vanhatpa lässä
                          Kaikki hyö näköövät tässä
                                  Selväst’ mitä luetaan.
Corno – – – Kahtoopas kattohon nuita!
                  Niinsä, tuollaik, nähä soat
                  Päiviä, tähtiä, kuita,
                  Poavia, Piru ja muita – – – Corno.
                          Goliath, viisas ja viekas,
                          Kantavan käissänsä miekkaa,
                                  Ohtaan Taavi’in osaja;
                          Absalom pajassa takoo,
                          Ahasveruspa makoo
                                  Estrin hoaroin nojassa.
Corno – – – Neätkös nuo seihtemän laihat
                  Nautat, jotk’ on laihossa?
                  Siinäpä Noakin laiva,
                  Kappas kuin sataapi aivan! – – – Corno.
                          Siinäpä Tuhma ja Viisas;
                          Siinä Prohveeta Elisa,
                                  Rattaillansa, taivaassa.
                          Pistäppäs lasiais silmiin!
                          Niinpä soat samassa ilmin,
                                  Kuin Susanna voiton soa.
Corno – – – Muovits hään kahteloo näissä;
                  Päreet palaa, huilut soi.
                  Sulhainen näkyypi väissä;
                  Piiska ja rukkaiset käissä! – – – Corno.
                          Piirakkain kystä ei ole;
                          Neitoset, rinnassa solet,
                                  Valmistaiksen – minkään voi.
                          Kaikki ne tanssia varttuu,
                          Porstuvaan väki jo karttuu;
                                  Tanssii alkaa – kuulkas, hoi!
Corno – – – Muovits nyt sarvensa hoitaa–
                  Jopa polskan panoo tuo;
                  Alullen soaha hään koittaa,
                  Kuules kuin somast hän soittaa! – – – Corno.
                          Iskeäpi silmänsä nuottiin,
                          Puhaltaa – jalkapa puottiin.
                                  Kass’ kuin polkee! – Hullu tuo!
                          Nutussa ukkopa liikkuu;
                          Sarvensa hampaissa kiikkuu;
                                  Kynttilät, ne palaa – nuo.
Corno – – – Kaikkupas kuulupi parven,
                  Valaistunu tupa oisi:
                  Ukot ne kontaa kuin karhut,
                  Kukin hyö paristaan harhuu – – – Corno.
                          Piijoista, muutamat – hienot;
                          Muutamat, ynsät ja vierot;
                                  Suutuksissaan lähtöö pois.
                          Muutamat seisoovat eän’täk,
                          Hansikat sormiinsak veäntää;
                                  Ottais nuuskun – josma toisin.
Corno – – – Avuksi! Nenäis jo eäntyi –
                  Rupeek rinkiin! – Rupeek näin!
                  Lassilan Anni jo seäntyi,
                  Pojillen nauruksi keäntyi – – – Corno.
                          Kenkäisi ainapa löyhkäät,
                          Kuhnustat, kompsaat ja öyhkäät,
                                  Tuikki musta allappäin.
                          Nauhaisi lierut on poikki,
                          Pitäppäs käsiäis oikeen!
                                  Pieppäs rinkiin, pieppäs näin!
Corno – – – Niistäppäs nenäisi, linkist’!
                  Kannak kauniisti sun peäs!
                  Tytöt jo tunkeusin rinkiin,
                  Laittaiksen, heittäiksen, minkiin – – – Corno.
                          Juosehvin morsiain, tuolla,
                          Karkaapi Nikkarin puolla;
                                  Jalat viistot – etkös neä?
                          Sonnassa sormet ja hyppeet.
                          Lurjus! kah, kuinkas sa hyppäät?
                                  Etkös vähäik’ viihikkään. –
Corno – – – Ruvetkee kaikki yht’ aikaa,
                  Alust’ aina loppuun ast’!
                  Liena, jo omaisi kaipat?
                  Mitäpäs tuosta sa paipat? – – – Corno.
                          Hämmennös’ soapi jo vallan,
                          Pujotkee käsien alla!
                                  Liisa piikain; – Huutti-pas!
                          Ehippäs piikojais tuolla
                          Kavulla, moalla ja suolla!
                                  Lyö sen pirua suuta vast’!
Corno – – – Seppäpä, miehistä mieru;
                  Käyp’ ja ähkää; pyytää, ja juo;
                  Paijasta, nauhat ne lieruuu,
                  Ainapa mahallen vieruu – – – Corno.
                          Kah! kuin hän hyppeä kuin haukki,
                          Housuinsa nappi on auki;
                                  Käet koukussa! – hyipä tuo!
                          Hattunsa nurinpäin veänteä,
                          Sinne ja tänne sen keänteä;
                                  Ukot tuolle – nauraa nuo.
Corno – – – Hyppäkeä pojat, kuin katti!
                  Rinki juoks’koon niinkuin köys’.
                  Heikutak, keikutak Matti,
                  Varoitak seinät ja katto! – – – Corno.
                          Peästäppäs Suutari rinkiin,
                          Mestari, tulkaapas linkist’!
                                  Sarvet, soittaa, tanssi käyp’.
                          Sorkkaisi eiltäisi heitäk!
                          Eläppäs potkaisek meitä!
                                  Viulut vinkuu; pulloin täys’.
Corno – – – Väkipä porstuvaan keräyk;
                  Peästäk Krouvari – sisään tänn’?
                  Hyväpä sukuiset Herrat!
                  Teijänpä muistiksi kerran. – – – Corno.
                          Seisot, kuin pyssyt ne paukkaa;
                          Armahin muistiksi – kaukaa!
                                  Juoppas Suutar’! Jouvuk tänn’.
                          Tomu tuo lakkeiseen juoksoo,
                          Pöllynä uksesta tuoksuu.
                                  Riskist’ rinkiin! – – – keännek sen.
Corno – – – Ruvetkee kaikki yht’ aikoo!
                  Alkaappas nyt kaikki, hei!
                  Muovits pä vähäistä vainki
                  Voijetta sarveisi saiki! – – – Corno.
                          Tytötpä kannoillaan kolkkaa,
                          Häpiä! miten te solkkaa;
                                  Voi tuo vuohi, minnek vei!
                          Katos kuin lattiall’ laukkais’,
                          Silottu silkissä, raukka!
                                  Niin kuin kuikka siipineen.
Corno – – – Sepp’ on mun morsiain, koira!
                  Onko hään kuikka? – Ompa niin
                  Soakelin, vietävä orja!
                   Vielämä luitaisi korjan. – – – Corno.
                          Hänestä henkeni annan,
                          Sinulta, perhana, pannaan
                                  Peätäis halki! – Ovet kiin!
                          Täss’ oot kuin perkele merras’,
                          Olet kuin hiiroinen tervass’!
                                  Ulos lakki jo viskattiin.
Corno – – – Pahuuspa, kuules kuin paippaa!
                  Ja lakistaan larmin soap’.
                  Muori jo ottaapi vaipan,
                  Tytärpä omansa kaipaa – – – Corno.
                          Tukasta Nikkarin soapi,
                          Silmät ja korvia roapi;
                                  Tuloo nöyräks, samassa.
                          Kynttilät sammuksiin löivät,
                          Eukkopa poiki kuin söivät
                                  Puristettu eis ja taa.
Corno – – – Kaikkipa rinkissä piirii,
                  Laskeeppas nyt lavullen!
                  Maikkipa hyppeä kuin hiiri,
                  Lenteä ja liehuu kuin viiri – – – Corno.
                          Hiisi kuin pyörähti häntään!
                          Paitapa, kahto kuin lenteä;
                                  Poika, pahuus, sai jo sen.
                          Älkeäpäs mistäkään virkaa!
                          Heretkee tansista, sirkut;
                                  Nep’on luotu surmaksemm’.

*) Lauletaan kuin: ”Movitz valthornet proberar.” &c


Lähde: Suomi 6.2.1847.