”Jalovalko”

”Jalovalko”[1]. Mukaelma. Kirjoittanut Minna Krohn

Kukkuloille Alppien

Sijas sait sä Jumalalta,

Jalovalko; lumen alta,

Yksin, kevät-ilmatta

Lepäät vuoren helmassa.

Siellä, missä salamat

Leimahtelee taivahilla,

Missä vuohet iloisat

Hyppii vuorten laitehilla,

Missä väijyy kuolema,

Kukoistat sä puhtaana.

Näin sun kerran illalla –

Ihanamp’ et ollut milloin, –

Jyrkän paikan reunalta

Sinut tempasin ma silloin,

Sinut, kaino kukkanen,

Koristus sä Alppien!

Kuten sinä, ihminen

Taistelunsa taistelevi,

Katsoo ylös taivaasen,

Yksin Herraan luottelevi,

Jättäin Hänen haltuunsa

Oman mielivaltansa.

1. Alppivuorilla Schweizissä kasvaa korkeammilla kukkuloilla eräs valkea kukka, jolla saksankielellä on nimi ”Edelweiss” s. o. jalovalko.

Lähde: Pääskysen Liverryksiä Lapsille. 1883. Helsinki.