”La Jacquerie”
| ”La Jacquerie”. Kirjoittanut Kaarlo Albert Grönqvist |
”Nus sumes homes cum il sunt!”
Robert Wace.
- ”Tok’ ihmisrotu jakauu”,
- Niin herra heille sanoo,
- ”On aatelinen sentään muu
- Kuin se, jok’ leipäns’ anoo”.
- Ja siksi heilt’ hän viimeisen
- Nyt leipämurun nykkii;
- On ”Jacques Bonhomme” vain sävyinen –
- Mut kansan sydän sykkii.
- Käy kostoon kansan käsi jo!
- Kas murhapoltot loistaa!
- On kova ”rahvaan” tuomio:
- Se julman sorron poistaa.
- Kun pyytää herra armoa,
- Se liekkiin herran lykkii,
- Ja nainen, lapsi surman saa –
- Noin kansan sydän sykkii.
- Mut sorron valta vahva on,
- Sen rautakäsi voittaa;
- Oi, kansa, kansa onneton,
- Nyt tuhon päivä koittaa!
- Nyt herras koston maljan toi;
- Sun suones tuskin tykkii –
- Vaikk’ ihmisverta tanner joi,
- Viel’ kansan sydän sykkii!
K. A. Wi. [Kaarlo Albert Grönqvist].
Lähde: Ylioppilas-Albumi J. V. Snellman’in 75 vuotisen syntymäpäivän muistoksi 13 p. Toukokuuta 1881. 1881. Helsinki.