”Riemuni on ristin puussa”
| ”Riemuni on ristin puussa.” (Runebergin 147 virren mukailema). Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Riemuni on ristin puussa,
- Autuuteni ainoa,
- Huvitusta hakee muussa
- Suotta sydän surkea;
- Siinä kärsivällisyys,
- Hyvyys, lempi, ystävyys,
- Jonka vertaa hakemalla
- Emme löydä taivaan alla.
- Hyvyys kyllä hyvyydellä
- Keskenämme kohdellaan,
- Rakkauden tähden hellä
- Rakkaus käy kuolemaan;
- Mutta kuka mailmassa
- Kärseissäänkin rakastaa,
- Painon kantain pahuutemme,
- Kuorman kaiken häijyytemme?
- Ristissä hän yksinänsä,
- Hurskas, puhdas karitsa,
- Kaiket kansat verellänsä
- Laupiaasti lunastaa;
- Katsomatta muotoa,
- Pitämättä lukua,
- Kaiket tykönsä hän manaa,
- Ihan ilahuttavana.
- Päivän paiste, ollessansa
- Hyväin, häijyin riemuna,
- Hänen lempi-virrastansa
- On kuin pieni pisara;
- Kiiltävänä kirkas kuu,
- Josta yömme valistuu,
- Hänen lempi-tulessansa
- Katoaapi kokonansa.
- Häneen turvaa sydämeni,
- Mitä ikään tapahtuu,
- Hän on minun autuuteni,
- Hän mua auttaa, eikä muu;
- Kaikki muu on mailmassa
- Niinkuin kaasu katoova,
- Vaan hän, jota sydän halaa,
- Minuun mieltyneenä palaa.
- Ristissä hän yksinänsä
- Turvani on tukeva,
- Ken ei soisi mielellänsä
- Minun häntä rakastaa?
- Hän on paras ystävä,
- Paras hyvän-tekiä;
- Hänen tiedän verellänsä
- Jumalaan mun liittävänsä.
–t–t–t– [K. L. Lindström]
Lähde: Sanomia Turusta 30.3.1858.