”Sillä luonto se on...”
Ulkoasu
”Sillä luonto se on...” Kirjoittanut Kasperi Tanttu |
– Perheuutisia. Kihlauksensa ovat julkaisseet
sacr, min. cand. neiti Vendla Ivaska
Viipurista ja filos. maist. Martti Salokas
Terijoelta.
U. S. n:o 51.
- Ooi voi voi Vendla sun vehkeitäs,
- sun läksytän lausehin kiperin,
- kun pääsit pyhien pyttyhyn,
- sait kaulaasi pappien liperin,
- niin taivahan saarnoja saarnasit,
- vaan itse maassa sa elit
- ja kaikilla Eevan-elkeilläs
- sitä Marttia viekistelit.
- Ja kun minä luulin saarnoillas
- ihan murtavan viettien vallan
- ja meille vaimojen miehille
- jo tulevan täyden hallan,
- vaan, oi sinä viehkeä Vendlamme,
- sinä suukon suikkasit suuhun
- ja näytit, luonto, luonto se on
- joka tikanpojan vetää puuhun.
- Niin, syntisen siunaus yllenne,
- sinä sacr. min. cand. teologian
- ja – tiede ja uskonto yhdistyy –
- sinä maisteri filosofian!
- Jos, Vendla, sun Marttisi suutahtaa
- ja vihassa filosofeeraa,
- niin näytä että sun saarnasi
- kyll’ lihassa, hm, reageeraa.
- Ja kyllä se varmasti hauskaa on
- kun muija on miehellä pappi,
- se helvetin avainta helskyttää
- jos kiehuupi miehen sappi,
- ja lasten kastamisrahoissa
- voi monia markkoja säästää
- ja itse voi syntinsä sovittaa
- ja kirkolliseksi päästää.
- Suo, Vendla, suukkoni otsalleis,
- lyö kämmentä Martti-veikko,
- ja kanssani kiitosta huoatkaa
- kun liha on sentään heikko.
- Sinä Vendla pauhasit pöntössäis
- suur’ kaipaus kauhtanan alla
- ja tiesit: taivahan avaimet
- on Martilla, maailmalla.
Lähde: Tanttu, Kasperi & Jali Joutsen 1915: Parivaljakolla: humoristisia runoja. Paperikauppa »Viertola», Tampere.