Aallon lemmitty

Aallon lemmitty. Kirjoittanut Lauri Ekberg

Rantahiekan äyrähällä

Kasvoi kauno kukkanen.

Maalla, kauvas näkyvällä –

Siinä viihtyi vienonen.

Katsehella lempeällä

Suostui aallon suudelmiin,

Aalto kaukaa rientämällä

Armahansa löysi niin.

Vaan ei maja kauvan kestä,

Tehty hietaan juoksevaan,

Murtumast’ ei mikään estä

Majaa kukka raukankaan.

Aalto annanansa kantoi

Kesken kukkaistarhasen;

Vielä erotessa antoi

Suudelmansa viimeisen.

Mutta yöhön aalto vapaa

Itsekin jo raukeni:

Kukkastaan kun turhaan tapaa,

Ikävästä kuolevi.

L[auri]. O[lli]. E[kberg].

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. IV. 1885. Savo-Karjalaisen Osakunta, Helsinki.