Aallotar tytölle (Forsman)
| Aallotar tytölle. Kirjoittanut Viktor Rydberg |
| Suoment. Kaarlo Forsman. |
- Armas laps, jok’ uiden viillät
- Laineet leikiten ja kiillät,
- Niinkuin sorjin valkolilja päällä aallon vilpoisen!
- Ihmistyttö, mitkä tullee
- Vaihtuvaiset onnet sulle,
- Vuoni vaihtumatta aina juostess’ alta koivujen.
- Riemun, tuskan aikaa sinä
- Varrot – vaan en konsaan minä;
- Vaihtumatta aina aalloin tuhansin mä virtailen.
- Vast’ oot neinnä rakastava,
- Lemmen saapa, hehkuava,
- Vuoni hiljaa soljuessa kukkaslaakson tyynehen.
- Armas lapsi, mieleltäsi
- Vielä vilvas kuni vesi,
- Valko-lumme kaunihin, jot’ uitti aalto vilpoinen!
- Kohta uinnut unelmihin
- Outoihin ja suloisihin,
- Vuoni vaihtumatta vainen alta puiden solisten.
- Kohta utu-hunnussasi
- Morsionna, polvillasi
- Oot sä vieress’ miekkoisen, ken sai sun kainon sydämmen.
- Kohta äidin sydän hellä
- Sinuss’ alkaa sykähdellä,
- Vuoni hiljaa soljuessa kukkaslaakson tyynehen.
- Ihmisonnen salat summat,
- Toivon, lemmen kuolon kummat
- Syleillen, laps kaunokainen, aaltosin sua syleillen.
- Jahka päivät kierteleepi,
- Salot sulle selkeneepi,
- Vuoni vaihtumatta vainen juostess’ alla koivujen.
- Ah! ei juoksun määrää mulle
- Suotu, vaan se suodaan sulle,
- Kons’, sua kirkastellen elon riemujen ja murheiden,
- Kuolemaan saat sammuella,
- Niinkuin rusko iltasella,
- Vuoni hiljaa soljuessa kukkaslaakson tyynehen.
Lähde: Kaikuja Skandinaviasta: suomennoksia Skandinavian nykyisimmästä lyyrillisestä runoudesta. 1894. Toimittanut Reinhold Roine. Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa, n:o 20. Werner Söderström, Porvoo.