Aamu (1867)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aamu.
(Runeberg).
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Aurinko jo kullallansa
Idän pilvet koristaa,
Kaste hopeahelmiänsä
Kukkaisille ripsuttaa.
Lintusetki lentelevät
Sinne tänne riemuten;
Tuhat ilo-äänet soivat
Kaunihisti kaikuen.
Lahti vienoon väräjääpi,
Tuuli tuutii lehtoa;
Joka henkäykseen saapi
Eloo, kukkatohua.
Enkeli, sä taivahinen,
Jok’ oot kaikkein tuttava,
Koitar! vaiko surusilmin
Sinua kukaan katsella.
Hajoavat surun sumut
Mieli musta pakenee;
Lapsihetkellänsä päivyt
Lapsen lailla aattelee.
Poiss’ on vaivat, poissa kaihot,
Kaikk’ on riemu, rauha vaan.
Konsa koittaa aamu luonnon,
Aamun joka sydän saa.

Kon.


Lähde: Ilmarinen 3.5.1867.