Aamuhiihto

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aamuhiihto

Kirjoittanut Saima Harmaja


Nyt väikkyy aamupilvet hohtein vienoin.
Ne himmenee, ne hehkuun lehahtaa,
ne hymyyn syttyy värein kullan-hienoin,
mut tumman sinen taivaan-läikät saa.
Mua mustin hiuksin vartoo koivu hento
ja päivä paistaa hankeen heleään.
Ma olen koivu, olen pilven lento
ja kevein sinivarjo rannan jään.
Sinessä läikkyy lumi luona ladun,
on raikkaimmillaan tuoksu maaliskuun.
Voi tomuisia asujoita kadun,
voi nielemiä kivimuurin suun!
Voi häntä, jok’ on jäsentensä vanki
ja metsän syliin milloinkaan ei saa
sujahtaa aamulla, kun kantaa hanki
ja huikaisevin harjuin loistaa maa.


Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.