Aamuhiihto
Ulkoasu
Aamuhiihto Kirjoittanut Saima Harmaja |
- Nyt väikkyy aamupilvet hohtein vienoin.
- Ne himmenee, ne hehkuun lehahtaa,
- ne hymyyn syttyy värein kullan-hienoin,
- mut tumman sinen taivaan-läikät saa.
- Mua mustin hiuksin vartoo koivu hento
- ja päivä paistaa hankeen heleään.
- Ma olen koivu, olen pilven lento
- ja kevein sinivarjo rannan jään.
- Sinessä läikkyy lumi luona ladun,
- on raikkaimmillaan tuoksu maaliskuun.
- Voi tomuisia asujoita kadun,
- voi nielemiä kivimuurin suun!
- Voi häntä, jok’ on jäsentensä vanki
- ja metsän syliin milloinkaan ei saa
- sujahtaa aamulla, kun kantaa hanki
- ja huikaisevin harjuin loistaa maa.
Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.