Aamulehden Toimitukselle

Aamulehden Toimitukselle. Kirjoittanut Eino Sakari Yrjö-Koskinen

Lehtenne viime keskiviikon numerossa ollut vastaus on minussa vahvistanut sen vakaumuksen, ettei pitemmistä puheista olisi mitään hyvää. Kun kahdesta arvostelijasta toinen katsoo kaunokirjallista teosta kehnoksi ja moitittavaksi, toinen sitävastoin löytää samassa teoksessa kaikki mahdolliset ansiot, syvämielisyyttä, ankarata siveellisyyttä, ihmisrakkautta, silloin ei todella asiat puhuen parane. Mutta vielä vähemmän saattaa mitään järkevää keskustelua syntyä siihen nähden, että nuot molemmat arvostelijat ovat ihan samalla ”kannalla”. Aamulehden arvostelija aluksi vakuuttaa ”yhtä vähän kuin minäkään hyväksyvänsä sitä, että kirjallisuudessa vedetään esiin kaikki loka ja saasta, jota yhteiskunnassa piilee”, mutta sitten ei kuitenkaan tiedä miten kylläksi ylistelisi kirjaa, joka juuri tuota lokaa ja saastaa vetää esiin. Tällaiseen logiikkaan on mahdotonta mitään sanoa. Vai tietääkö A:lehden arvostelija jotain vielä saastaisempaa, kuin se, mikä täyttää kirjan koko jälkimäisen puolen? Tai katsooko hän todella sitä tapaa, jolla se on esitetty, niin hienoksi ja peitetyksi, että ainoastaan semmoinen silmä, joka on tottunut kaikkialla pahaa näkemään, sitä voi eroittaa?*)

Lyhyesti: olemme lukeneet teosta niin erilaisilla silmillä, että täytyy jättää jokaisen yksityisen lukijan päätettäväksi kumman silmät ovat olleet terveemmät. Muuten ei minulla ole mitään lisättävää arvosteluuni; mutta en myöskään katso voivani sanaakaan siitä peruuttaa.

E[ino]. S[akari]. Y[rjö].-K[oskinen].

*) Mitä A:lehden arvostelijan mietteisiin eräistä yhteiskunnallisista epäkohdista tulee, luulen, että niiden suhteen olemme samaa mieltä. Mutta odottaa ”Helsinkiin” kirjasta ja muista samanlaisista noiden epäkohtain korjaamista, on toki liikaa lapsellisuutta. Omituista muuten olisi, kuinka Juhani Aho nyt olisi kääntänyt ”ihmisrakkautensa” tuohon suuntaan, kun tietää saman kirjailijan, ”Savoa” toimittaessaan, lämpimästi kannattaneen Geijerstam’in aatteita.

Ensim. arvost vastaus. Hra E. S. S.-K. ei näy ottavan tajutaksensa eroitusta sen loan välillä, jota piilee loukoissa, ja sen, joka ylvästelee laivoilla, rautateillä ja Helsingin esplanaadissa, sillä jos hän niitä erottaisi, silloin ei hän löytäisi mitään ristiriitaisuutta edellisessä vastauksessani. Edellisellä ei saa saastuttaa toisia ilmakerroksia; jälkimäinen jo päässyt kaikkien nähtäville ja sen karkoittamista luulen kirjalla ”Helsinkiin” tarkoitetun.

Mitä hairauksia Juhani Aho eläessään mahdollisesti on tehnyt, ei kuulu tähän, koska nyt on puhe kirjasta ”Helsinkiin.”

Lähde: Aamulehti 24.1.1890.