Aamunkoitteessa

Aamunkoitteessa. Kirjoittanut Saima Harmaja

Aamu nousee. Varjot kalpenee.

Hämyn halki valo vapisee.

Aamu nousee. Usvin haihtuvin

vaipuu öistä pisin, hirmuisin.

Yli kuilun rusko leviää,

varjot väistyy, ensi säteet jää.

Jumalani! Läpi pimeän

johdit askeleeni nääntyvän.

Kauhun hetkin mittaamattomin

vierelläni seisoit, mahtavin.

Kätes ihmeellinen kädessäin

henkes voiman hengessäni näin.

Tuskan maassa et mua jättänyt.

Älä lähde, älä hylkää nyt!

Aamu nousee. Hämy hälvenee.

Kaikki, mihin kosken, hymyilee.

Yli maani rusko leviää,

varjot väistyy – Sinä, sinä jää!

Lähde: Harmaja, Saima 1935: Sateen jälkeen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.