Adolf Hitler: Poliittinen testamenttini

Adolf Hitler: Poliittinen testamenttini

Yli 30 vuotta on kulunut siitä, kun vuonna 1914 minä annoin vaatimattoman osuuteni vapaaehtoisena ensimmäisessä maailmansodassa, johon valtakunta pakotettiin mukaan.

Näinä kolmena vuosikymmenenä minua on ajanut eteenpäin pelkästään rakkaus ja uskollisuus kansaani kohtaan kaikissa ajatuksissani, teoissani ja elämässäni. He antoivat minulle voimaa tehdä vaikeimmat päätökset, joita koskaan on kuolevaiselle annettu tehtäväksi. Olen kuluttanut aikani, työtarmoni ja terveyteni näinä kolmena vuosikymmenenä.

Se, että minä tai kukaan muu saksalainen olisi halunnut sotaa 1939, ei ole totta. Sitä tahtoivat ja lietsoivat ne kansainväliset valtiomiehet, jotka joko polveutuivat juutalaisista tai työskentelivät juutalaisten eduksi. Olen tehnyt liian monta aloitetta aseistautumisen hallitsemiseksi ja rajoittamiseksi, jotta minua voitaisiin pitää ikuisesti vastuullisena sodan aloittamisesta. Niin ikään en koskaan tahtonut ensimmäisen tuhoisan sodan jälkeen toisen sodan puhkeamista Englantia, tai edes Amerikkaa vastaan. Vuosisadat tulevat kulumaan, mutta kaupunkiemme ja muistomerkkiemme raunioista nousee viha niitä, jotka olivat viime kädessä vastuussa ja joita saamme kiittää kaikesta, kansainvälistä juutalaisuutta ja sen apureita kohtaan.

Kolme päivää ennen Saksan ja Puolan välisen sodan syttymistä ehdotin uudestaan ratkaisua Saksan ja Puolan välisiin ongelmiin Britannian Berliinin suurlähettiläälle - samankaltaista kuin Saarin alueen kohdalla, kansainvälisen tarkkailun alaisuudessa. Tätä tarjousta ei voitaisi vastustaa. Se hyljättiin vain koska Euroopan johtavat piirit halusivat sotaa, osaksi kaupallisten etujen vuoksi ja osaksi kansainvälisen juutalaisuuden järjestämän propagandan vaikutuksen alaisina.

Olen tehnyt myös melko selväksi sen, että mikäli Euroopan kansakuntia tullaan jälleen kohtelemaan pelkkinä myymistä ja ostamista varten tarkoitettuina osakkeina, silloin tämä rotu, juutalainen, joka on tämän murhaavan taistelun todellinen rikollinen, tullaan asettamaan vastuuseen. En myöskään jättänyt ketään epäilyksen varaan, etteikö tällöin miljoonat Euroopan arjalaisiin kuuluvat lapset kuolisi nälkään, etteikö miljoonat aikuiset miehet kärsisi kuolemaa, etteikö satoja tuhansia naisia ja lapsia palaisi ja pommitettaisi kuoliaiksi kaupungeissa, ilman että todellisen rikollisen tarvitsisi ottaa tätä omatunnolleen, vaikkakin vain humaanimpia keinoja käyttäen.

Kuuden sotavuoden jälkeen, jotka kaikista vastoinkäymisistä huolimatta tulee jäämään historiaan kaikkein loistavimpana ja kunniakkaimpana osoituksina kansakunnan elintarkoituksesta, en voi jättää kaupunkia, joka on tämän valtakunnan pääkaupunki. Koska sotavoimat käyvät liian pieniksi jatkaakseen vihollishyökkäyksen vastustamista tässä paikassa, ja koska meidän vastarintamme heikkenee asteittain sellaisten miesten vuoksi, jotka ovat yhtä harhaluuloisia kuin puutteellisia aloitekyvyssään, minun täytyy tähän kaupunkiin jäämällä jakaa kohtaloni niiden miljoonien muiden lailla, jotka ovat jo niin tehneet. Lisäksi en tahdo jäädä vangiksi vihollisille, jotka vaatisivat uutta juutalaisten järjestämää spektaakkelia viihdyttääkseen hysteerisiä massojaan. Olen siksi päättänyt jäädä Berliinin ja siellä valita kuoleman vapaasta tahdostani sillä hetkellä, kun uskon mahdottomaksi jatkaa asemaani Führerinä ja kanslerina.

Kuolen onnellisena tietoisena sotilaittemme mittaamattomista teoista ja aikaansaannoksista rintamalla, naistemme ansioista kotona, viljelijöidemme tiloillaan ja työläistemme töissään, ainutlaatuisena historiassa ja nuorison, joka kantaa minun nimeäni, ansioista. Se, että haluan ilmaista täydestä sydämestä kiitokseni kaikille teille, on yhtä ilmiselvää kuin toiveeni, että teidän, edellämainituista syistä, ei tule missään tapauksessa luovuttaa taistelua vaan jatkaa sitä isänmaan vihollisia vastaan, paikasta riippumatta, suuren Clausewitzin hengessä. Sotilaidemme ja oman ykseyteni kuolemalle antamasta uhrista tulee joka tapauksessa Saksan historiassa nousemaan säteilevä kansallissosialistisen renessanssin siemen, josta seuraa todellinen kansojen yhteys.

Useat mitä urheimmat miehet ja naiset ovat päättäneet jakaa oman kohtalonsa omaani seuraten vaikka viimeiseen asti vaikka olen pyytänyt heitä olemaan niin tekemättä, ja tahtonut heidän jatkavan tulevaa taistelua kansakunnasta. Pyydän maa-, meri ja ilmavoimien päällikköjä vahvistamaan kaikin keinoin vastarinnan henkeä sotilaidemme keskuudessa kansallissosialistisella tavalla, viitaten erityisesti siihen että myös minä itse, tämän liikkeen perustaja ja luoja, olen suosinut kuolemaa pelkurimaisen vallasta luopumisen tai jopa antautumisen sijaan. Tulkoon se, joskus tulevaisuudessa, osaksi saksalaisen upseerin kunniakäsitystä - kuin jo on meidän laivastomme tapauksessa - että alueesta tai kaupungista luopuminen on mahdotonta, ja että ennen kaikkea johtajiemme tulee marssia edessä loistavina esimerkkeinä, uskollisesti velvollisuutensa täyttäen, kuolemaan asti.

Testamentin toinen osa

Ennen kuolemaani erotan aikaisemman valtakunnanmarsalkan Hermann Göringin puolueesta ja riisun hänet kaikista oikeuksista, jotka hänelle myönnettiin 29. kesäkuuta 1941 annetulla asetuksella; ja myös valtionpäivätalossa 1. syyskuuta 1939 antamallani määräyksellä. Nimitän hänen paikalleen valtakunnan presidentiksi ja armeijan ylipäälliköksi suuramiraali Karl Dönitzin.

Ennen kuolemaani erotan aikaisemman SS-valtakunnanjohtaja ja sisäasiainministeri Heinrich Himmlerin puolueesta ja kaikista valtion viroista. Hänen sijalleen nimitän piirijohtaja Karl Hanken SS-valtakunnanjohtajaksi ja Saksan poliisin päälliköksi, ja piirijohtaja Paul Gieslerin sisäasiainministeriksi.

Göring ja Himmler ovat, henkilöäni kohtaan osoittamansa petturuuden lisäksi, aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa maallemme ja koko kansakunnalle neuvottelemalla salaa vihollisten kanssa, kuten he tekivät selkäni takana ja tahtoani vastaan, ja yrittämällä laittomasti kaapata valta maassamme itselleen.

Tarkoituksena antaa Saksan kansalle kunnian miehistä muodostettu hallitus, hallitus, joka tulee täyttämään valansa jatkaa sotaa kaikin keinoin - Nimitän seuraavat henkilöt uuden hallituksen jäsenet kansakunnan johtajiksi:

• Valtakunnan presidentti: Dönitz
• Valtakunnan kansleri: Tohtori Goebbels
• Puolueen ministeri: Bormann
• Ulkoministeri: Seiss-Inquart
• Sisäasiainministeri: Piirijohtaja Giesler
• Sotaministeri: Dönitz
• Armeijan ylipäällikkö: Schörner
• Laivaston ylipäällikkö: Dönitz
• Ilmavoimien ylipäällikkö: Greim
• SS:n Valtakunnanjohtaja ja Saksan poliisin päällikkö: Piirijohtaja Hanke
• Kauppaministeri: Funk
• Maatalousministeri: Backe
• Oikeusministeri: Thierack
• Kulttuuriministeri: Tohtori Scheel
• Propagandaministeri: Tohtori Naumann
• Talousministeri: Schwerin von Krosigk
• Työministeri: Tohtori Hupfauer
• Varusteluministeri: Saur
• Saksan työläisrintaman johtaja ja salkuton ministeri: Tohtori Ley

Vaikkakin osa näistä miehistä, kuten Martin Bormann, tri Goebbels, jne., vaimoineen, ovat liittyneet mukaani vapaasta tahdostaan eivätkä halua jättää valtakunnan pääkaupunkia missään tapauksessa, mutta ovat halukkaita katoamaan kanssani täällä, minun täytyy siitä huolimatta pyytää heitä tottelemaan pyyntöäni, ja tässä tapauksessa asettaa kansakunnan edut heidän omien tuntemustensa yläpuolelle. Uskollisella työllään he pysyvät tovereinani yhtä lähellä minua kuolemani jälkeen, sillä toivon henkeni vaeltavan heidän joukossaan ja aina heidän mukanaan. Olkoot he ankaria, mutta ei koskaan epäoikeudenmukaisia, ennen kaikkea älkööt he antako pelon vaikuttaa toimiinsa, ja asettakoot he kansakunnan kunnian kaiken edelle. Viimeiseksi, olkoot he tietoisia siitä, että kansallissosialistisen valtion rakentamisen jatkaminen edustaa tulevien vuosisatojen työtä, joka velvoittaa jokaisen henkilön palvelemaan yhteistä etua ja unohtamaan oman etunsa tämän päämäärän vuoksi. Vaadin jokaista saksalaista, jokaista kansallissosialistia, miestä, naista ja jokaista asevoimien miestä olemaan uskollisia ja kuuliaisia kuolemaan saakka uudelle hallitukselle ja sen presidentille.

Ennen kaikkea määrään kansakunnan johtajia ja heidän alaisuudessaan olevia toteuttamaan tunnontarkasti rotulakeja ja vastustamaan armotta kaikkien kansojen ikuista myrkyttäjää, kansainvälistä juutalaisuutta.

Saneltu Berliinissä, tänä huhtikuun 29. päivänä 1945, kello 04.00

ADOLF HITLER

Huomautukset:

• Käännetty Wikisourcen englanninkielisestä versiosta, joka on kopio Yhdysvaltojen syyttäjän Nürnbergin sotarikostuomioistuimessa käyttämästä versiosta. United States, Office of United States Chief of Counsel for Prosecution of Axis Criminality, Nazi Conspiracy and Aggression. (Government Printing Office, Washington, 1946-1948), VI, 259-263, Doc. No. 3569-PS.
• Ensimmäinen osa tarkastettu alkuperäisen saksankielisestä kopiosta
• Hitler saneli tämän testamentin sihteerilleen Traudl Jungelle.
• Puutteellinen luettelo hallituksen jäsenistä täydennetty käyttäen versiota sivulla Hitler.org.
• Hallitusluettelon nimet täydellisinä: Karl Dönitz, Joseph Goebbels, Martin Bormann, Arthur Seyss-Inquart, Paul Giesler, Ferdinand Schörner, Robert Ritter von Greim, Karl Hanke, Walter Funk, Herbert Backe, Otto Georg Thierack, Johann Ludwig Graf Schwerin von Krosigk, Gustav Adolf Scheel, Erich Naumann, Theo Hupfauer, Karl-Otto Saur ja Robert Ley.