Ainon kaiho

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ainon kaiho.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Sopusointu rinnastani
minne, minne haihtuikaan?
Kaiho kumma poveani
aina, aina polttaa vaan.
Häntä rakastaako voisin,
sekö äidin tahto on,
mainettako unelmoisin,
ennen hoikka huoleton?
Rakastan ma vettä, mettä,
kultakummun kukkia,
kielon kastekyynelettä,
kotilahden lauluja.
Niiltä etsin lohdutusta,
nyt en niiltä löydäkkään,
mieleni on murheen musta,
nytkö lohduttomaks jään?
Kentät karkelen ja soitan,
tuskat kummat tunnen vaan;
riemuella tyttö koitan,
eipä riemu kuulukkaan.


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.