Alhaisten vaistojen tunteita

Alhaisten vaistojen tunteita. Kirjoittanut anonyymi

Ehkä oisi outo luullut

Vierrytellyt vieras vento,

Kohdastansa kouristelun

Tylsytellyn ”Työmiestämme”

Lakottaissa lausumista,

Luullut yhtä lutistellun

Tahi kahta kaikkinensa

Enintänsä esimiestä

Tahi tuota toimitusta.

Vaan ei se yhtä yrittäinä

Sortanunna suuta kiini,

Sorti suuta suuren kansan

Kolhieli kokonansa

Suorastansa sorretuita

Kärsineitä kärventeli.

Kuinpa iski ilma tulta

Joki meihin itkusuihin

Parkusuihin paukahutti.

Ain’ on koittuna kovia

Pakko päiviä pahoja

Ajan aalloilla ajeltu

Mylleröity myrskylöissä,

Vaan vielä kestävi kekäle

Kipinässä kiiluvassa

Hehkuvassa hohtehessa,

Ja kun tuuli tuohahtavi

Ilmi valkean valavi

Silloin rouhimme rovion

Vanhat kannot kaatelemme

Pökkelöt pötistelemme

Tulen virkeän varaksi.

Kaarna.

Lähde: Työmies 24.11.1899.