Alhaisten vaistojen tunteita

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alhaisten vaistojen tunteita.

Kirjoittanut anonyymi


Ehkä oisi outo luullut
Vierrytellyt vieras vento,
Kohdastansa kouristelun
Tylsytellyn ”Työmiestämme”
Lakottaissa lausumista,
Luullut yhtä lutistellun
Tahi kahta kaikkinensa
Enintänsä esimiestä
Tahi tuota toimitusta.
Vaan ei se yhtä yrittäinä
Sortanunna suuta kiini,
Sorti suuta suuren kansan
Kolhieli kokonansa
Suorastansa sorretuita
Kärsineitä kärventeli.
Kuinpa iski ilma tulta
Joki meihin itkusuihin
Parkusuihin paukahutti.
Ain’ on koittuna kovia
Pakko päiviä pahoja
Ajan aalloilla ajeltu
Mylleröity myrskylöissä,
Vaan vielä kestävi kekäle
Kipinässä kiiluvassa
Hehkuvassa hohtehessa,
Ja kun tuuli tuohahtavi
Ilmi valkean valavi
Silloin rouhimme rovion
Vanhat kannot kaatelemme
Pökkelöt pötistelemme
Tulen virkeän varaksi.

Kaarna.


Lähde: Työmies 24.11.1899.