Alla lehmuksen

Alla lehmuksen. Kirjoittanut Irene Mendelin

Istun alla lehmuksen ja lehmus huminoipi,

Kuulen kuinka sielussani muiston kellot soipi.

     Soipi helkettä riemujen,

     Soipi suloa toiveiden,

     Soipi synkkyyttä surujen.

Rannan kaisla kahisee ja lakkapää se ärjyy,

Heinän helve heilahtaa ja lehdet vinhaan värjyy.

     Minä värjyn ja vaikeroin,

     Toivon, uskon ja unelmoin,

     Lemmin, laulan ja ilakoin.

Putoo lehdet lehmuksen ja poispäin pääsky lentää,

Hetket herkkään vierähtää ja kauas aatos entää,

     Entää kauas yl’ lahdelmain,

     Halki ilmojen avarain

     Sinitaivoa tavoittain.

Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.