Aluksi
Ulkoasu
Aluksi. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio |
- Urhot leikkaa laihoa
- Vainiolta rotevaa,
- Josta kaunis leipäkulta
- Syödään, saadaan voiman tulta.
- Hengen urho voimakas,
- Taidehengen valtias
- Taiten tenhosirpillänsä
- Suorielee tehtävänsä.
- Paimentyttö voimaton
- Kehno leikkaajaksi on,
- Rikkaruohot juurinensa
- Repii, kantaa karjallensa.
- Korven poika hengetön
- Liekö vallan mieletön! –
- Mitä hänki tahtoo voittaa,
- Olkipilliään kun soittaa!?
- Tuoll’ on korven sopissa
- Havukatto kopissa,
- Siell’ on kansaa kaiken-laista,
- Joill ei herrain herkut maista.
- Heille korven poikanen
- Kantaa ruoholyhtehen;
- Yks’ ja toinen pilkoillansa
- Tempaa korren ruohoistansa.
- Konsa kerta kansa se
- Hyvän tuntee niinkuin te,
- Loistoseurain oppinehet,
- Silloin nää on kuihtunehet.
- Silloin kehno lauluni
- Itseltänsä tyyntyvi,
- Miten korpin koikotukset,
- Kuultais’ kiurun kujerrukset.
Lähde: Paavo-Kallio, E. 1883: Rikkaruohoja. I. Jyväskylä.