Anna Enkvist

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Enkvist.
(* 18 29/8 62 † 18 7/4 91).
Kirjoittanut Irene Mendelin


»Niin nukahti nuorena,
Verevänä vierähti.»

Lyhyt oli elämäsi, Anna;
Lyhyen se lyhyt oli vaan,
Lyhyt, kuni yö on kevähällä –
Kirkas kuni päivä kirkkainnaan.
Kirkkauden sait sä ylähältä,
Vapahtaja sulle antoi sen,
Iki-elämän sä kuljit tietä,
Olit ijäisyyden-ihminen.
Lämmin sydän povessasi sykki,
Lämmin sekä alttiiks-antava;
Olit huolten huojentaja hellä,
Murehissa lohdun antaja.
Olit kotis sydän sekä keskus –
Kotis lämpöisen ja herttaisen –
Hellä äiti, kelpo kasvattaja,
Ystävänä vakaa, armainen.
Tyhj’ on kotis nyt, sen sydän poissa
Suru’ suuri siellä vallitsee, –
Kosteat on pienten orpoin silmät,
Sydänt’ isän suru runtelee.
Tyhj’ on kotis nyt, sin’ olet poissa –
Mut sun muistos siunattu se jää –
Riemuin autuasten asunnoissa
Puhdas henkes Herraa ylistää!


Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.