Anna lempeä meille!

Anna lempeä meille! (Kirjoitettu 1849.) Kirjoittanut anonyymi

Aattelin ma kerran:

Suomen väki, sä armahinen,

Lauloit lapsena vaan!

Silloin riemua oljkin,

Myös vapauttakin yltä;

Laksot soittoja täynnä,

Lempeä rinnat.

Lehdot notkuvat silloin,

Väinön kannella kuullen,

Neidot ne kyynelivät.

Aika on jo toinen,

Toista oloa pyydetähän;

Mut en tiedä ikään,

Mitä huoleni huutaa:

Mieli muuttuvi aina

Auringon mentyä maalta,

Piiltyä päivän;

Yöt ne pauloja tuovat,

Murhaajan miekka sahaa

Kultani kauloa pois.

Laulan vielä’, laulan:

Suo tok’ eloa, Luojahinen!

Eipä tietoa oo

Hautaan, tuonelan maihin;

Anna lempeä meille,

Suosion, voiman ja toivon

Aamuja salli!

Silloin laulan iloisin,

Teen kauno kukkakiherman,

Impeni päähän sen paan.

Lähde: Suometar 14.3.1856.