Armollinen Manifesti. Koskeva Armollisen Manifestin julkaisemista Isänmaallisen sodan satavuotisen muiston johdosta

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

N:o 18.

8 / 21 p:nä syyskuuta 1912.


Suomennos.


Armollinen Manifesti.


1620.   Koskeva Armollisen Manifestin julkaisemista Isänmaallisen
sodan satavuotisen muiston johdosta.
Julkaistu N:o 186 Hallituksen säännösten ja määräysten kokoelmaa
elokuun 30 p:ltä 1912.
____________


ME NIKOLAI TOINEN,

Jumalan Armosta koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas ynnä muuta ynnä muuta ynnä muuta.

Teemme täten kaikkein uskollisten alamaistemme tiettäväksi:

Sata vuotta sitten joutui Isänmaamme raskaiden koettelemusten alaiseksi. Monilukuiset ulkomaiset sotajoukot, joiden johtajana oli sen ajan suurin sotapäällikkö, tunkeutuivat Valtakuntaamme ja suuntasivat voittorikkaan kulkunsa sen sydäntä — vanhaa pääkaupunkia Moskovaa kohti. Näköjään väistämätön vaara uhkasi Valtakuntaamme vihollisen puolelta, joka siihen asti ei ollut kärsinyt ainoatakaan tappiota. Mutta Jumalan armo ja kansamme sankarihenki pelastivat Venäjän.

Korkean Johtajansa Meidän Isoisämme Isänisän, muistossa autuaan Keisari Aleksanteri Siunatun kutsusta nousi Venäjän kansa Isänmaataan ja sen Pyhäkköjä puolustamaan. Venäläiset joukot suorittivat lukemattomia urotöitä — niinhyvin maa- kuin merijoukot —, ja hämmästyttivät maailmaa verrattomalla urhoollisuudellaan sekä horjumattomalla uskollisuudellaan. Venäjän kansan kaikki eri kerrokset antoivat jaloja esimerkkejä rajattomasta alttiudestaan Valtaistuinta kohtaan, uhrautuvasta rakkaudestaan Isänmaahan, lujasta uskostaan Jumalan armoon ja horjumattomasta mielenlujuudesta uhraamalla Isänmaansa onneksi omaisuutensa ja poikainsa hengen.

Ja kansan suuri urotyö suoritettiin: Siunatun Tsaarin lupaus, ettei aseita niin kauvan lasketa käsistä kuin ainoakin vihollinen sotilas on Hänen Valtakuntansa alueella, tuli täytetyksi.

Elokuun 26 p:nä 1812 mursivat Meidän kunniakkaat joukkomme Borodinon kentällä vihollisen hyökkäävät voimat verisen taistelun jälkeen, joka ympäröitsi heidät kuulumattomalla kunnialla. Vastarinnan heikontamina täytyi vieraiden joukkojen, vaikka ne jo olivat tunkeutuneet vanhaan pääkaupunkiin Moskovaan, vähän sen jälkeen jättää se peräytyen siihen asti tuntemattoman jäykän kansan vastarinnan edestä. Muistorikkaasta Borodinon taistelusta lähtien siunasi Jumala venäläiset aseet menestyksellä ja raskas sota päättyi Meidän Isänmaamme kunniaksi ja maineeksi.

Nyt Borodinon taistelun satavuotispäivänä kehoitamme M e, muistaen kansamme suurta urotyötä, kaikkia uskollisia alamaisiamme kerallamme, kiittämään Voimain Jumalaa Hänen Meidän Isänmaallemme koettelemusten aikana osottamastaan Armosta ja lähettämään Korkeimman Valtaistuimen eteen palavan rukouksen: säilyköön kansan muistossa vuosisadasta toiseen esi-isäimme sotaisesta kansalaiskunnosta Isänmaallisen sodan aikana antama jalo esimerkki, johtakoon tämä esimerkki kaikkia Venäjän uskollisia poikia Isänmaataan urhollisesti palvelemaan ja antakoon Kaikkivaltias Meille pyhän apunsa täyttääksemme horjumattoman toivomme: saada yhdessä rakkaan kansamme kanssa johtaa Valtakuntamme kohtalot kunniaa, suuruutta ja menestystä kohti.

Annettu Borodinon kentällä Elokuun 26 p:nä vuonna jälkeen Kristuksen syntymän tuhat yhdeksänsataa kaksitoista ja Meidän hallituksemme kahdeksantenatoista.


 Alkukirjoitukselle on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Korkeimman omakätisesti kirjoittanut:


”N I K O L A I”.


Lähde: Kokoelma Suomea koskevia lakia ja asetuksia, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys, vuodelta 1912. / Samling af Finland berörande lagar och förordningar af allmän riksbetydelse för år 1912.