Arvojärjestyskomitean kirje valtioneuvostolle
Asiakirjavihko sisältää 251 kirjoitettua lehteä
todistaa: Helsingissä, Valtioneuvoston kansliassa
syyskuun 20 p:nä 1928
- P. Voutilainen.
Saap. 22/12 19.
N:o 309/448 Kirje D. 1919 36/151 V.K. 1919
- Uuden arvojärjestyksen ehdottamista varten asetetulta Komitealta.
Sittenkun Valtioneuvosto kuluvan vuoden Tammikuun 10 päivänä on asettanut komitean valmistamaan uutta arvojärjestystä y. m. ja Komitea jo viime Lokakuussa on Valtioneuvostolle jättänyt mietintönsä ynnä ehdotuksen asetukseksi virkamiesmatrikkelien pitämisestä ja ansiolueteloista, saa Komitea täten kunnioittaen jättää ehdotuksensa Suomen uudeksi arvojärjestykseksi.
Sinä aikana, joka on kulunut siitä, kun nykyään voimassa oleva, heinäkuun 15 päivänä 1897 vahvistettu arvojärjestys säädettiin, on valtion virastoihin ja viranomaisiin nähden tapahtunut erittäin suuria muutoksia. On sekä tullut lisää koko joukko uusia keskusvirastoja alaisine virkamiehineen että myös useimmista aikaisemmista keskusvirastoista annettu uusia asetuksia ja johtosääntöjä, jotka sisältävät uusia säännöksiä myös virkamiesten arvosta. Virkojen arvoa koskevista määräyksistä monet eivät enää perustu 1897 vuoden arvojärjestykseen. Komitea on käsittänyt tehtävänsä pääasiallisesti kodifioivaksi ja on senvuoksi puheenalaisessa suhteessa läpikäynyt asetuskokoelman vuodesta 1897 alkaen. Komitealta ei ole kuitenkaan voinut jäädä huomaamatta, että vuoden 1897 arvojärjestykseen sisältyvien arvoluokkien luku -neljätoista, eli oikeammin kolmetoista, koska ensimäiseen luokkaan ei ketään ole luettu - on tarpeettoman suuri, eikä sitä voida perustella millään teoreettisilla tai käytännöllisillä syillä. Komitea on ollut sitä mieltä, että kymmenen luokkaa täysin vastaisi tarkotusta. Luokkia uudelleen muodostaessaan on Komitea noudattanut seuraavaa vertailukaavaa:
Vuoden 1897 arvojärjestyksen luokka / Ehdotuksen vastaava luokka.
- 1 —
- 2 - 3 1
- 4 2
- 5 3
- 6 4
- 7 5
- 8 6
- 9 7
- 10 8
- 11 - 12 9
- 13 - 14 10
Aikain kuluessa on arvoasteikon yksityiskohtiin nähden päässyt eri virastojen kesken pujahtamaan paljon epäjohdonmukaisuuksia. Nämä Komitea on koettanut mahdollisuuden mukaan oikaista. Niinikään on arvojärjestyksessä ollut havaittavana selviä jälkiä Venäjän arvojärjestyksen ja venäläisen katsantotavan vaikutuksesta, mitkä jäljet Komitea myös on pitänyt tärkeänä poistaa. Osa viroista on viimeisinä vuosikymmeninä saanut laajennetun ja tärkeämmän toimialan ja tarvitaan niitä hoitamaan etevämpiä kykyjä kuin ennen; toisten virkojen merkitys taas on vähentynyt. Myöskin yleinen katsantotapa on paljon puheenalaisena aikana muuttunut. Kaikissa tapauksissa ovat ne ehdotukset luokkien välillä tapahtuviksi tasoituksiksi, jotka Komitea on tehnyt, verrattain harvanlukuiset. Näiden yksityiskohtien perusteleminen on Komiteasta näyttänyt sitäkin tarpeettomammalta, kun mitään yhtenäistä periaatetta ei tässä työssä ole voitu, eikä yleensä voidakaan noudattaa. Johtavina näkökohtina on pidetty, paitsi käskynalaisuussuhdetta, virkaan kuuluvan työn merkitystä ja laatua, pätevyysehtoja, palkkausta ja yhteiskunnallista asemaa yleensä. Uusia palkkiovirkoja ei Komitea yleensä ole ottanut arvojärjestykseen.
Nykyiseen arvojärjestykseen sisältyviin arvonimiin nähden ei Komitealla ole tilaisuutta tehdä mitään ehdotusta. Enin osa niistä on venäläistä tyyppiä ja on niillä aina ollut vieras kaiku meidän maassamme, toiset niistä taas ovat nykyisiin oloihin soveltumattomat, niin että yleensä vain aniharvat vanhoista arvonimistä enää olisivat käyttökelpoiset. Kun Komitea ei ole katsonut uusien arvonimien ehdottamisen kuuluvan tehtäviinsä, on se jo siitäkin syystä jättänyt arvonimi-kysymyksen kokonaan sikseen.
Allekirjottanut ei ole katsonut Komitealle määrätyn tehtävän estävän häntä lausumasta mielipiteenään, että koko arvojärjestelmä nyttemmin on aivan tarpeeton, varsinkin jos arvonimet poistetaan. Moni maa tulee toimeen ilman arvojärjestystä; naapurimaassamme Ruotsissa kumottiin v. 1909 annetulla asetuksella kaikki, mitä oli säädetty virkamiesten arvojärjestyksestä ja virka-arvosta. Itse asiassa ei arvojärjestyksen avulla - riippumatta siitä, minkä merkityksen tahtoo antaa käsitteelle arvo - järjestetä mitään, jota ei ilman sitäkin voitaisi järjestää. Eri virkamiesten välisen käskynalaisuussuhteen määrää yksityisissä tapauksissa virkatyön luonne tai säädetään siitä erikoisasetuksissa. Järjestys, jossa Valtioneuvoston ja muiden kollegioiden jäsenet ottavat sijansa kollegiossa, riippuu ajasta, jolloin kukin on astunut kollegion jäseneksi, tai määrätään se erityisissä tapauksissa jäseneksi kutsuttaessa. Myöskään suhteissa ulkovaltoihin ei arvojärjestyksellä ole mitään merkitystä, kun sitä luonnollisestikaan ei voida verrata niihin mahdollisiin arvojärjestyksiin, joita siellä aivan toisissa olosuhteissa saattaa olla. Lahjapalkkion saanti kuolleen virkamiehen virkavuosista on tosin tähän asti ollut riippuvainen siitä, onko hänen virkansa ollut arvojärjestyksessä mainittuna, mutta tämä asia on muulla tavoin järjestettävissä. Lainsäädännölliseltä ja hallinnolliselta näkökannalta katsoen on kuitenkin pidettävä mukavana sitä, että voidaan puhua määrätyistä virkamiesryhmistä ilman että on joka kerta pakko erikseen luetella suuret määrät virkoja. Allekirjottanut on sen takia katsonut virkajärjestyksen säätämisen voivan olla paikallaan. Kun Komitea kuitenkin on saanut tehtäväkseen ehdotuksen laatimisen uudeksi arvojärjestykseksi, olen siinä suhteessa sitä mieluummin yhtynyt Komitean ehdotukseen, kun se, täydennettynä palkkiovirkoihin nähden, hyvin voi vastata tarkottamaani virkajärjestystä.
Lähde[muokkaa]
- Kansallisarkistossa oleva valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkiston saapuneet kirjeasiakirjat kirjeakti 309/448 KD 1919.