Asetus maalaiskuntain kunnallishallinnosta 1898
1898.
N:o 21.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me, kumoten asetuksen 6 päivältä Helmikuuta 1865 kunnallishallituksesta maalla ja asetuksen 25 päivältä Tammikuuta 1886, joka sisältää lisäyksen sanotun asetuksen 20 §:ään, armossa vahvistaa seuraavan asetuksen maalaiskuntain kunnallishallinnosta:
1 §. Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käyteltäviä.
2 §. Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan kuin ne siitä sopivat. Jos ne tahtovat erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kunnallishallinnon alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esityksen johdosta ja asianomaisia kuulustettuansa, näkee olevan syytä siihen suostua.
Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan aikaansaatava, olkoon asianomaisilla valta niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä hallinnosta, siitä säädetään muualla.
3 §. Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kunnassa omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; joka siellä harjoittaa elinkeinoa tahi ammattia taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
4 §. Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa kuntakokouksessa tahi valitsemainsa kunnanvaltuusmiesten kautta.
Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain tai henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa tahi muualla tarkemmin säädetään.
5 §. Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sanotaan.
Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta maksuja suoritettavaksi tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
6 §. Kuntakokouksessa keskusteltakoon ja päätettäköön seuraavista asioista, nimittäin:
- 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyksen edistämisestä;
- 2) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi;
- 3) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
- 4) vaivaishoidosta;
- 5) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
- 6) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoituksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta;
- 7) yleisten, warranttia antamaan oikeutettujen talletusmakasiinien perustamisesta;
- 8) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuksesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä;
- 9) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäisemisestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
- 10) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin taksoittamisella tahi lainanottamisella, sekä kunnan kassojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä niistä annettavien tilien tarkastamisesta;
- 11) kunnanvaltuusmiesten ja yhteiseen kuntakokoukseen lähetettävien edusmiesten, niin kuntakokouksen kuin kunnallislautakunnankin esimiehen ja varaesimiehen sekä kunnallislautakunnan jäsenten ja varajäsenten vaalista;
- 12) sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa varten; sekä
- 13) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yhteiseen toimialaan.
Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin säädetty.
7 §. Kuntakokouksen tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa lausuntonsa sellaisesta asioista, jotka kuvernööri tahi muut viranomaiset lähettävät kuntakokoukselle lausunnon saamista varten.
8 §. Jos kuntakokous päättää hyväksyä sääntöjä siveellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos kuntakokous katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korottamaan.
9 §. Oikeus olla osallisena kuntakokouksen keskusteluissa ja päätöksissä on jokaisella kunnan jäsenellä, miehellä tahi naisella, jolla on Suomen kansalaisen oikeudet ja joka saa itse hallita itseänsä ja omaisuuttansa; joka on velvollinen, sen mukaan kuin 78 §:ssä tarkemmin määrätään, maksamaan kunnalle veroa; jolla ei ole useamman kuin viimeksi kuluneen vuoden kunnallisverot maksamatta; joka ei ole toisen laillisesti pestattu palkollinen; ja jonka ei laillisen tuomion mukaan ole katsottava olevan hyvää mainetta vailla.
Sama oikeus on kotimaisella yhtiölläkin.
Osanottamisesta kuntakokouksen päätöksiin olkoon muuten voimassa mitä 10 ja 11 §:ssä lisäksi säädetään.
10 §. Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitsevat.
Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa kuntakokouksessa. Yhtiön puolesta valitkoon edusmiehen yhtiö itse tahi sen hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
Se, joka kunnassa on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi tahi ruvennut harjoittamaan sellaista elinkeinoa tahi päässyt nauttimaan sellaista tuloa, josta 78 ja 81 §:n mukaan toista henkilöä siinä kunnassa jo on taksoitettu, saakoon siellä käyttää siten taksoitetun henkilön äänivaltaa hänen sijastaan, jos kuntakokouksessa sen ilmoittaa ja myöskin näyttää joko suorittaneensa taksoitetun maksettavaksi määrätyn kunnalisveron tahi sitoutuneensa siitä vastaamaan, tahi jos viimeksi mainittu on 12 §:ssä sanotulla tavalla valtuuttanut hänet äänivaltaansa käyttämään.
Se, jolla kuntakokouksessa ei ole äänivaltaa, saakoon siinä asianomaisena valvoa oikeuttansa.
11 §. Jos kuntakokouksessa käsiteltävä asia on koko kunnalle yhteinen, olkoot kaikki äänivaltaiset kuntakokouksen päätöstä tekemässä.
Jos sellainen asia koskee ainoastaan manttaaliin pantua maata, älkööt muut kuin ne, jotka ovat semmoisen maan puolesta äänivaltaisia, siitä neuvotelko ja päättäkö; ja on äänivalta maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä ääniluetteloon merkittäväksi. Mitä tässä sanotaan maasta, koskee soveltuvilta kohdin myöskin tiloja ja laitoksia, jotka on pantu manttaaliin olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa.
Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallishallinto ja asia koskee ainoastaan yhden seurakunnan oikeutta, tahi jos asia koskee ainoastaan piiriksi erotettua kunnan osaa, ottakoon se seurakunta tahi piiri yksinään asian kuntakokouksessa käsiteltäväksensä ja päätettäväksensä.
12 §. Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa toiselle kunnan jäsenelle tahi sukulaiselleen, joka on Suomen kansalainen, jos ne ovat oikeutetut oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen edessä ajamaan toisen asiaan. Sitä varten antakoon hän nimitetylle henkilölle asetetun valtakirjan, joka on kirjoitettu käytettäväksi jossakin erityisessä tilaisuudessa tahi annettu määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, jos antaja oleskelee omassa maassa, mutta muuten siksi ajaksi, jonka hän on poissa, ei kuitenkaan viittä vuotta pitemmäksi.
Valtakirjaa, jonka pitää olla joko antajan kirjoittama ja allekirjoittama sekä hänen sinetillään varustettu taikka hänen allekirjoittamansa ja todistajain vahvistama, valtuutettu ei saa toiselle siirtää, jollei valtakirjassa ole siirtämisoikeutta myönnetty.
Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta, elleivät nämä keskenään ole sukulaisia.
13 §. Kuntakokous valitsee äänivaltaisista, kunnassa asuvista miespuolisista kuntalaisista yhden esimieheksensä ja yhden varaesimieheksensä, kolmeksi vuodeksi kerrallansa.
Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruununnimismiestä eikä alhaisempaa kruununpalvelijaa; ei viittäkolmatta vuotta nuorempaa; ei sitä, joka on kiinni kunnalle tekemättömästä tilistä; ei sitä, joka on omaisuutensa velkojilleen luovuttanut eikä voi näyttää olevansa heidän velkomisestansa vapaa; ei sitä, joka on syytteenalaisena sellaisesta rikoksesta, josta voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen; eikä sitäkään, joka laillisen tuomion mukaan on kelpaamaton maan palvelukseen tahi toisen asiaa oikeudessa tahi muun julkisen viranomaisen edessä ajamaan.
Toimitetusta kuntakokouksen esimiehen ja varaesimiehen vaalista on heti annettava kuvernöörille tieto.
14 §. Esimieheksi tahi varaesimieheksi valittu älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena ollut samanlaisessa toimessa taikka kunnanvaltuusmiesten, kunnallislautakunnan tai muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan esimiehenä.
Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, toimitetaan uusi vaali. Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlaista kivulloisuutta taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirkaa tai -palvelusta tahi jotakin muuta syytä, tulee kuntakokouksen tutkia ilmoitettua estettä ja, jos sen hyväksyy, toimittaa uusi vaali. Jos ei kuntakokous estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea sen päätökseen muutosta kuvernööriltä.
15 §. Jos esimies tahi varaesimies kuolee, muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
Jos sekä esimies että varaesimies eroaa siten kuin 1 momentissa on sanottu, tulee kunnallislautakunnan esimiehen heti kokoonkutsua kuntakokous, ja on uusi vaali toimitettava jälellä olevaksi ajaksi, kokouksen siksi kerraksi valitseman esimiehen johdolla.
Jos sekä esimiehellä että varaesimiehellä jäävin tahi muun syyn takia on tilapäinen este, johdetaan asian käsittelyä kuntakokouksessa edellisessä momentissa säädetyllä tavalla.
16 §. Jos tehdään valitus esimiehen tahi varaesimiehen vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa siksi kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen esimies tahi varaesimies, jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
17 §. Kuntakokous on pidettävä kunnanhuoneessa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka kuntakokous on sitä varten määrännyt.
18 §. Kuntakokouksen kokoonkutsuu esimies, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi, ja on se pantava julki kunnanhuoneeseen tahi muuhun kuntakokouksen määräämään soveliaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina.
Jos jäävi tahi muu syy estää esimiestä antamasta kutsumusta, niin antakoon sen varaesimies tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan esimies.
Kuntakokousta pidetään arkipäivänä, ei aikaisemmin kuin neljäntenätoista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus ensimmäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi ja se ei koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa kuntakokouksessa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julkiluettu.
19 §. Kuntakokousta on pidettävä niin usein kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa ja parahiten seuraavina aikoina: kerta Tammikuussa taksoitus- ja ääniluettelon tarkastamista varten; kerta Huhtikuussa, jolloin päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta; kerta Syyskuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäsenet taksoituslautakuntaan ja, milloin tutkijalautakunta on asetettavaksi päätetty, myöskin siihen lautakuntaan; ja kerta Joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten tulevaksi vuodeksi.
20 §. Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo kuntakokousta kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, anokoon sitä esimieheltä, jonka tulee tutkia se anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin 99 §:ssä sanotaan.
21 §. Jos jotakin asiaa ei saada määräpäivänä loppuun käsitellyksi, määrätköön esimies ennen kuntakokouksen hajottamista toisen päivän sen käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin kuuluttaa.
22 §. Esimiehen tulee kuntakokouksessa esitellä asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa ettei muita kuin kuulutuksessa ilmoitettuja asioita oteta esille. Jos siinä nostetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä otettako käsiteltäväksi ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
Esimies pitäköön kuntakokouksessa myös huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois sen, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajottakoon kokouksen.
23 §. Sittenkuin keskustelu kuntakokouksessa on pidetty ja esimies julistanut sen päättyneeksi, tehköön hän senmuotoisen äänestysesityksen, että siihen voidaan vastata joko myöntävästi tahi kieltävästi, ja ilmoittakoon sitten mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, sekä vahvistakoon sen, jollei äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja esiinhuudolla.
Vaaleissa olkoon kuitenkin suljetuilla lipuilla äänestäminen luvallinen.
24 §. Kuntakokouksissa toimitettavissa äänestyksissä ja vaaleissa on äänivaltaisella yksi ääni kultakin veroäyriltä, jolta hän 78 §:n mukaan maksaa kunnallisveroja.
Jos asia koskee ainoastaan maata, tiloja ja laitoksia, joista 11 §:n 2 momentissa puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuitenkin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa manttaalia antaa yhden äänen ja kukin lisäkymmenennes tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisenlainen manttaalin ääniin-jakaminen havaitaan jollekin kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kuntakokous vuodeksi kerrallaan tahi pitemmäksikin ajaksi.
Toimitettakoonpa äänestys veroäyri- tahi manttaalilaskun mukaan, niin älköön kukaan omasta tahi toisen puolesta äänestäkö enemmän kuin yhteensä viidennentoista-osan puolesta äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä.
Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauksissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mukaan tätä ennen ovat olleet voimassa.
25 §. Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulkoon kuntakokouksen päätökseksi. Jos äänet jakautuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide voimaan, jota miesluvun mukaan useimmat ovat puoltaneet. Jos äänet sellaisenkin laskun mukaan havaitaan olevan tasan, tulkoon päätökseksi se mielipide, johon esimies yhtyy; mutta vaaleissa ratkasikoon arpa, kun ääniluku on tasan.
Niissä asioissa, jotka mainitaan 31 ja 39 §:ssä, määrätään enemmistö niinkuin näissä pykälissä säädetään.
Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon esimies päätöksen ja ilmoittakoon samalla mitä tyytymättömän on muutosta hakiessaan vaarinotettava, niinkuin 99 §:ssä sanotaan, joka ilmoitus myös on pöytäkirjaan pantava.
26 §. Pöytäkirjan kirjoittaa kuntakokouksessa esimies tai hänen johdollansa ja vastuullansa se henkilö, jonka hän on siihen valinnut.
Pöytäkirja on, jos käy päinsä, heti tarkastettava; muuten toimitetaan tarkastus esimiehen siinä samassa kokouksessa määrättävänä aikana, viimeistäänkin neljäntenätoista päivänä sen jälkeen, joko eri kuntakokouksessa taikka muussa tilaisuudessa siksi kertaa valittuin tarkastajain ja niiden muiden kuntalaisten läsnä ollessa, jotka haluavat siihen saapuville tulla.
Pöytäkirjan allekirjoittaa esimies ja lisäksi vähintäänkin kolme kuntakokouksessa läsnä olevaa kunnan jäsentä tai valitut tarkastajat. Jos joku muu kuin esimies on kirjoittanut pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle.
Sillä, joka on ollut kuntakokouksessa käsiteltyä asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tahi viimeistäänkin pöytäkirjaa tarkastettaessa panna vastalause tehtyä päätöstä vastaan, viimeksi mainitussa tapauksessa kirjallisesti.
27 §. Jos pöytäkirjaa ei ole kuntakokouksessa tarkastettavaksi julkiluettu, vaan joku muu päivä on sitä varten määrätty ja tarkastajat on valittu, mutta eivät tule saapuville, tahi tarkastajat saapuvat, mutta kieltäytyvät pöytäkirjaa allekirjoittamasta, tekemättä kuitenkaan muistutusta sen oikeutta vastaan, niin tulee esimiehen merkitä se pöytäkirjaan, ja olkoon siitä huolimatta pöytäkirjalla hänen vastuullansa todistusvoima. Jos saapuville tulleista tarkastajista yksi tahi useammat kieltäytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen sen olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä kuntakokouksessa on tapahtunut, merkitköön esimies sen pöytäkirjaan ja lykätköön pöytäkirjan tarkastamisen uuteen kuntakokoukseen, josta kuulutus on toimitettava säädetyssä järjestyksessä.
Sittenkuin päätös kuntakokouksessa on julistettu, älköön jälestäpäin lausuttu mielipide vaikuttako pöytäkirjan laillisuuteen, älköönkä estäkö pitämästä sitä tarkastettuna.
28 §. Jos kuntakokouksen päätös koskee poissa olevaa henkilöä yksityisesti, on se ynnä valitusosotus todistettavasti annettava hänelle tiedoksi kuntakokouksen pöytäkirjan otteella, johon sen, joka tiedonannon toimitti, tulee merkitä tiedonantopäivä sekä nimensä ja kotipaikkansa.
Kuntakokouksen päätös on niissä tapauksissa, jolloin esimies 27 §:n mukaan yksin on todistanut pöytäkirjan oikeaksi, ensi sunnuntaina kunnan kirkossa tai kirkoissa kuulutettava.
29 §. Jos kuntakokouksen päätöksen kiireellinen täytäntöönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi, on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytäntöönpanemista kieltää.
30 §. Esimies pitäköön huolta siitä, että kuntakokouksen päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpaneminen on.
31 §. Jos kunta tahtoo erityisille valtuusmiehille antaa vallan kuntakokouksen oikeudella käytellä ja päättää kuntakokouksen käsiteltäviä asioita, olkoon se luvallista niillä ehdoilla kuin tässä jälempänä säädetään, jos kahdessa perättäisessä sellaisessa kuntakokouksessa, joita 19 §:ssä erittäin tarkoitetaan, ääniluvun mukaan vähintäänkin kaksi kolmannesta läsnäolevista on siitä yhtä mieltä.
Sellainen päätös on viivyttelemättä annettava kuvernöörille tiedoksi.
32 §. Kunnanvaltuusmiehet älkööt esiinottako seuraavia asioita, vaan ovat ne kuntakokouksessa käsiteltävät, nimittäin: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myyminen, panttaaminen tahi vaihtaminen, joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen saannin kautta on tullut kunnan omaksi, sekä sellainen välipuhe tahi sovinto, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuuden ostaminen; 3) uusi yritys, jota varten yleinen taksoitus on tarpeen; 4) lainan ottaminen kunnan yhteisiin tarpeisiin; ja 5) kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesimiehen, kunnanvaltuusmiesten, yhteiseen kuntakokoukseen lähetettäväin edusmiesten, sekä kunnallislautakunnan jäsenten ja varajäsenten, niin myös taksoitus- ja tutkijalautakunnan jäsenten vaali.
33 §. Kunnanvaltuusmiehet valitaan kuntakokouksessa väkiluvun mukaan siten, että kunta, jossa on 2,000 asukasta tahi vähemmän, valitsee vähintään 9, enintään 18 valtuusmiestä, ja kunta, jossa on enemmän
- kuin 2,000 vaan ei yli 4,000 vähintään 12 enintään 24
- kuin 4,000 vaan ei yli 8,000 vähintään 15 enintään 36
- kuin 8,000 .......................... vähintään 18 enintään 42.
Kunnanvaltuusmiehiksi älköön kunnallislautakunnan jäseniä valittako enemmän kuin kolmanneksi osaksi valtuusmiesten koko lukumäärästä.
Valtuusmiehet, jotka, mikäli mahdollista, valitaan eri osista kuntaa, valitsevat keskuudestansa vuosittain esimiehen ja varaesimiehen.
Kunnanvaltuusmiesten kokouksissa pitää kunnallislautakunnan esimiehen tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuusmiehille tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole valtuusmieheksi valittu. Lautakunnan esimiehen tai hänen sijaisensa poissaolo ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
34 §. Vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuusmieheksi ja vaalin toimittamisesta sekä valtuusmiehentoimeen rupeamisen esteistä ja siihen valitun kieltäytymisoikeudesta, samoin kuin sen toimen hoitamisesta milloin valitus tehdään, on voimassa mitä 13, 14 ja 16 §:ssä kuntakokouksen esimiehestä ja varaesimiehestä on sanottu.
35 §. Kunnanvaltuusmiehet valitaan kolmeksi vuodeksi. Kuitenkin eroaa heistä arvan mukaan yhden vuoden kuluttua siitä, kuin ensiksi valitut toimeensa ryhtyivät, kolmasosa ja vieläkin yhden vuoden kuluttua puolet jälellä olevista, ja on eroavain sijaan uudet valtuusmiehet valittava kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.
Jos valtuusmies kuolee, muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi-aikansa loppumista, on täytevaali toimitettava, ja palvelkoon siten valittu sen ajan, mikä eronneella olisi ollut jälellä.
36 §. Kunnanvaltuusmiehet älkööt asiaa käsiteltäväksi ottako, älköötkä päätöstä tehkö, ellei vähintäänkin kaksi kolmannesta heidän koko lukumäärästänsä ole saapuvilla.
Jos esimies ja varaesimies ovat poissa, valitsevat valtuusmiehet siksi kerraksi esimiehen.
Jos esimies, varaesimies tahi jäsen ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokoukseen, maksakoon kunnan kassaan sakkoa, esimies ja varaesimies kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä, on sakko kaksinkertainen.
37 §. Jos eri mieliä ilmestyy kunnanvaltuusmiesten kesken, on julkinen äänestys toimitettava, ja on siinä kullakin valtuusmiehellä yksi ääni. Jos ääniluku on jakautunut tasan eri mielipiteiden kesken, tulee se mielipide valtuusmiesten päätökseksi, johon esimies on yhtynyt. Mitä kunnanvaltuusmiehiin ja heidän päätöksiinsä tulee, olkoon muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kuntakokouksesta on säädetty.
38 §. Kunnanvaltuusmiesten päätös kuntaa koskevasta asiasta on valitusosotuksineen kunnan kirkossa tahi kirkoissa kuulutettava; ja on sellainen kuulutus annettava sillä kielellä, jolla yleinen jumalanpalvelus seurakunnassa toimitetaan, mutta sekä suomeksi että ruotsiksi sellaisessa seurakunnassa, jossa julkista jumalanpalvelusta säännöllisesti pidetään kummallakin kielellä.
Päätös, joka koskee jotakin poissa olevaa henkilöä yksityisesti, on hänelle kunnanvaltuusmiesten pöytäkirjan otteella tiedoksi toimitettava sekä osotus, mitenkä muutosta siihen päätökseen haetaan, sen ohessa annettava, sillä tavoin kuin 28 §:ssä on sanottu.
39 §. Jos kunta, joka on antanut päättämisvaltansa kunnanvaltuusmiehille, tahtoo luopua siitä järjestelmästä, olkoon se luvallista, jos siitä tehdään päätös 31 §:ssä säädetyllä tavalla; ja on tästäkin päätöksestä annettava kuvernöörille tieto.
40 §. Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa kuntakokouksen käsiteltäväksi, ovat seuraavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhteisessä kuntakokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla, nimittäin:
- 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi niiden osille, taikka kun se lain tai jonkin asetuksen mukaan yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 11 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksityisen kunnan suostumusta;
- 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
- 3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen kuntakokoukseen lausunnon antamista varten.
41 §. Yhteinen kuntakokous pidetään siinä paikassa ja sinä aikana, josta kunnat ovat keskenään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
42 §. Kuntakokouksessa, joka pidetään vähintäänkin neljäätoista päivää ennen määrättyä yhteistä kuntakokousta, tulee kuntien itsekunkin äänivaltaisista jäsenistänsä valita edusmiehiä yhteiseen kokoukseen siten, että kunta, jossa on
- 2,000 asukasta tahi vähemmän, valitsee 2 edusmiestä,
- yli 2,000 vaan ei yli 3,000 asukkaan, valitsee 2 edusmiestä,
- yli 3,000 vaan ei yli 5,000 asukkaan, valitsee 4 edusmiestä,
- yli 5,000 vaan ei yli 8,000 asukkaan, valitsee 5 edusmiestä,
- yli 8,000 vaan ei yli 12,000 asukkaan, valitsee 6 edusmiestä,
- yli 12,000 vaan ei yli 16,000 asukkaan, valitsee 7 edusmiestä,
- yli 16,000 vaan ei yli 20,000 asukkaan, valitsee 8 edusmiestä,
- yli 20,000 .............................asukkaan, valitsee 9 edusmiestä.
Kuitenkin, jos asia koskee ainoastaan maata, tiloja ja laitoksia, joista 11 §:n 2 momentissa puhutaan, valitaan kunnasta, kun niitä manttaaleja, joiden puolesta asiassa saa äänestää, yhteensä on
- 20 tai vähemmän 2 edusmiestä,
- yli 20 vaan ei yli 30 3 edusmiestä,
- yli 30 vaan ei yli 50 4 edusmiestä,
- yli 50 vaan ei yli 70 5 edusmiestä,
- yli 70 vaan ei yli 100 6 edusmiestä,
- yli 100 vaan ei yli 130 7 edusmiestä,
- yli 130 vaan ei yli 160 8 edusmiestä,
- yli 160 ..........................9 edusmiestä.
Samalla kertaa on myös valittava varamiehiä, joita pitää olla vähintäänkin kolmasosa edusmiesten lukumäärästä.
Näin toimitetusta edusmiesten ja varamiesten vaalista ei saa valitusta erikseen tehdä.
43 §. Edusmiesten ja varamiesten vaalista on eri kunnissa pidettyjen kuntakokousten pöytäkirjain otteilla hyvissä ajoin annettava tieto sen kunnan kuntakokouksen esimiehelle, jonka piirissä yhteinen kuntakokous pidetään; ja olkoot nämät pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina olemaan osallisina yhteisessä kuntakokouksessa.
44 §. Jos edusmies tahi kutsumuksen saanut varamies ilman laillista estettä jää yhteiseen kuntakokoukseen tulematta, niin häntä sakotettakoon neljäkymmentä markkaa.
Sama olkoon laki, jos edusmies ei voi näyttää, että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut varamiestä kokoukseen.
Mainitut sakot, joihin tuomitsee sen kunnan kuntakokous, jota laiminlyöjän olisi pitänyt edustaa, menevät sanotun kunnan yleiseen kassaan.
45 §. Yhteinen kuntakokous on päätöksenvoipa, kun vähintäänkin kolme neljättäosaa siihen valituista edusmiehistä on tullut saapuville.
Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan kuntakokouksen esimies, jonka piirissä yhteinen kuntakokous pidetään; ja siinä on esimiehenä ja johtaa asiain käsittelyä se, jonka edusmiehet keskuudestaan valitsevat.
Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kullakin edusmiehellä yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide, johon esimies on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
46 §. Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä kuntakokouksessa esimies tai hänen johdollansa se, jonka hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edusmiehet. Pöytäkirja tarkastetaan heti ja sen allekirjoittavat esimies sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt, yksi edusmies kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen säilytettävä sen kunnan kuntakokouksen esimiehen luona, jonka piirissä yhteinen kuntakokous on pidetty.
47 §. Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen kuntakokouksen esimiehen toimesta sen kirkossa tahi kirkoissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
48 §. Yhteisen kuntakokouksen päätös saatetaan täytäntöön niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mukaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa tahi asetuksessa ole toisin säädetty.
49 §. Palkan määrää ja maksaa edusmiehelle se kunta, jota hän edustaa.
Muut yhteisestä kuntakokouksesta olevat tahi siitä johtuvat kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
50 §. Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä kuntakokoukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös kokouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä kunnille tiedon niin aikaiseen, että edusmiehet ennätetään siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
51 §. Muuten olkoon yhteiseen kuntakokoukseen nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä asetuksessa on säädetty kuntakokouksesta ja muista siihen kuuluvista asianhaaroista.
52 §. Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislautakunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden määräysten mukaan, joita kuntakokous tahi muu viranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön kuntakokouksen päätökset ja määräykset.
Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon nähden jakaa kuntakokous kunnan piireihin, joista jokainen on jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
53 §. Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka kuntakokous tahi sen esimies sitä varten lautakunnalle jättää tahi jotka lautakunta kuntakokouksen käsiteltäviksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kuntaa koskevista asioista.
54 §. Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
55 §. Kunnallislautakunnan asia on valvoa yleistä terveydentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin rokotusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, noudattaa mitä niistä erittäin säädetään.
Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenvikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.
Samoin tulee lautakunnan valvoa että sokeille, kuuromykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista, tarpeenmukaista opetusta.
56 §. Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koskevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita, on erittäin säädetty.
57 §. Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa järjestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä, jotka 64 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kuntakokous saattaa määrätä.
Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpalvelijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on velvollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruununpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
58 §. Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todellisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avullisena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle ovat antaneet tahi vasta antavat.
59 §. Kunnallislautakunta pitää lähintä huolta kunnan yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja rakennuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tarkoin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoidetaan ja käytetään.
60 §. Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tahi myönnettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä asetuksessa ole toisin säädetty.
Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhteisiin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa (debiteerauksessa) ja kannossa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän asetuksen VI luvussa.
Niistä sakoista, joihin kunnallisviranomainen on poissaolosta tuominnut, tulee kunnallislautakunnan tehdä erikohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
61 §. Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joita kuntakokous on asettanut kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat lähinnä kunnallislautakunnan katsonnan ja tarkastuksen alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen Helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa kertomukset viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, jotka ovat laadittavat kuntakokouksen antamain määräysten mukaan.
62 §. Jos kunnallislautakunta huomaa, että 61 §:ssä mainitut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät velvollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syypääksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen, ilmoittakoon asian kuntakokoukselle, jollei ojennusta muuten voida saada aikaan.
63 §. Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen Maaliskuun 15 päivää antaa kuntakokoukselle kertomus viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, niinkuin kuntakokous tarkemmin määrää.
64 §. Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kuntakokous katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen kassanhoitajan sekä katsontamiehiä ja muita sellaisia henkilöitä. Nämä apumiehet, jotka palkataan kuntakokouksen harkinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja niiden määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa olkoon kunnallislautakunnalla kuitenkin valta ottaa tarvittavia apumiehiä, mutta sen on velvollisuus ilmoittaa siitä lähinnä seuraavassa kuntakokouksessa.
65 §. Kunnallislautakunnassa on esimies ja varaesimies sekä vähintäänkin kolme jäsentä, jotka kaikki kuntakokous kolmeksi vuodeksi valitsee äänivaltaisista kunnassa asuvista kuntalaisista. Samalla kertaa kuin jäsenetkin, valitaan varajäseniä puoleksi jäsenten luvusta tahi, jos jäsenten luku on epätasainen, se määrä, joka on lähinnä yli puolen.
Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa, kahtena ensimmäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
66 §. Älköön kuvernööri eikä tuomari eikä myöskään kunnallislautakunnan tahi muun, kunnan hallintoa varten asetetun hallituskunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toimestansa tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään 65 §:ssä mainittuun toimeen.
Vaalikelpoisuudesta näihin toimiin sekä toimeen rupeamisen esteistä ja siihen valitun kieltäytymisoikeudesta ynnä virantoimitus-velvollisuudesta, eroamisesta kuoleman kautta taikka muuton tahi muun laillisen syyn takia, olkoon muuten voimassa, mitä 13, 14, 15 ja 16 §:ssä on kuntakokouksen esimiehestä sanottu.
Virka- ja palvelusmiestä älköön kuitenkaan vastoin tahtoansa velvoitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakunnassa.
67 §. Jos kunnallislautakunnan esimies, varaesimies tahi jäsen on valittu kuntakokouksen tahi kunnanvaltuusmiesten esimieheksi tahi varaesimieheksi, tulee hänen luopua lautakunnasta.
68 §. Kun kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesimiehen vaali on toimitettu, on se viivyttelemättä ilmoitettava kuvernöörille.
69 §. Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappalaisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavalla papilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakoulua koskevista asioista keskustelemassa, vaikka hän ei olekaan lautakunnan jäsen.
Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa mitä siitä muualla on säädetty.
70 §. Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin esimies katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enemmistö tekee siitä esimiehelle esityksen. Kokouksen kutsuu kokoon esimies joko kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla soveliaalla tavalla.
71 §. Jos esimies ja varaesimies jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen kokoukseen.
72 §. Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeuteen, esimiehen, varaesimiehen, jäsenen tahi kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen järjestykseen sekä päätöksen tiedoksi antamiseen, mikäli kuuluttaminen kirkossa on tarpeen tahi päätös koskee poissa olevaa henkilöä yksityisesti, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 23 §:ssä on kuntakokouksesta sekä 36, 37 ja 38 §:ssä kunnanvaltuusmiehistä säädetty.
73 §. Kunnallislautakunnan kokouksessa pitää esimies pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjevaihdosta, kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan, jonka kuntakokous tarkoitusta varten voipi määrätä. Tarvittavat apumiehet saapi esimies ottaa ja myös erottaa.
74 §. Pöytäkirja ja päätös on tarkastettava heti tahi viimeistäänkin seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lautakunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralta uskoa tarkastuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä esimiehen kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
75 §. Kunnallislautakunnan esimies antaa niiden tietojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kunnassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellainen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
76 §. Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnallisen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan esimies ja jäsenet yleisen lain mukaan.
77 §. Se, joka kunnassa asuu tahi oleskelee, olkoon velvollinen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljä päivää ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kaksinkertaisen eli kuuden markan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lautakunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikkakunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamista varten.
78 §. Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joihin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on, uskontunnustuksesta tahi kansalaisoikeudesta huolimatta, jokainen,
- joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta,
- tahi siellä harjoittaa elinkeinoa tai ammattia, sekä
- jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle taksoituksessa on pantu veroäyriä; kuitenkin niin, että se, jonka tulon on katsottu vastaavan ainoastaan yhtä veroäyriä, on kunnallisveroista vapaa, se, jolle on pantu kaksi veroäyriä, maksaa vain yhdestä, se, jolle on pantu kolme veroäyriä, maksaa kahdesta, mutta se, jolle on pantu neljä veroäyriä, maksaa neljästä, se, jolle on pantu viisi veroäyriä, viidestä, ja niin edespäin.
Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tuloihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elinkeinosta, liikkeestä tahi muista varoista.
Kuntakokous määrää vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden ajaksi, kuinka suuri määrä veronalaisen tuloista on vastaava yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se määrä ei saa olla sataa markkaa pienempi eikä kolmeasataa markkaa suurempi.
79 §. Jos laissa tahi asetuksissa on säädetty että kunnallisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 78 §:ssä mainitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalaisten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien maksujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana mitä siten on säädetty.
Sitä vastoin älköön kuntakokous päättäkö mitään poikkeusta mainitussa pykälässä säädetystä kunnallisverojen suorittamisen perusteesta.
80 §. Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava seuraavan vuoden alussa, ja sen toimittaa taksoituslautakunta, jona on joko kunnallislautakunta ja siihen lisäksi tarpeellinen määrä sanottua tarkoitusta varten kuntakokouksessa valittuja äänivaltaisia kunnan jäseniä, taikka kuntakokouksessa valittu erityinen taksoituslautakunta.
Siten kokoonpannussa taksoituslautakunnassa tulee olla, mikäli mahdollista, sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkeinonharjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
81 §. Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnassa verotuksen alaisen henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kunnassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elinkeinosta tai ammatista sekä, jos hänellä on kunnassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muista varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä niinkuin 78 §:ssä sanotaan.
Kun erimieliä ilmestyy, äänestetään miesluvun mukaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänien sattuessa tasan, pääsköön se mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan kokouksesta sakotettakoon esimiestä ja jäsentä niinkuin 36 §:ssä on sanottu.
82 §. Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syntyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön (fideikomissin), eläkerahan, armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työpalkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän jako-osuutena on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 78 §:n mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perillisille.
Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä lähteneen säästyneen tulon arvaus on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asianhaaroja, joiden tulee olla johtona asian arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
83 §. Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin veronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista varoista, sekä se veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veronalainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarakkeisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksuunpanon perusteena, käytetään myös kunnan ääniluettelona sinä vuonna sekä seuraavanakin, kunnes uusi luettelo saadaan; jonka tähden siihen on eri sarakkeeseen kullekin äänivaltaiselle merkittävä se ääniluku, mikä hänelle tulee pantujen veroäyrien perusteella, sekä maan tai teollisuuslaitoksen haltijalle se ääniluku, mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perusteella, jota paitsi luettelossa on mainittava, onko esteitä äänivallan käyttämiseen.
84 §. Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luettelo annettava kuntakokouksen esimiehelle, jonka tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä katsella ja tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
Sen ajan kuluttua on luettelo 19 §:ssä mainitussa kuntakokouksessa pantava esille julkisesti tarkastettavaksi, jolloin jokaiselle annetaan tilaisuus tehdä luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannutta taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu. Tehdyistä muistutuksista päättää kokous heti ja kirjoituttaa, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
Kunnalla olkoon kuitenkin valta antaa taksoitusluetteloa vastaan tehtyjen muistutusten tarkastaminen erityisen, kuntakokouksen valitseman tutkijalautakunnan toimeksi, johon tulevista jäsenistä neljäsosa valitaan taksoituslautakunnasta. Jos tutkijalautakunta on asetettu, kokoontuu se, 1 momentissa säädetyn tarkastusajan kuluttua, määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan niinkuin 18 §:ssä on kuntakokouksesta säädetty, vastaanottamaan ja tutkimaan niitä muistutuksia, joita taksoitusluetteloa vastaan tehdään; ja on tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä, kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin tutkijalautakunta on päätöksenvoipa ja mikä edesvastaus on esteettömästä poissaolosta sen kokouksesta, siitä olkoon voimassa mitä 81 §:ssä on taksoituslautakunnasta säädetty.
85 §. Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä meno- ja tuloarvio.
Menoarvioon pannaan:
- 1) ne velat, jotka joko kokonansa taika joksikin osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
- 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat suoritettavat samana vuonna;
- 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä katsoo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
- 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin odottamattomiin tarpeisiin.
Tuloarvioon pannaan:
- 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
- 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat tulevana vuonna kannettavat;
- 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
- 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä ehdotus, miten se on hankittava.
Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on asetettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, tulee hyvissä ajoin antaa kunnallislautakunnalle erikoisarvio tulevaksi vuodeksi niistä menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoonsa kuuluvat.
86 §. Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina, että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi siinä kuntakokouksessa, josta 19 §:ssä säädetään. Sittenkuin tarkastus on suoritettu ja arvioissa olevista uusista maksuista on päätetty, ovat arviot ja kuntakokouksen päätös annettavat kunnallislautakunnalle, jonka tulee arvioihin merkitä kokouksen tekemät muutokset ja lisäykset, sekä tarkastetun taksoitusluettelon ja näin vahvistettuin meno- ja tuloarvioiden perustuksella viivyttelemättä tehdä maksunpano- ja kantoluettelo. Mitä kuntakokous on myöntänyt tulevana vuonna kannettavaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava kaikkien niiden maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen veroäyrien kesken.
87 §. Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin 79 §:n 1 momentissa sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit, hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja häneltä eri verotusesineistä erittäin taksoitetut kunnallisverot. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarakkeet maksujen ja rästien merkitsemistä varten.
88 §.Maksunpano- ja kantoluettelo on, kuuluttamisen jälkeen, pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä, kuten 84 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kunnallislautakunnan esimiehelle, jonka tulee asianhaarain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi kuntakokouksen käsiteltäväksi.
89 §. Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistutukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 88 §:ssä on määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja kunnan kirkossa tahi kirkoissa kuulutettaviin paikkoihin veronalaisten saataviksi.
Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin kuntakokous on määrännyt, sopivassa paikassa pidettävä veronkanto, joka on kuulutettava neljäätoista päivää aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jotkut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
90 §. Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta maksunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen, että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kunnassa vai ei.
91 §. Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitusluetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamisoikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen maksettavakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kunnan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
92 §. Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei ole suoritettu ja joita kuntakokouskaan ei ole tileistä poistanut, laatia erikohtainen rästiluettelo ja toimittaa se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymisestä paikkakunnan kruununvoudille, jonka tulee laillisessa järjestyksessä kerätä maksamatta olevat verot ja niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili.
93 §. Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö, ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
Kuntakokouksen erittäin asettamain hallituskuntain tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen Helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 61 §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat olleet heidän huostassansa. Nämät kertomukset ja tilit ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kertomukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan vuoden Maaliskuun 15 päivää kuntakokouksen esimiehelle annettava.
94 §. Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista valitsee kuntakokous siihen soveliaista kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä kolmeksi vuodeksi kerrallansa kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkastajaa, joista viimeksi mainitut ovat toimessaan koko kolmivuotisen ajanjakson, mutta tarkastajista eroaa yksi vuosittain, kahtena ensimmäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
Jos tarkastaja kuolee tahi muun laillisen syyn tähden eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, on täytevaali toimitettava, ja olkoon siten valittu toimessa sen ajan, joka eronneella olisi ollut jälellä.
95 §. Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 93 §:ssä mainitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tuloarvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus, joka määräajan kuluessa on annettava kuntakokouksen esimiehelle. Tämän tulee siitä kuulutettuansa pitää tilit ja tarkastuskertomus neljätoista päivää kunnan jäsenten nähtävänä, jonka ohessa hänen tulee tarkastajain ehkä tekemäin muistutusten johdosta vaatia selitystä asianomaisilta tilintekijöiltä.
Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa kaikkien kunnan kassojen luettelemus ja, jos silloin epäkohtia tulisi ilmi, heti tehdä asiasta ilmoitus kuntakokouksen esimiehelle; jota paitsi tarkastajain tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta tehtyjen, 59 §:ssä mainittujen luettelojen johdolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden luettelemus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa siitä muistutus.
Kuntakokouksessa, josta 19 §:ssä säädetään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se erityisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edellisessä tapauksessa tahi jos muistutus ei ole tehty taikka ei tehdä kuntakokouksessa tai ei hyväksytä, antaa kokous asianomaisille vastuunvapauden heidän hallinnostansa.
96 §. Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kuntakokous yhden tahi kaksi jäsentä ja tilintekevä hallituskunta yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä taikka muista kunnioitusta ja luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tilintekevä hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa täyttämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kuntakokouksen esimieheltä ilmoituksen saatuansa, valita sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee sitte kokoontua ja sitä paitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki valitsevat keskuudestansa esimiehen. Sovinto-oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon ei saa hakea muutosta.
Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
97 §. Kuntakokouksen päätös on, päästäkseen voimaan, alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun Osastoon.
98 §. Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista asioista tehdyt kuntakokouksen päätökset, jotka tässä asetuksessa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä sitä paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos kuvernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt, ja olkoon kuntakokouksella oikeus, jos luulee itsellänsä olevan aihetta, vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaatin Talousosastoon.
99 §. Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt kuntakokous, kunnanvaltuusmiehet, kunnallislautakunta tai tutkijalautakunta taikka 20 §:ssä säädetyssä tapauksessa kuntakokouksen esimies, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituksen alainen päätös on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, jotka luetaan: 1) jos päätös on joko tarkastettu 26 ja 27 §:ssä sanotussa järjestyksessä taikka kuulutettu kunnan kirkossa tahi kirkoissa 28 §:n 2 momentissa sekä 38, 47 ja 72 §:ssä säädetyllä tavalla, siitä päivästä, jona sellainen tarkastaminen tahi kuuluttaminen on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuusmiesten tahi kunnallislautakunnan päätös, joka koskee jotakuta henkilöä yksityisesti, on julistettu ja valittaja on silloin läsnä ollut, julistamispäivästä; ja 3) jos sellainen päätös on julistettu, mutta valittaja ei ollut läsnä, samoin myös 20 §:ssä, 28 §:n 1 momentissa, 38 ja 72 §:ssä mainituissa tapauksissa, siitä ajasta, milloin valittaja mistäkin asiasta tehdyn päätöksen tiedokseen sai, tiedonsaantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 4) kun valitus koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on määrätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
100 §. Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta kuulustettavaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suinkin asiakirjat kuntakokouksen, kunnanvaltuusmiesten, kunnallislautakunnan tahi tutkijalautakunnan esimiehelle, aina sen mukaan onko kuntakokous tai mikä mainituista viranomaisista milloinkin päätöksen tehnyt; ja esimiehen tulee viivyttelemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulustettavaksi yhteisen kuntakokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon yhteisen kuntakokouksen esimies eri kuntien kirkoissa kuuluttamalla asianomaiset edusmiehet kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana, kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
Sittenkuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös päätöksestä on annettava sille edellä mainituista esimiehistä, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä, milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään milloin jäljennös on annettu mainitulle esimiehelle; ja on päätös sitten viivyttelemättä esiteltävä kuntakokouksessa tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten kokouksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen viranomaisen tiedoksi saatettuna.
101 §. Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päättäjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huomata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonansakin kumotuksi.
102 §. Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedonsaantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon silloin noudatettava mitä muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty.
103 §. Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itseksensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka piirissä kauppala on. Kuvernöörin tulee sellaisesta asiasta kuulustaa kauppalan ja sen maalaiskunnan jäseniä, jossa kauppala on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
104 §. Jos sen lisäksi, mitä 64, 73 ja 89 §:ssä säädetään, havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon kuntakokouksen vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palvelukseen otettava, ja kuntakokouksen tulee myöskin tarpeen vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
105 §. Kuntakokouksen, kunnanvaltuusmiesten sekä kunnallislautakunnan ja kuntakokouksen valitsemain hallituskuntain esimiesten tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liitteineen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä paikassa, kuin kuntakokous määrää, ja pitää niitä kuntalaisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne seuraajallensa.
Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljennöstö sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittuin viranomaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annettava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunastusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin kuntakokous on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhteisiä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun kuntakokouksen, kunnanvaltuusmiesten tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytäkirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle, jota päätös koskee.
106 §. Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka annetaan kuntakokoukselle, kunnanvaltuusmiehille tahi kunnallislautakunnalle, sekä niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta postimaksuista, siitä säädetään muualla.
107 §. Ne sakot, joihin kuntakokous, kunnanvaltuusmiehet tahi kunnallislautakunta tämän asetuksen nojalla poissaolosta tuomitsee, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 92 §:ssä on kunnallisveroista säädetty.
Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuksen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen oikeus.
108 §. Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviranomaisten esimiestä, varaesimiestä, jäsentä tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjankirjoittajaa tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden, olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan tahi muuta yleistä tointa hoitamaan
109 §. Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palvelukseen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan ajetaan yleisen oikeuden edessä. Jos kunnallisessa luottamustoimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan tavattu hukkaamisesta, vilpillisyydestä tahi muusta epärehellisyydestä, on kuntakokouksella oikeus pitää hänet erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
110 §. Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallinnossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten tekemänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi, jollei katso sen olevan vastoin tätä asetusta tahi muita lain säännöksiä.
Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta 1899. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen mukaan ryhdytään, voimassa sittenkin kuin uusi asetus on toimeen pantu kunnes yhtäläiset, viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 15 p:nä Kesäkuuta 1898.
Katso myös
[muokkaa]- Tämän asetuksen kumosi maalaiskuntain kunnallislaki vuodelta 1917.