Asetus kunnallishallituksesta maalla 1865

Wikiaineisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

1865.

N:o 4.

S U O M E N
SUURIRUHTINANMAAN
A S E T U S - K O K O E L M A.
(Ylösluettava Saarnastuolista.)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
kunnallishallituksesta maalla.
Annettu Helsingissä, 6 p:nä Helmikuuta 1865.


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi: Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta tahdomme Me Armossa vahvistaa seuraavan Asetuksen kunnallishallituksesta maalla:


1 Luku.
Yleisiä sääntöjä.


1 §. Kukin seurakunta maalla on itsepäällensä erinäinen kunta, jonka jäsenten tulee, laissa määrättyin rajain piirissä, hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, joll'eivät ne, voimassa olevien asetusten jälkeen, kuulu julkisen virkakunnan tahi oikeuden toimi-alaan.

2 §. Jos useampia seurakuntia on yhdistynyt yhden kunnallishallinnon alle, jääköön asia sillensä vastaiseksikin, niin kauvan kuin he siitä sopivat. Jos he tahtovat erota, tahi jos useammat seurakunnat samassa läänissä haluavat ruveta yhteisen kunnallishallinnon alle, olkoon sekin sallittu, jos Kuvernööri, esityksen siitä saatuansa ja asianomaisia kuultuansa, näkee syytä olevan siihen suostua.

Maa- ja kaupunkiseurakuntaa elköön ylimalkaan yhdistettäkö yhteisen kunnallishallinnon alle. Missä kumminki tämmöinen yhteisyys katsannossa tai toisessa jo löytyy tahi pidetään tarpeellisena, olkoon asianomaisten vallassa tarpeellisella selityksellä niistä seikoista ja ehdotuksella niiden järjestämiseksi mennä Kuvernööriin, jonka tulee lähettää asia Senaatin Talous-Osaston päätettäväksi.

3 §. Maalla olevan kunnan jäsenenä on jokainen, jolla siellä on maata tahi maanviljelystä taikka muuta kiinteätä omaisuutta, tahi joka siellä harjoittaa vuorityötä, tehdas- ja vaaprikkaliikettä, kauppaa, käsityötä tahi muuta luvallista elinkeinoa, tahi jolla muutoin, voimassa olevien asetusten mukaan, siellä on tahi olla pitää laillinen asuntonsa ja kotipaikkansa.

4 §. Kunta maalla käyttää päättämis-oikeuttansa kuntakokouksessa tahi valitsemain kunnan valtuusmiesten kautta. Toimeenpaneminen ja hallinto annetaan kunnallislautakunnalle tahi muille erinäisiä toimeenpanemisen hankkeita varten asetetuille toimituskunnille tahi miehille; kaikki niinkuin tässä säännössä edeskäsin määrätään.

5 §. Mitä kunnalla yhteistä on, olkoonpa se kiinteätä omaisuutta, liikkuvaa pääomaa tahi tulon-antavaa oikeutta, taikka varoja, jotka valtio sille ehkä on suonut, se on, jollei erinäisen tapauksen tähden toisin ole määrätty, pidettävä kunnan yhteisille kuluille vastaavana varallisuutena ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sanotaan.

Niiden maksujen suorittamiseksi, joita yli mainittuin varojen tarvitaan kunnan yhteistä hyötyä tahi sen erinäisiä tarpeita varten, saakoon kunta määrätä lisäveroja, jotka ovat annettavat tässä säännössä asetettuin perustusten mukaan.


2 Luku.
Kuntakokouksesta.


6 §. Kuntakokouksessa otettakoon seuraavat asiat neuvoteltaviksi ja päätettäviksi nimittäin: 1) kansakoulujen asettamisesta; 2) niistä toimista, joita yhteisen järjestyksen edistämiseksi ehkä pidetään tarpeellisina; 3) terveyden hoidosta, rokonpanon yleisemmästä käyttämisestä, kätilöinten asettamisesta, heikkomielisten hoidosta ja hulluin-huoneeseen ottamisesta kunnan kustannuksella, sekä siitä huolesta, joka on pidettävä niistä sokeista ja kuuromykistä, jotka eivät ole vaivaishoidon suojeltavina, eivätkä voi itseänsä hoitaa ja ovat sukulaisitta, jotka heistä huolta pitäisivät; 4) vaivaishoidon järjestämisestä, niin avaralta kuin se on kunnan asia; 5) pitäjäntuvan ja muiden kunnalle yhteisesti kuuluvain huoneiden rakentamisesta ja voimassa pidosta; 6) laina- ja apumakasiinien perustamisesta ja hoidosta; 7) toimista petoeläinten hävittämiseksi ja että paremmin noudatettaisiin voimassa olevia asetuksia kalastuksista ja kalansikiön rauhoittamisesta, kuin myös metsästämisestä ja otuksen pyynnöstä; 8) mitä tulipalon ja kulovalkean estämiseksi ja häätämiseksi voipi sopia; 9) rahain takseerauksista ja lainan-otoista kunnan yhteisiin tarpeisin, niinkuin teiden rakentamisiin, yhteiseen tienkorjuuseen, puiden istuttamiseen, ynnä muuhun semmoiseen, sekä kunnan kassain ja muiden yhteisten varain hallinnosta, kuin myös siitä annettavan tilin tarkastamisesta; 10) kunnan valtuusmiesten, missä semmoisia otetaan, sekä kuntakokoukselle ja kunnan valtuusmiehistölle ynnä kunnallislautakunnalle määrättäväin esimiesten ja vara-esimiesten, kuin myöskin kunnallislautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta; 11) kunnan yhteisiä asioita toimittavan asiamiehen valitsemisesta; 12) kaitsijamiesten valitsemisesta kunnan aluuteen, joutolaisista semmoista vaaria pitämään, kuin siitä erinäisessä asetuksessa säätään; ja 13) muista samankaltaisista asioista, jotka voivat kuulua kunnan yhteiseen toimi-alaan.

Niistä asioista, jotka kirkonkokouksessa ovat käyteltävät, kuuluu mitä siitä jo on tahi vasta voi tulla säännetyksi.

7 §. Kuntakokouksen tulee edellensä neuvotella ja lausuntonsa antaa semmoisista asioista, jotka Kuvernööri ja muut virastot, noudatettavina olevien asetusten mukaan, ehkä lykkäävät kuntakokouksen lausunnon alle, sekä myös niistäkin, jotka koskevat tien pitämistä, tien jakoa, sillan rakentamista, holli- ja vanginkyytiä, lumiauran vetämistä, kihlakunnanpostin kuljettamista, ynnä useampia semmoisia asioita, jotka sitten vielä ovat Kihlakunnan oikeudessa, Kuvernöörissä tahi muissa virastoissa esille otettavat.

8 §. Jos kuntakokouksessa on suostumus tehty erinäisistä säännöista [pitää olla säännöistä] yhteisen järjestyksen edistämiseksi, määrätköön kokous myöskin sopivia uhkasakkoja niiden rikkomisesta, kuitenkaan ei yli neljäkymmentä markkaa. Tämmöisellä päätöksellä elköön olko laillista voimaa, ellei Kuvernööri sitä vahvista noudatettavaksi. Jos kuntakokous näkee semmoisen uhkasakon kovin vähäiseksi kukistamaan jotakin paikkakunnassa tapana olevata vallattomuutta, haettakoon siihen asianomaisessa oikeudessa koroitusta.

9 §. Oikeus käydä osalliseksi kuntakokouksen neuvottelemiseen ja päätökseen on jokaisella hyvämaineisella kunnan jäsenellä, uskontunnustukseensa katsomatta, jolla vaan on Suomen kansalaisen oikeudet ja joka itse saa itseänsä ja omaisuuttansa vallita; joka on velvollinen kunnalle veroa maksamaan; jolla ei ole velkana useamman kuin viimeksikuluneen vuoden kunnallisverot; joka ei ole toisen isännyyden alla; ja joka ei myöskään, voimassa olevien sääntöjen mukaan, ole joutolaisena pidettävä.

Sama oikeus on yhtiölläkin.

Muutoin kuulukoon osallisuudesta kuntakokouksen päätöksiin, mitä siitä 10 ja 11 §§:ssä laveammin säädetään.

10 §. Lampuoti, vouraaja (arentimies) tahi kahtia-viljelijä äänestäköön sen tilan puolesta, jota hän hoitaa, jos hän siitä maksaa kunnallisverot, eikä omistaja itse asu kunnassa; muuten äänestäköön omistaja.

Kruununtilan asuja ja kruununpuustellin haltia, vaikk'ei hän olekaan sen maan omistaja, jota hän asuu, olkoon kuitenkin ilman erinäistä valtuuttamista laillinen kuntakokouksessa sen puolesta äänestämään.

Leski, miehestänsä eroitettu vaimo tahi naimaton, täysivaltainen nainen nauttikoot siinä ääntö-oikeutta.

Alaikäisen puolesta äänestäköön holhoja tahi, missä useampia holhojia on, se, jonka he joukostansa siihen valitsevat.

Kuin kysymys on yhtiöstä, valitkoon se itse taikka sen johtokunta, ja jakamattoman pesän tahi muun yhteisen omaisuuden puolesta sen osamiehet asianvalvojansa.

Velkojain hoidossa olevan omaisuuden, elinkeinon ja liikkeen puolesta äänestäkööt uskotut miehet.

Älköön sillä, joka häpeällisestä rikoksesta on edesvastaukseen tuomittu tahi kansalaisen luottamuksen kadottaneeksi julistettu, kuntakokouksessa olko ääntö-oikeutta; kuitenkin saakoon hän siellä asiallisena valvoa oikeuttansa.

11 §. Jos keskusteltavat asiat ovat yhteisiä koko kunnalle, ottakoot kaikki ääntö-oikeudelliset osaa kokouksen päätökseen. Jos semmoiset asiat koskevat ainoastansa manttaalille pantua maata tahi muuta sille vastaavata verolukua, älkööt muut, kuin semmoista maata hallitsevat, niistä neuvotelko ja päättäkö. Jos useampia seurakuntia on ruvennut yhteisen kunnallishallinnon alle ja asia koskee ainoastansa yhden seurakunnan oikeutta, ottakoon se myös yksinänsä asian kuntakokouksessa keskusteltavaksensa.

12 §. Ääntö-oikeutta nauttiva saakoon jättää puhe-valtansa ja ääntö-oikeutensa toiselle hyvämaineiselle, ja antakoon sitä varten nimenomaiselle kirjoitetun laillisen valtuuskirjan, kuuluva joko määrätylle tahi epämääräiselle ajalle, taikka sisältävä ilmoituksen missä eri tilassa sitä saadaan käyttää.

13 §. Kuntakokous valitsee kunnan piirissä asuvista, ääntö-oikeutta nauttivista miespuolisista jäsenistä yhden esimieheksi ja yhden vara-esimieheksi, joka kerta kolmeksi vuodeksi, ensimmäisellä kerralla seurakunnan Kirkkoherran tahi hänen sijaisensa esimiehenä ollessa.

Elköön näihin virkoihin valittako Kruununvoutia, Nimismiestä tahi alhaisempia kruununpalvelijoita; ei sitä, joka tekemättömästä tilistä on kunnalle kiinni; ei sitä, joka häpeällisestä rikoksesta on syytetty tahi jätetty tulevaan aikaan; eikä sitäkään, jonka oikeusto on julistanut mahdottomaksi toisen asiata Oikeudessa ajamaan.

14 §. Elköön esimieheksi tahi vara-esimieheksi valittu kieltäytykö siihen toimeen rupeamasta, joll'ei hän kolmena viimeksi kuluneena vuonna ole ollut semmoisessa virassa tahi täyttänyt kuusikymmentä vuotta.

Jos kieltäytyminen tapahtuu semmoisesta syystä, toimitetaan uusi vaali. Jos kieltäytymisen syyksi sanotaan kovempaa kivuloisuutta, tahi siviili-, sota- taikka kirkollista virkaa tahi ammattia, taikka muuta estettä, olkoon kuntakokouksen asia tutkia ilmoitettu este ja, jos se hyväksi otetaan, toimittaa uusi vaali. Jos ei estettä hyväksi oteta, mainitkoon kuntakokous ne syyt, jotka kiellon ovat vaikuttaneet, ja lykätköön asian Kuvernöörin ratkaistavaksi.

15 §. Jos esimies tahi vara-esimies kuoleman, muuton tahi muun laillisen syyn tähden toimestansa eroaa, ennenkuin hänen virka-aikansa on loppunut, valittakoon 13 §:ssä sanotulla tavalla, toinen hänen siaansa siksi ajaksi, joka vielä on jälellä. Semmoinen vaali pidetään siinä varsinaisessa kuntakokouksessa, joka lähinnä seuraa sen jälkeen, kuin uuden vaalin tarpeellisuus tuli tutuksi.

Jos esimies ja vara-esimies kumpikin toimestansa eroavat, ennenkuin semmoisen kokouksen aika on läsnä, pitää kunnallislautakunnan kohta ko'olle kutsua kunnan välikokous, jossa esimies ja vara-esimies jälellä olevaksi ajaksi valitaan, sen esimiehenä ollessa, jonka kokous siihen siksi kerraksi määrää.

16 §. Kuntakokous on pidettävä pitäjäntuvassa tahi muussa sopivassa paikassa, jonka kokous siihen määrää.

17 §. Kuulutuksen kuntakokouksesta toimittaa esimies taikka, jos hänellä on käävi tahi este, vara-esimies, ja pitää siinä selvästi ilmoitettaman aika ja paikka, sekä mitkä asiat kokouksessa tulevat esiteltäviksi. Kuulutus julistetaan kunnan kirkossa tahi kirkoissa vähintäänki neljätoista päivää ennen ja viimeinen kerta kokouksen lähinnäedellisenä sunnuntaina, sekä naulataan heti sen jälkeen, kuin se on ulosannettu, pitäjäntupaan tahi muulle sopivalle paikalle luettavaksi. Jos kuntakokous on semmoiseksi päiväksi määrätty, jona jumalanpalvelusta pidetään, on kuulutus sinä päivänä vieläkin julistettava. Jos asia vaatii suurempaa kiirutta, otettakoon se esiin lyhemmänki kutsumusajan jälkeen, joka kuitenkaan ei missään tapauksessa saa olla alle kahdeksan päivää, semmoista toimenpitoa varten, kuin asianhaarat vaativat, ja jota ei haitatta voida lykätä toiseen aikaan.

18 §. Varsinainen kuntakokous pidettäköön arkipäivänä kolme kertaa vuodessa ja kernaimmin seuraavilla ajoilla: yksi Maaliskuussa, päättämään siitä edellisen vuoden hallinnon vuosikertomuksesta ja tilistä, jonka kunnallislautakunta antaa; yksi Syyskuussa, määräämään kunnan maksu- ja tulo-arvion tulevaksi vuodeksi, valitsemaan toimittajia niihin kunnan virkoihin, jotka vuoden lopulla joutuvat avonaisiksi, sekä päättämään, onko päästökuitti kunnallislautakunnalle annettava edellisen vuoden hallinnosta; ja yksi Joulukuussa, tutkimaan ei ainoastaan 57 §:ssä mainittua takseeraus- eli ääntöluetteloa, vaan myöskin siksi vuodeksi tehtyä velkomus- ja veronnosto-luetteloa, sekä tilintutkijoita valitsemaan. Jos vielä muitakin kuntakokouksessa esiteltäviä asioita löytyy, ovat ne myös silloin esiin otettavat.

19 §. Jos varsinaisten kuntakokusten välillä ilmaantuu semmoisia asioita, jotka eivät siedä ylöslykkäystä, olkoonpa Kuvernööri tahi kunnallislautakunta ne kuntakokouksen lausuntoon laittanut, taikka kokouksen esimies muutoin katsoo sen tarpeelliseksi, pidettäköön siinä tapauksessa kunnan välikokous sunnuntainakin, ja kutsumus siihen annettakoon 17 §:ssä sanotulla tavalla.

Odottamattomissa ja tärkeissä tapauksissa otettakoon myös semmoisessa välikokouksessa esiin ja käyteltäväksi kysymys uudesta kunnan maksettavasta; mutta ei semmoista kysymystä kuitenkaan saada lopullisesti päättää, jollei neljäntoista päivän kutsumusaika ole ennen kokousta kulunut.

Jos virkamies tahi semmoinen yksityinen, jolla on puheenvalta kuntakokouksessa, vaatii välikokouksen kutsumista ko'olle jonkun mainitsemansa asian tähden, ilmoittakoon itsensä esimiehen tykönä, jonka tulee tutkia tämmöinen pyyntö. Jolleihän siihen pyyntöön suostu, antakoon, kuin niin vaaditaan, päätöksensä kirjallisesti, siihen kuuluvain syiden kanssa, ja samassa semmoisen valitus-osoituksen, kuin 72 §:ssä sanotaan.

20 §. Eri kuntia tahi niiden osia koskevat asiat otettakoon yhteisessä kokouksessa käyteltäviksi ja päätettäviksi, jossa tapauksessa kokous on pidettävä siinä kunnassa, josta eri kuntien esimiehet sopivat, ja saman kunnan esimiehen johdattajana ollessa. Jos he eivät asiasta sovi, olkoon Kuvernöörin vallassa siitä, ilmoituksen saatuansa, määrätä. Jos Kuvernööri semmoista kokousta vaatii, määrätköön hän myöskin, missä kunnassa kokous on pidettävä.

21 §. Jos kuntakokouksessa käyteltävää asiaa ei määrättynä päivänä voida lopettaa, määrätköön Esimies, ennen kokouksen hajoamista, uuden päivän sen jatkamiselle. Erityistä kuulutusta ei siitä tarvita toimittaa, paitsi niissä tapauksissa, jotka jälkimmäinen osa 19 §:n 1 kohdassa mainitsee.

22 §. Esimiehen tulee asiat kuntakokouksessa esitellä ja keskustelut johdattaa, sekä valvoa ettei muita kuin kuulutuksessa ilmoitettuja asioita esiin oteta. Jos uusi kysymys siinä nostetaan, elköön sitä ennen, kuin toisessa kokouksessa, ja edellä tapahtuneen kuulutuksen jälkeen, otettako käyteltäväksi. Esimies pitäköön myös järjestystä kokouksessa ja saakoon, varoituksen jälkeen, pois määrätä sen, joka sopimattomasti itseänsä käyttää. Jos semmoinen epäjärjestys syntyy, jota hän ei voi poistaa, lopetettakoon kokous.

23 §. Sittenkuin kokouksessa on keskusteltu ja esimies keskustelun julistanut päättyneeksi, tehköön hän semmoisen ääntö-esityksen, että siihen voidaan vastata "niin" taikka "ei", ja ilmoittakoon sitten mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi sekä vahvistakoon sen, jos ei äänestämistä vaadita, vasaran lyönnillä. Jos äänestämistä vaaditaan, tapahtukoon se julkisesti ja esille huudon-jälkeen. Elköön kumminkaan kukaan omasta tahi muiden puolesta äänestäkö enemmän kuin kuudennesosan edestä siitä, mitä kaikkien kokouksessa läsnä-olevien yhteen laskettu ääniluku tekee.

Miten äänet ovat kuntakokouksessa luettavat, siitä säännetään 57 ja 58 §§:ssä.

24 §. Se ajatus, joka on saanut enimmät äänet, käyköön kuntakokouksen päätökseksi. Jos yhtä monet äänet eri ajatuksia puoltavat, saakoon se voiton, jota useammat henget ovat ääntäneet. Jos semmoisenki laskun mukaan äänet ovat tasan, käyköön se ajatus päätökseksi, jota esimies puoltaa, mutta kuntakokouksen vaalissa eroittakoon arpa, kuin ääniluku on tasan.

Niissä kysymyksissä, jotka 30 ja 38 §§:ssä ovat mainitut, määrätään enemmistö niinkuin siellä säännetään.

Sittenkuin äänestyksestä on saatu selvä, julistakoon esimies päätöksen ja ilmoittakoon samalla, mitä tyytymättömän pitää vaarin ottaa muutosta hakiessaan, niinkuin 72 §:ssä sanotaan, joka ilmoitus on pöytäkirjaanki otettava.

25 §. Kuntakokouksen pöytäkirjan kirjoittaa esimies, taikka hänen johtonsa alla se, joka siihen on erikseen valittu. Pöytäkirja on, milloin niin voipi tapahtua, kohta tarkastettava; muutoin tapahtuu tarkastus viimeistäänki neljäntoista päivän kuluessa, sittenkuin tarkastusajasta on paikalla annettu varma tieto, joko eri kuntakokouksessa tahi muussa tilassa, vissien siksi kertaa valittuin edusmiesten ja niiden muiden jäsenten läsnä ollessa, jotka siihen tahtovat saapuville tulla.

Pöytäkirjan alle kirjoittavat esimies ja vähintäänki kolme kokouksessa läsnäolevaa jäsentä, tahi erinäiset tarkastajat, sekä julkiset asiamiehet, jos kokoukseen semmoisia on ollut määrättynä. Jos joku muu kuin esimies on pöytäkirjan tekijä, kirjoittakoon hänki sen alle.

Jos joku päätöstä vasten tahtoo ilmoittaa vastalauseen, tehköön sen heti kokouksessa, taikka silloin kirjallisesti, kuin pöytäkirja tarkastellaan, sen mukaan liitettäväksi.

26 §. Jos ei pöytäkirjaa ole kuntakokouksessa luettu tarkasteltavaksi, vaan joku muu vissi päivä siihen määrätty ja tarkastajat valitut, mutta ne ovat tulematta, pitää esimiehen se pöytäkirjaan merkitä, ja olkoon pöytäkirjalla sittenkin, hänen edesvastauksellansa, todistus-voima. Jos tarkastelijat paikalle tulevat, mutta eivät ota kirjoittaaksensa pöytäkirjan alle siitä syystä, ettei se olisi yhtäpitävä sen kanssa, mitä kokouksessa tapahtui, pankoon esimies tämän heidän muistutuksensa pöytäkirjaan ja lykätköön sen tarkastamisen uuteen kokoukseen, josta kuulutus säätyssä järjestyksessä on toimitettava. Jos tarkastajat, yksi tahi useampi, muusta syystä, tahi pöytäkirjan todenperäisyyttä vastaan muistutusta tekemättä, eivät ota sen alle kirjoittaaksensa, ottakoon esimies senkin seikan pöytäkirjaan, jolla myös silloinki on todistus-voima.

Sittenkuin päätös on kokouksessa julistettu, elköön kukaan sen jäsenistä tahi valittu tarkastaja lausettansa muuttako, elköönkä semmoinen jälkeenpäin ilmoitettu lause mitään vaikuttako pöytäkirjan laillisuuteen tahi estäkö sen pitämistä tarkastettuna.

27 §. Kuin kuntakokouksen päätös koskee läsnä olematonta henkeä yksityisesti, on se hänelle, valitusosoituksen kanssa, tiedoksi annettava kokouspöytäkirja-otteen kautta, jolle sen, joka pöytäkirja-otteen hänelle on antanut, pitää kirjoittaa päivä, jona niin tapahtui, sekä nimensä ja kotipaikkansa.

Päätös semmoisessa asiassa, jonka esiin-ottamista ei ole neljätoista päivää ennen kuulutettu, niinkuin 17 §:ssä on sanottu, pitää, kokouksesta poissa olleiden noudatukseksi, ensin tulevana sunnuntaina kunnan kirkossa tahi kirkoissa julistettaman. Samanlainen kuulutus pitää niissäkin tapauksissa toimitettaman, kun esimies, 26 §:n 1 kohdan mukaan, yksinänsä todistaa kuntakokouksen pöytäkirjan oikeaksi.

28 §. Milloin asianhaarat vaativat että kuntakokouksen päätös erinäisessä tapauksessa on joutuisasti toimeen pantava, pitää siitä päätöksessä nimenomaan sanottaman, elköönkä se silloin toimeenpanemista estäkö, että päätös ei ole päässyt lain voimaan, jollei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi mitättömäksi, tahi Kuvernööri näkee syytä olevan kieltää semmoisen toimeenpanemisen.

29 §. Esimiehen tulee siitä huolta pitää, että kuntakokouksen päätös joutuisasti valmistetaan ja annetaan kunnallilautakunnalle [pitää olla kunnallislautakunnalle] tahi niille virastoille ja hengille, joiden asia on panna se toimeen.


3 Luku.
Kunnan Valtuusmiehistä.


30 §. Jos kunta tahtoo eri valtuusmiehille uskoa, kuntakokouksen oikeudella käyttää ja päättää kokouksen toimi-alaan kuuluvia asioita, olkoon se suotu niillä ehdoilla, kuin tässä alempana säätään, jos vähintäänki puoli kunnan kaikesta ääniluvusta on kokouksessa edustettu ja kaksi kolmatta-osaa läsnä-olevien ääniluvusta yhdistyy sitä koskevaan päätökseen.

Semmoinen päätös on viipymättä Kuvernöörille ilmoitettava.

31 §. Kunnan valtuusmiehet elkööt esiin ottako seuraavia asioita, jotka ainoastaan kuntakokouksessa ovat käyteltävät, nimittäin: a) jonkun semmoisen kunnalle kuuluvan kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myömisestä, panttaamisesta tahi vaihtamisesta, joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen saannon kautta on kunnalle joutunut jotakin sen yhteiseksi hyödyksi määrättyä tarkoitusta varten, kuin myöskin kysymyksen ollessa semmoisesta suostumisesta tahi sovinnosta, joka vaikuttaisi muutosta tahi rajoitusta siinä oikeudessa, joka kunnalla on tämmöiseen kiinteään omaisuuteen; b) kiinteän omaisuuden ostamisesta; c) maksujen takseerauksesta jotakin uutta yritystä varten; d) lainan ottamisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin; ja e) kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehen ja vara-esimiehen, kunnanvaltuusmiesten, sekä lautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta.

32 §. Kuntakokouksen esimies ja vara-esimies käyvät samaan toimitukseen kunnan valtuusmiesten tykönä, joihin muuten pitää kuuluman kunnallislautakuntaan valitut jäsenet ja niin monta kuntakokouksen erittäin valitsemaa kunnan jäsentä, että valtuusmiesten lopullinen luku nousee kolme vertaa niin paljoksi, kuin lautakuntaan valittujen jäsenten.

33 §. Kelpaavaisuudesta valtuusmiesten vaaliin ja vaalin toimittamisesta, sekä virkaan rupeamisen pidätyksistä ja esteistä, ynnä oikeudesta ulossanoa itsensä uskotusta toimesta, pysyy lakina mitä kuntakokouksen esimiehestä ja vara-esimiehestä on 13 ja 14 §§:ssä sanottu.

34 §. Ne kunnan valtuusmiehet, jotka kuntakokous erittäisin valitsee, määrätään kolmeksi vuodeksi. Puolet heistä taikka, joll'ei lukunsa ole parillinen, niin monta, että tekevät lähinnä alle puolen, eroaa arvan jälkeen toisen vuoden lopussa sen perästä, kuin he toimitukseensa astuivat. Jos valtuusmies hänelle määrättynä virka-aikana eroaa kuoleman, muuton tahi muun laillisen syyn tähden, pitää täytevaali toimitettaman, ja joka sillä tapaa on valittu, toimittakoon virkaa niin kauvan, kuin eronneen aika vielä olisi kestänyt.

35 §. Elköön mitään asiaa kunnan valtuusmiesten istunnossa esille otettako tahi päätöstä tehtäkö, jollei esimies tahi vara-esimies sekä vähintänsä puolet jäsenistä ole läsnä. Jos esimies, vara-esimies tahi joku jäsen ilman kelpaavatta ja kunnan valtuusmiesten hyväksymättä esteettä on määrättyyn kokoukseen tulematta, maksakoot he kunnan kassaan sakkoa, esimies ja vara-esimies viisi, sekä valtuusmies kaksi markkaa. Jos kokous läsnä-olevien vähyyden vuoksi tulee estetyksi, ovat nämä sakot kahta suuremmat.

36 §. Jos kunnan valtuusmiehet ovat erimielisiä, käytäköön julkisesti äänestämään, ja olkoon kullakin jäsenellä siinä yksi ääni. Jos yhtä monta ääntä eri mietteitä puoltaa, käypi se ajatus valtuusmiesten päätökseksi, johon esimies yhdistyy. Kunnan valtuusmiesten ja heidän päätöstensä suhteen noudatettakoon muuten sopivissa kohdissa, mitä kuntakokoukselle on säätty.

37 §. Kunnan valtuusmiesten päätös on, kuntaa koskevissa asioissa, kunnan kirkossa tahi kirkoissa asianomaisten tiedoksi julistettava; ja on semmoinen julistus toimitettava sillä kielellä, jota enimmät kunnan jäsenet käyttävät, vaan kunnissa, joissa sekä Ruotsia että Suomea puhutaan, näillä molemmilla kielillä, jonka ohessa päätös, kuin se koskee jotakin läsnä olematonta ihmistä yksityisesti, on hänelle tiedoksi ilmoitettava otteen kautta valtuusmiesten pöytäkirjasta, ja kumpaisessaki tapauksessa osoitus muutoksen hakuun päätöksessä myöskin annettava, niinkuin 27 §:ssä on sanottu.

38 §. Elköön varemmin, kuin viisi vuotta sen jälkeen, kun kunnan valtuusmiehistö on toimeen pantu, ehdotusta kuntakokouksessa tehtäkö sen hylkäämisestä. Ennenkuin semmoinen ehdotus voidaan kunnan hyväksymänä pitää, vaaditaan siihen yhtä suuri enemmistö, kuin 30 §:ssä on säätty; ja on päätös siinä tapauksessa Kuvernöörille ilmoitettava.


4 Luku.
Kunnallis-lautakunnasta.


39 §. Kussakin maalle tehdyssä kunnassa pitää oleman kunnallis-lautakunta. Sen toimi-alaan kuuluu: a) kunnalliskokouksessa esiteltäviksi valmistaa ne asiat, jotka kunnallis-lautakunta ehkä sen keskusteltaviksi lykkää, ja kuntaa koskevissa asioissa antaa vaadittuja lausuntoja; b) toimittaa vaivaishoitoa kunnan aluudessa ja jäsentensä kautta, kukin piirissänsä, huolta pitää apua tarvitsevista, jollei kuntakokous päätä vaivaishoidon jättämisestä erinäiselle vaivaishoito-hallitukselle; c) terveyden hoidosta kunnassa pitää semmoista huolta, kuin 40 §:ssä laveammin sanotaan; d) kuin kunnassa ilmestyy joku tarttuva tahi muuten tavaton eläintauti, siitä joutuisasti antaa tieto Kruununnimismiehelle sekä Eläinlääkärille, jos semmoista paikkakunnassa löytyy; e) jos kuntakokous sille sen toimen on uskonut, kokouksen oikeudella tutkia ja päättää, onko niissä tapauksissa, joissa semmoinen tutkimisen valta voimassa olevain asetusten mukaan seurakunnalle kuuluu, muualta kuntaan muuttava henki sinne vastaan-otettava, tahi eikö; f) jäsentensä kautta, kukin piirissänsä, olla kunnan henkikirjoituksessa läsnä ja siinä katsoa että vasten totuutta tehdyt ilmoitukset tulevat oikaistuiksi; g) valvoa järjestyksen yli kunnassa ja milloin semmoisia epäjärjestyksiä tapahtuu, joita ei kunnallis-lautakunta omin voimin taida estää, siitä Kruununnimismiehelle ilmoittaa, hänelle kuuluvata toimenpitoa varten; h) lähinnä silmällä pitää, miten kunnan yhteistä omaisuutta, makasiineja, kassoja ja varoja hoidetaan ja hallitaan; i) kuntakokouksen päätöstä myöten tehdä takseeraus- ja ääntö-luettelo; k) valmistaa luettelot kaikkien kunnan yhteisiin tarpeisiin kuntakokouksessa päätettyjen rahain takseerauksesta ja ylöskannosta, huolta pitää niiden kokoomisesta ja tehdä niistä tili; l) toimittaa semmoisten rahain takseeraus, ylöskanto ja tilinteko, jotka kirkonkokous määrää maksettaviksi; m) tehdä nimikautinen luettelo niistä sakoista, joihin kunnan valtuusmiehet ja lautakunta voivat tuomita, sekä ne ulosottaa; n) olla avullisena tilastollisten tietojen kokoomisessa niiden sääntöjen ja kaavojen mukaan, joita ehkä asianomaiset antavat; o) jos joku lailliseen ikään joutunut kuntalainen heikkomielisyyden tahi muun syyn tähden ei kykene omaisuuttansa hoitamaan, siitä paikkakunnan tuomarille ilmoittaa semmoista toimenpitoa varten, kuin asianhaarat vaativat; p) täyttää ne velvollisuudet holhojahoidon suhteen, jotka erinäisen asetuksen kautta voivat kunnallis-lautakunnalle kuulua; ja q) muutoin toimeen panna ne päätökset, jotka kuntakokous tahi kunnan valtuusmiehet ovat tehneet ja kunnallis-lautakunnan toimi-alaan antaneet.

40 §. Milloin kulku- tahi kuppatautia ilmaantuu, pitää kunnallis-lautakunnan siitä viipymättä antaa kirjallinen tieto joko Kruununnimismiehelle tahi Piirilääkärille, kumpi heistä on lähinnä saapuvilla, ja pitäköön lautakunta sillä välin, ja siksikuin mainitut virkamiehet ovat tehneet mitä heidän velvollisuutensa vaatii, tointa sairasten hoidosta ja niistä hankkeista, jotka voivat taudin leviämistä estää. Sittenkuin lääkäri on antanut tarpeellisia käskyjä rohdoista ja sairasten hoitamisesta, pitää lautakunnan ottaa rohdot vastaan ja jäsentensä kautta jakaa niitä sairasten nautittaviksi, sekä myöskin tarvittaissa ja lääkärin käskyn mukaan hankkia sopivia huoneita, joissa semmoiset sairaat, joilla ei kodissansa ole tarpeellista hoitoa, voidaan omalla tahi kunnan kustannuksella hoitaa.

41 §. Kunnallislautakuntaa kuuluu esimies ja vara-esimies sekä vähintäänki viisi jäsentä, jotka kunnalliskokous valitsee kunnassa asuvien ja ääntö-oikeutta nauttivien jäsenten joukosta. Samassa tilaisuudessa, kuin jäsenet valitaan, määrätään myös puoleksi niin monta varajäsentä, tahi, kuin ei jäsenten luku ole parillinen, se määrä, joka on lähinnä yli puolen.

Apulaisiksi sairashoidon toimittamisessa, kuin myös muitakin kohtauksia varten, ottakoon lautakunta, milloin niin tarpeelliseksi nähdään, kunnan kustannuksella ja kunnan eri kulmilta, erinäisiä kaitsijamiehiä, jotka kuitenki toimensa tekevät lautakunnan edesvastauksella ja niiden käskyjen mukaan, joita se antaa.

42 §. Kuvernööri, Tuomari, Kruununvouti, Kruununnimismies, Kansakoulun-opettaja tahi muu semmoinen virkamies, joka on joko kunnan asettama tahi siltä palkkansa perivä, taikka velvollinen toimituksestansa lautakunnalle tiliä tekemään, elköön kelvatko valittavaksi mihinkään niistä toimituksista, jotka 41 §:ssä mainitaan. Muita kunnan piirissä asuvia virka- ja palvelusmiehiä elköön vasten tahtoansa velvoitettako toimitusta ottamaan kunnallis-lautakunnassa.

43 §. Muutoin olkoon noudatettavana sekä niistä ehdoista, jotka koskevat kelpaavaisuutta esimiehen, vara-esimiehen, jäsenen ja varajäsenen vaaliin, että hankaluuksista ja esteistä rupeamiselle semmoiseen toimitukseen ja oikeudesta itsensä ulossanoa samasta toimesta, kuin myöskin virantoimitus-ajasta, sekä luopumisesta kuoleman, poismuuton tahi muun laillisen syyn tähden, mitä 13, 14 ja 15 §§:ssä on kuntakokouksen esimiehestä säätty.

44 §. Kun kunnallis-lautakunnan esimies tahi vara-esimies on valittu, pitää valitun nimi ja kotipaikka Kuvernöörille viipymättä ilmoitettaman, ja kuuluttakoon hän siitä läänissä.

45 §. Kansakoulua sekä vaivais- ja terveyshoitoa koskevissa asioissa olkoon pitäjän Kirkkoherralla tahi hänen siaisellansa istunnon ja puheen valta kunnallislautakunnassa, olkoonpa sen jäsenenä taikka ei. Wiimemainitussa tapauksessa elköön hän kuitenkaan olko velvollinen läsnä-olemaan vaivaishoito-maksuja määrättäisssä, ylöskannettaissa tahi jaettaissa.

46 §. Kunnallis-lautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä paikassa, kuin lautakunta keskenänsä määrää, mutta muutoin niin usein kuin esimies tarpeelliseksi näkee tahi enimmät lautakunnan jäsenet siitä esimiehelle ehdottelevat. Kokoukseen kutsukoon esimies lautakunnan joko kuulutuksella kunnan kirkossa eli kirkoissa taikka erityiselläkin sanan lähettämisellä, jos suurempata joutumista tarvitaan.

47 §. Jos esimies ja vara-esimies laillisen esteen tähden eivät voi tulla määrättyyn kokoukseen, valitkoon lautakunta, jos niin monta jäsentä on paikalle tullut, että päätöksen tekoon kyetään, jonkun heistä sillä kertaa puheen johdattajaksi. Semmoisessa tapauksessa, taikka jos jäsen on estetty kokoukseen tulemasta, saadaan siihen varajäsenki kutsua.

48 §. Kunnallis-lautakunnan oikeudesta päätöksen tekemiseen, sekä jos esimies, vara-esimies ja jäsen tahi saapuville kutsuttu varajäsen ilman tiedoksi ilmoitettua kelpaavata estettä jää kokouksesta pois, niinkuin myös ääntö-esityksen ehdottelemisesta sekä päätöksen tekemisen ja tiedoksi ilmoittamisen järjestyksestä, pitää sopivissa osissa noudatuksena oleman, mitä siitä 22 ja 23 §§:ssä on kuntakokouksen suhteen sekä 35, 36 ja 37 §§:ssä kunnallis-valtuusmiehistä säätty.

49 §. Kunnallis-lautakunnan kokouksissa kirjoittaa esimies pöytäkirjan taikka vastaa että semmoinen pöytäkirja tulee kirjoitetuksi. Hän toimittaa kirjevaihdon, vastaanottaa kaikki lautakunnalle ohjatut kirjeet ja esitykset, vastaa laskukirjain oikeasta pitämisestä, hoitaa lautakunnan asiakirjat ja pitää niistä luettelot, kaikki ilman muuta palkintoa, kuin se kirjoitusaineiden, postirahan, kirjoittaja- ja luvunlaskija-avun sekä vahtimestari-palkkion korvaus, jonka kuntakokous ehkä voi määrätä. Näihin toimiin tarpeelliset apulaiset saa esimies palvelukseen ottaa ja siitä myöskin eroittaa.

50 §. Pöytäkirjat ja päätökset ovat joko kohta tahi viimeistäänki lautakunnan tulevassa kokouksessa tarkastettavat. Kuitenki olkoon kunnallis-lautakunnan vallassa, erittäin joka kerralta jättää kahden tahi useamman jäsenensä toimeksi, määrättynä päivänä kokouksen jälkeen esimiehen kanssa toimittaa tarkastaminen.

51 §. Kunnallis-lautakunnan esimies antakoon sattuvissa tapauksissa todistuksia kunnassa asuvien jäsenten taattavuudesta tahi köyhyydestä, sen tiedon mukaan kuin hänellä on ollut tilaisuus saada heidän tilastansa ja varallisuudesta.

52 §. Kukin kunnallis-lautakunnan jäsen vastatkoon yhteisesti esimiehen ja muiden jäsenten kanssa niistä rahoista, jotka lautakunnan hoidettavina ovat olleet, sekä niistäkin vakuuskirjoista, joiden kelpaavaisuutta vastaan hän ei pöytäkirjaan ole muistutusta tehnyt.

53 §. Kukin kunnassa asuva tahi oleskeleva henki olkoon velvollinen tulemaan kunnallis-lautakunnan eteen, kuin hänen kuulemistansa järjestys-asioissa tahi semmoisissakin, joista hän lautakunnalle on velvollinen tiliä tekemään, pidetään tarpeellisena, ja hän, jonkun lautakunnan jäsenen taikka muun lautakunnalta siihen katsotun kautta ja yhden vieraanmiehen läsnä-ollessa, vähintäänki neljä päivää ennen on saanut kutsumuksen. Jos hän on tulematta, eikä toteen saatavata laillista estettä ilmoiteta, tehköön kunnan rahastoon sakkoa kaksi markkaa ja olkoon, neljä markkaa tekevän kahdenkertaisen uhkasakon haastolla, velvoitettu muuna päivänä saapuville tulemaan. Jos niskoitteleva on tästä lautakunnan päätöksestä saanut todistettavan tiedon, eikä sittenkään ole paikalle tullut, olkoon lautakunnalla oikeus paikkakunnan Kruununnimismieheltä vaatia apua paikalle tulemattoman noutamiseen.


5 Luku.
Kunnallis-veroista, niiden ylöskannosta ja tilinteosta.


54 §. 5 §:ssä mainittuihin kunnan yhteisiin maksuihin on jokainen, uskontunnustukseen tahi kansalais-oikeuteen katsomatta, velvollinen antamaan osansa, kuin hänellä, asukoonpa hän kunnassa tahi ei, siellä on omana tahi viljeltävänä manttaliin pantua maata, tahi muu sille vastaava veroluku, maatorppa taikka muu eroitettu maatila; kuin hän omistaa ja käymässä pitää erinäistä höyry- tahi vesilaitosta; harjoittaa vuorityötä, tehdas- tahi vaaprikkaliikettä, kauppaa, käsityötä tahi muuta laillista elinkeinoa; niin myös jokainen, jolla kunnassa on tahi olla pitää oikea asuntonsa ja kotipaikkansa, ja jolla joko valtiolta, kunnalta tahi muun kautta on semmoinen palkka, eläke tahi tulo, taikka joka työllä niin toimeen tulee, että hänen omavoimaisuutensa taidetaan vakaana pitää ja hänen kuntonsa osalliseksi käydä kunnan yhteisiin kuormiin täydellisesti tunnettuna, tästä kuitenki eroittaen ne, jotka ovat toisen isännyydessä, joll'eivät he sen ohessa ole kunnassa semmoisella kannalla, että, niinkuin yllä on sanottu, sen vuoksi ovat osan-ottoon velvollisia, taikka 55 §:n määräyksen jälkeen erinäisiä tarpeita varten semmoisiin maksuihin sidotut.

Sama velvollisuus kuuluu yhtiöllekin.

55 §. Missä, lain tahi voimassa olevan asetuksen mukaan, kunnallisvero pitää erittäisin maksettaman joistakin 54 §:ssä luetelluista veroitus-esineistä, tahi osanotolle semmoiseen maksuun muu perustus määrätään, tahi niiden jäsenten, jotka muutoin ovat veronalaisuudesta kunnalle vapautetut, pitää apua antaa joihinkuihin sen tarpeisiin, siinä noudatettakoon mitä kussakin tapauksessa sillä muotoa on säännetty.

Milloin kysymys tulee kunnalle maksettavasta uudesta verosta, pitää myöskin määrättämän, kutka sitä ovat velvolliset maksamaan ja minkä perustuksen mukaan.

56 §. Veronalaisille kunnan jäsenille panee, kullenki heidän 54 §:ssä mainitun yhteiskunnallisen eri tilansa ja varainsa suhteen, sekä saman §:n mainitsemassa tarkoituksessa, erinäinen kuntakokouksen valitsema Komitea, tahi missä ei semmoista ole valittu, kunnallislautakunta, edelläkäyneen takseerauksen jälkeen, vissit veroäyrit. Jos tämmöinen toimi lautakunnalle annetaan, pitää kokouksen määrätä yhtä monta henkeä, kuin lautakunnassa on valittuja jäseniä, sitä takseeraus-toimessa lisämiehinä auttamaan.

57 §. Takseerauksesta tehdään luettelo, joka, erittäin kutakin veronalaista varten ja eri sarakkeissa, sisältää kuinka monta vero-äyriä hänelle tulee, ja, jos hän on maanomistaja, se vähennetty tahi muutoin noudatettavana oleva manttali, joka hänelle kuuluu.

Se luettelo, joka on kuntaverojen velkomisen ja ylöskannon perustuksena, pysyy myöskin, noudattamalla mitä 9 ja 10 §§:ssä on säädetty, kunnan ääntö-listana ja valmistetaan kaksinaisena, joista toinen kappale naulataan pitäjän tupaan tahi muuhun sopivaan paikkaan ja toinen pidetään kunnallis-lautakunnan tykönä tallessa.

58 §. Äänestettäissä kunnan asioista on kukin vero-äyri luettava yhdeksi ääneksi. Jos asia koskee ainoastansa manttaliin pantua maata, luetaan kymmenes- ja sitä vähempi osa manttalia yhdeksi ääneksi, sen yli ja aina kahteen kymmenes-osaan manttalia kahdeksi ääneksi ja niin edespäin, jollei kuntakokous mielemmin tahdo antaa kaiken ääntölaskun tapahtua määrättyjen vero-äyrien mukaan.

59 §. Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä maksujen ja tulojen arvio. Edelliseen otetaan: a) ne kunnan maksut, jotka joko kokonansa, tahi vaan joksikin osaksi käyvät ensinnäseuraavan vuoden kuluessa suoritettaviksi; b) kaikki ne maksut, jotka jo tehtyjen päätösten jälkeen ovat samana vuonna suoritettavat; c) ne maksut, joita vieläkin, lautakunnan esityksen mukaan, voidaan tulevana vuonna tulla kunnan yhteisiin tarpeisin tarvitsemaan; ja d) arviolta pantu rahasumma, kohtaavissa odottamattomissa tarpeissa kunnallislautakunnan käytettäväksi; ja jälkimmäiseen: a) kulkevan vuoden odotettu säästö; b) ne kunnallistarpeita varten jo myönnetyt rahasummat, jotka tulevana vuonna tulevat kannettaviksi; c) ne tulot, jotka muusta syystä arvellaan lähinnä seuraavana vuonna tulevan kunnalle omaksi; ja d) kuinka paljo siihen lisäksi vielä tarvitaan, ynnä ehdotuksen kanssa miten se olisi suoritettava.

Niiden erinäisten toimituskuntain tahi miesten, jotka ehkä kuntakokous eräitä käytäntöön-panemisen tahi hallinnon toimia varten on asettanut, pitää hyvässä ajassa lautakunnalle antaa erikois-arviot niistä menoista ja tuloista ensintulevana vuonna, jotka heidän hallintoonsa kuuluvat.

60 §. Menojen ja tulojen arviot pitää oleman niin aikaisin valmiina, että ne siinä varsinaisessa kuntakokouksessa, joka vuosittain syksyllä pidetään, taidetaan esitellä tutkittaviksi. Tutkimisen jälkeen, ja sittenkuin esiin annetussa arviossa olevat kysymykset uusista maksuista ovat tulleet keskustelluiksi ja määrätyiksi, annettakoot ehdotukset ja kuntakokouksen päätös lautakunnalle, jonka tulee ehdotuksissa tehdä kokouksen päättämät muutokset ja lisäykset, sekä viipymättä valmistaa velkomus- ja ylöskantoluettelo.

Mitä kuntakokous on myöntänyt nostettavaksi ensintulevana vuonna, pidettäköön kulkevan vuoden kunnallisverona ja kirjoitettakoon kaikkien niiden maksettavaksi, jotka sinä vuonna ovat olleet veronalaisia jäseniä kunnassa, sillä muotoa, että koko veromäärä tasan jaetaan kaikkien kunnsta takseerattuin vero-äyrien päälle.

61 §. Velkomus- ja ylöskantoluettelossa pitää osoitettaman niihin päätöksiin, joihin vuoden takseeraus perustuu, ilmoituksella sen ohessa siitä määrästä, joka pantujen vero-äyrien tahi muun perustuksen mukaan on suoritettava, sekä jokaisen verollisen koti ja nimi, hänelle pannut vero-äyrit, hänen päällensä verolle kirjoitetut ihmiset ja häneltä eri veroitus-esineiden tähden eriksensä takseeratut kunnallisverot. Tarpeellisen veronkokoomis-tarkastelun tähden pitää veronkantokirjassa myöskin oleman eri sarakkeet maksojen ja rästien merkitsemiseksi.

62 §. Sekä velkomus- ja ylöskantoluettelo, että 57 §:ssä mainittu takseerauslista annetaan kuntakokouksen esimiehelle, jonka tulee kuulutuksella kunnan kirkossa tahi kirkoissa ilmoittaa, missä paikassa ne kunnan jäsenet, jotka sitä haluavat, voivat niitä tarkastella ja tutkia neljäntoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona kuulutus julistettiin. Tämän ajan kuluttua ovat luettelot siinä varsinaisessa kuntakokouksessa, joka vuosittain talvella pidetään, kaikkien tutkittaviksi esiin pantavat, jolloin jokainen verollinen saa niitä vastaan tehdä ne muistutukset, joihin hän puolestansa näkee itsellään syytä olevan.

63 §. Jos luetteloja vastaan muistutuksia tehdään, päättäköön kuntakokous niistä heti paikalla ja panettakoon tehdyt muutokset luetteloihin, sekä lähetyttäköön sitten luettelot, varustettuina esimiehen ja kolmen kokouksessa olleen jäsenen tutkintotodistuksella, kunnallislautakunnalle takaisin, jonka tulee toimittaa oikeat verolistat ja ensinnä tulevan Tammikuun loppua ennen pidättää ne vississä, kunnan laajuuden ja väestön mukaan valituissa ja kunnan kirkossa tahi kirkoissa kuulutetuissa paikoissa verollisten saatavina.

Helmikuun kuluessa on veronkanto sopivassa paikassa pidettävä, josta neljätoista päivää ennen pitää tiedoksi kuulutettaman, ja on se toimitettava kunnallislautakunnalta tahi joiltakin sen jäseniltä, jollei kuntakokous näe syytä olevan ylöskannon toimittamisesta toisin säätää.

64 §. Jos joku velkomus- ja ylöskantoluetteloon otettu, veronmaksuun velvollinen kunnan jäsen on vuoden kuluessa siitä pois muuttanut, pitää hänen kuitenki maksaa se vero, joka häneltä on vaadittu, mutta olkoon samalta vuodelta vapautettu maksettavista siihen kuntaan, johon hän on muuttanut, jollei vero ole semmoinen, että se on suoritettava, olkoonpa hän kunnan piirissä asunut taikka ei.

65 §. Ne veronmaksuun velvolliset kunnan jäsenet, jotka siinä kuntakokouksessa, jossa takseeraus- sekä velkomus- ja ylöskantoluettelot olivat tutkittavilla, ovat laiminlyöneet tehdä niitä vastaan muistutuksiansa, olkoot pitemmän valitusoikeutensa menettäneet. Jos joku mainittuja luettelo kirjoja vastaan on tehnyt muistutuksen, jota ei ole hyväksi omistettu, valittakoon hän kuntakokouksen päätöksestä siinä järjestyksessä, kuin tässä jälempänä sanotaan. Velvollinen olkoon hän kuitenki aina veronkannossa suorittamaan häneltä vaaditut verot, mutta pysyy oikeudessansa saada maksetut takaisin, jos hänen valituksensa hyväksi katsotaan, ynnä palkinnon kanssa niistä kulungeista, jotka häntä muutoshakemuksen tähden ovat kohdanneet, jollei Kuvernööri näe erinäisiä syitä olevan kunnan vapauttamiseen semmoisesta palkintovelvollisuudesta.

66 §. Kunnallis-lautakunnan tulee niistä veroista, joita ei maksettu ole, eikä kuntakokouskaan kuitiksi pyyhkinyt, tehdä nimenmukainen rästilista ja kahden kuukauden kuluessa veronkannon jälkeen antaa se paikkakunnan Kruununvoudille; ollen tämän velvollisuus laillisessa järjestyksessa ulosottaa velaksi jääneet verot ja niistä tehdä lautakunnalle tili.

67 §. Kunnan tilikirjat ja laskut, joita joko kunnallislautakunta tahi muu kuntakokouksen alainen hoitaja-toimisto, tahi erinäinen ihminen kirjoittaa, ovat almanakkavuodelta tehtävät.

Semmoisten toimikuntain tahi henkien, jotka kuntakokous erittäisin asettaa, on velvollisuus ennen Tammikuun loppua kunakin vuonna, kunnallis-lautakunnalle laittaa räkninki niistä rahoista, jotka lähinnä edellisenä vuonna ovat heidän huostassa olleet. Tämmöinen tili otetaan myös siihenki kunnan rahoista annettavaan yhteiseen tililaskuun, joka on lautakunnan tehtävä ja joka kultakin vuodelta, ennen seuraavan vuoden Maaliskuun ensimäistä päivää, on kuntakokouksen esimiehelle annettava.

68 §. Sittenkuin talvella pidettävässä kuntakokouksessa valitut tilintutkijat ovat tarkastelleet kunnallislautakunnan ja muiden kuntakokouksen asettamain toimituskuntain tahi henkien tililaskut ja hallinnon, pitää tutkijain, siihen määrättynä aikana, antaa siitä kokouksen esimiehelle kertomus. Jos muistutusta on tehty tililaskuja vastaan, pitää esimiehen siitä vaatia asianomaisten selitys ja lausunto, sekä syksyllä kokountuvan kuntakokouksen päätettäväksi jättää, onko muistutus hyljättävä tahi erinäisen sovinto-oikeuden tutkittavaksi ja päätettäväksi annettava. Edellisessä tapauksessa, tahi jollei muistutusta ole tehty, antaa kokous asianomaisille päästökuitin heidän hallinnostansa.

69 §. Milloin semmoinen sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kuntakokous yhden tahi kaksi ja tilintekevä toimituskunta yhtä monta jäsentä, joko kunnan omista jäsenistä tahi muista arvossa ja luottamuksessa olevista hengistä. Jos tiliä tekevä toimituskunta ei täytä tätä velvollisuuttansa, valitkoon paikkakunnassa oleva Kihlakunnan-oikeus, kokouksen esimiehen siitä ilmoittaessa, ensinnäseuraavissa varsinaisissa käräjissä sovinto-oikeuden täysilukuisuuteen tarpeelliset jäsenet. Tällä tapaa valittuin sovinto-tuomarien pitää sitten kokoutua ja sitä paitsi yhteisesti, tahi, joll'eivät he yksimielisiä ole, useimpain äänien mukaan ja, jos ne ovat tasan, arvan kautta valita yksi jäsen, jonka jälkeen he kaikki joukostansa valitsevat esimiehen. Sovinto-oikeuden tulee lausua, mihin määrään tehty muistutus on hyveksittävä tahi ei ja mitä asianomaisilla on sen johdosta vaarin otettavaa, sekä asiasta antaa päätös, johon ei saada muutosta hakea.

Elköön kukaan jäseneksi valittu sen kunnan sovinto-oikeuteen, jossa hän asuu, tärkeittä syittä ja esteittä olko semmoiseen luottamus-virkaan rupeamatta.


6 Luku.
Tarkastukseen lähettämisestä ja valituksista.


70 §. Kuntakokouksen päätös on, saadaksensa laillisen voiman, lähetettävä Senaatin Talous-Osaston tarkastukseen ja vahvistettavaksi, kun päätös koskee: a) jonkun semmoisen kunnalle kuuluvan kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myömistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on kunnalle joutunut ja tullut määrätyksi joitakin sen yhteistä hyvää tarkoittavia aivotuksia - varten, sekä kysymyksen ollessa semmoisesta suostumuksesta tahi sovinnosta, joka tulee muuttamaan tahi rajoittamaan sitä oikeutta, joka kunnalla on semmoiseen kiinteään omaisuuteen tahi etuun; ja b) uusien tahi korotettujen siltarahain ehdotusta.

Senaatin Talous-Osaston tutkintoon annettava päätös tahi ehdotus on Kuvernöörille lähetettävä, jonka tulee kirjat oman lausuntonsa kanssa mainitulle Osastolle toimittaa.

71 §. Kuvernöörin tutkintoon ovat lähetettävät: ne kuntakokouksen päätökset, jotka sisältävät ehdotuksia uusiin tahi korotettuihin lautta- eli lossirahoihin, sekä kysymykset ei ainoastansa kunta-piirien muuttamisesta, 2 §:ssä sanotulla tavalla, vaan myöskin kuin kuntakokous on valinnut esimiehen ja vara-esimiehen kokoukselle, jäsenen kunnan valtuusmiehistöön ja kunnallislautakuntaan, tahi varajäsenen lautakuntaan, ja semmoisia vastuksia tahi esteitä siitä syystä ilmoitetaan, joita ei kokous hyväksi omista, niinkuin 14, 33 ja 43 §§:ssä on säätty. Kuvernöörin hyväksyminen vaaditaan myöskin lakivoimaiseksi tekemään semmoista päätöstä, joka tarkoittaa toimia yleisen järjestyksen ja terveyshoidon edistämiseksi kunnan piirissä sekä lainan-ottoa pitemmäksi kuin kymmenen vuoden takaisinmaksu-ajaksi, ynnä semmoisten verojen määräämistä eri tarvetta varten, jotka ovat suoritettavat useamman kuin kymmenen vuoden kuluessa. Kuvernöörin tutkintoon lähetetty päätös on muuttamatta vahvistettava tahi kumottava. Jos Kuvernööri ei vahvistusta anna, ilmoittakoon hän siihen syynsä, ja saa kuntakokous, jos syytä siihen luulee itsellänsä olevan, kielletystä vahvistuksesta valittaa Senaatin Talous-Osastoon.

72 §. Joka ei tyydy kuntakokouksen tahi kunnan-valtuusmiesten tahi kunnallis-lautakunnan, taikka myöskin, 19 §:n säätämässä tapauksessa, kokouksen esimiehen antamaan päätökseen, saa siitä tehdä kirjalliset valitukset, jotka valittajan itsensä tahi hänen laillisesti asettamansa asiamiehen pitää, valitetun päätöksen kanssa, Kuvernöörille jättää kolmenkymmenen päivän sisään, jotka luetaan: a) jos kokouksen päätös on joko sillä tavoin tarkasteltu, kuin 25 ja 26 §§:ssä sanotaan, taikka kunnan kirkossa tahi kirkoissa julistettu, niinkuin 27 §:n 2 kohta, 37 §:n 1 kohta ja 48 § säätävät, siitä päivästä, jona semmoinen tarkastus tahi julistus on tapahtunut; b) jos kunnan valtuusmiesten tahi kunnallis-lautakunnan päätös on julistettu ja valittaja siinä ollut läsnä, siitä päivästä, jona semmoinen päätöksen julistaminen on tapahtunut; sekä c) jos semmoinen päätös on julistettu, mutta ei valittaja siinä ole läsnä ollut, sekä niissäkin tapauksissa, jotka 19 §:ssä, 27 §:n 1 kohdassa, 37 §:n 2 kohdassa ja 48 §:ssä mainitaan, siitä ajasta alkaen, jolloinka valittaja kussakin asiassa tehdystä päätöksestä on saanut osan, sitä päävää [pitää olla päivää] kuitenki lukematta, jona osan saaminen tapahtui. Jos valittaja laiminlyö mitä näin on määrätty, olkoon puhe-oikeutensa päätöstä vastaan kadottanut.

73 §. Jos valituksista päätetään, että asianomaisia pitää niistä kuulusteltaman, lähettäköön Kuvernööri, niin pian kuin mahdollista on, asiakirjat kuntakokouksen, kunnan-valtuusmiesten tahi kunnallis-lautakunnan esimiehelle, sitä myöten kuin toinen tahi toinen näistä virastoista on antanut valituksen-alaisen päätöksen, ja pitää saman esimiehen sitten viipymättä lähettää asianomaisten selitys tahi lausunto Kuvernöörille. Sittenkuin Kuvernööri on asian päättänyt, toimittakoon hän päätöksen, niin pian kuin tapahtua taitaa, sille äsken mainituista esimiehistä, jonka alaan asia kuuluu, hänelle tiedoksi miten se on ratkaistu, ja valittajalle annettavaksi, päätökselle kirjoitettavaa todistusta vastaan.

Jos valitusten perustukseksi mainitaan, että jonkun erinäistä oikeutta on päätöksellä loukattu, ja jos valitukset hyveksitään, olkoon ojennus luettava sen hyväksi, joka valitti, ja pysyköön päätös muutoin lujana, jollei sen nähdä olevan yhteistä lakia tahi asetusta vastaan, jolloinka Kuvernööri myös säätäköön koko päätöksen kumoomisesta.

74 §. Jos sitä valitetaan, että päätös ei ole syntynyt laillisella tavalla, taikka että se on yhteistä lakia tahi asetusta vastaan, taikka muutoin menee yli niiden vallan, jotka päätöksen ovat tehneet, kieltäköön Kuvernööri, jos hän siihen näkee syytä olevan, päätöksen toimeenpanemisen.

75 §. Kuvernöörin päätökseen pyydettäköön, jollei joitakin kysymyksiä varten ole muuta järjestystä nimen-omaan säädetty, muutosta Senaatin Talous-Osastossa ennen kello kahtatoista yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä tiedon saamisen jälkeen, sitä päivää, jona se tapahtui, kuitenkin lukematta, ja olkoon siinä noudatettavana, mitä semmoisesta muutoksen hakemisesta ylimalkaan on säätty.


7 Luku.
Erinäisiä sääntöjä.


76 §. Kauppala, jolla on oma hallituksensa, olkoon itsepäällensä kuntana, tahi sen maaseurakunnan kanssa yhdessä, jonka piirissä kauppala on. Kuvernöörin tulee senkaltaisessa asiassa kuulustella kauppalan ja sen maaseutukunnan jäseniä, jonka piirissä se on, sekä lähettää asia Senaatin Talous-Osaston tutkittavaksi. Siksikuin asiasta on saatu lopullinen päätös, tulee sama väli kuin ennenki paikallansa pysymään.

77 §. Jos kuntakokoukselle, kunnan valtuusmiehille tahi kunnallis-lautakunnalle, taikka muuten kunnallishallintoa varten, tarvitaan erinäinen apumies pöytäkirjan toimittamista tahi muita 49 §:ssä mainittuja tarpeita varten, olkoon kokouksen päätettävänä, onko semmoinen apulainen kunnan kustannuksella otettava, ja määrätköön myöskin kokous ne ehdot, joilla se kunnan vakuuden ja hyödyn suhteen voipi tapahtua.

78 §. Kuntakokouksen, kunnan valtuusmiesten ja kunnallis-lautakunnan esimiehen tulee näiden toimistojen pöytäkirjat ja muut kirjoitukset tarkasti tallettaa, sekä toimituksesta erotessaan ne jälkeisellensä antaa.

Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistetun kopion näistä kirjoituksista tahi otteen mainittuin toimistojen kokouksissa pidetystä pöytäkirjasta, elköön sitä häneltä kiellettäkö, ja pitää semmoisesta toimituskirjasta maksettaman se lunastus, joka kuntakokouksessa on tullut määrätyksi. Tämmöistä maksua elköön kuitenkaan otettako niiltä asiakirjoilta, joita kunnan yhteistä tarvetta varten tahi asianomaisille virkamiehille ja julkisille asianajajille annetaan, eikä myös silloinkaan, kuin kuntakokouksen, kunnanvaltuusmiesten tahi kunnallis-lautakunnan päätös pitää pöytäkirja-otteen antamalla tiedoksi ilmoitettaman semmoiselle yksityiselle, jota se koskee.

79 §. Kaikki kirjoitukset ja hakemukset ynnä muut semmoiset, jotka kuntakokoukseen, kunnan valtuusmiehille tahi kunnallis-lautakunnalle annetaan, sekä kaikki sieltä lähtevät toimitukset, kirjoitettakoon kartattomalle paperille. Mainituilla virastoilla olkoon myöskin postirahan vapaus kirje-vaihdossansa Kuvernöörin ja muiden virkakuntien kanssa.

80 §. Ne sakkorahat, joihin kunnan valtuusmiehet tahi kunnallis-lautakunta tämän Asetuksen mukaan langettavat jonkun hengen, menevät kunnan yhteiseen kassaan, ja ovat kun varoja puuttuu niiden maksamiseen, suoritettavat kunnassa tehtävällä sopivalla työllä, sen hinnan mukaan kultakin päivätyöltä, kuin paikkakunnassa on tavallista.

81 §. Jos joku loukkaa edellämainittuin toimistojen esimiestä, vara-esimiestä, varsinaista tahi varajäsentä, taikka erittäin otettua pöytäkirjan-toimittajaa tahi muuta kunnan virkamiestä, heidän toimessaan ja sen tähden, kärsiköön siitä sen edesvastauksen, jonka 9 § Pahanteko-kaaren 18 luvussa, verrattuna Tammikuun 20 päivänä v. 1779 annettuun asetukseen, säätää.

82 §. Kunnallishallitus muussa kohden maalla, paitsi Lapinmaassa, pitää kolmen vuoden sisään, tästä päivästä lukien, oleman tämän Asetuksen mukaan järjestettynä, jota varten sen jokaisessa pitäjässä nyt löytyvän pitäjänkokouksen pitää sitä ennen ko'olle-tuleman ja keskusteleman sen luettelon tekemisestä, jonka mukaan kuntaverot ovat laskettavat maksettaviksi, ja joka ensimäisen vuoden kuluessa tulee kunnan ääntölistana olemaan.

83 §. Kunta, joka ei nyt määrätyn kolmen vuoden sisään luule voivansa saada hallitustaan järjestetyksi tämän Asetuksen mukaan, pyytäköön ajan pitennystä läänin Kuvernööriltä, jonka tulee tutkia pyyntö ja ilmaantuvien asianhaarain mukaan myönnyttää semmoinen pitennys, kuitenkaan ei enemmäksi aikaa kuin kymmeneksi vuodeksi, luetut tästä päivästä.

Pitemmän viivähdysajan voi Senaatin Talous-Osasto myöntää, kuin kunta siitä anomuksen tekee.

84 §. Kunta, joka tässä Asetuksessa tahtoo eri sääntöjä muuttaa, laittakoon ehdotuksen siitä läänin Kuvernöörille, ja jos Kuvernööri näkee ett'eivät muutokset ole Asetukselle laskettuja perustus-ajatuksia vastaan, niin hän ne vahvistakoon. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 6 p:nä Helmikuuta 1865.

K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n   Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:


J. M. NORDENSTAM.
OTTO af SCHULTÉN.
M. W. NORDENHEIM.
A. L. BORN.
A. F. MUNCK.
PEHR PETERSON.
SEB. GRIPENBERG.
JOH. VILH. SNELLMAN.
LARS SACKLEEN.
C. CRONSTEDT.
CLAS NORDENHEIM.
JOH. ER. BERGBOM.
ROBERT TRAPP.
JOH. GRANLUND.
G. F. ROTKIRCH.
J. Snellman.