Asetus eräitä väliaikaisia poikkeuksia sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin sisältävän lain soveltamisesta

Wikiaineistosta

Suomen asetuskokoelma 380/1947.


A s e t u s
eräitä väliaikaisia poikkeuksia sotatuomioistuimista ja
oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin sisältävän
lain soveltamisesta.
Annettu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1947.
__________


  Oikeusministerin esittelystä säädetään eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (268/47)   22 §:n nojalla:

1 §.

Milloin sotaylioikeuteen eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (268/47)   13 §:n nojalla väliaikaisesti on perustettu useampia osastoja, sotaylioikeus kokoontuu sekä täysistuntoon että osastoittain.

Kuhunkin osastoon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä.

2 §.

Milloin sotaylioikeudessa on useampia osastoja, on puheenjohtajana täysistunnossa ja ensimmäisellä osastolla sotaylioikeuden puheenjohtaja. Hän määrää väliaikaisten osastojen puheenjohtajat sekä jakaa jäsenet ja virkamiehet virantoimitukseen eri osastoille.

Sotaylioikeuden on täysistunnossa käsiteltävä virakanimitys-, virakavapaus- ja viransijaisuusasiat sekä muutkin sotaylioikeudelle kuuluvat oikeushallintoasiat.

3 §.

Tarkempia määräyksiä sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain soveltamisesta sisältävän, 30 päivänä huhtikuuta 1920 annetun asetuksen (127/20)   1 luvussa mainittujen tehtävien lisäksi sotaylioikeuden puheenjohtajan tulee valvoa sotaylioikeuden lainkäytön yhdenmukaisuutta. Sitä varten hän voi, havaitessaan jonkin ratkaisun poikkeavan aikaisemmin noudatetusta laintulkinnasta tai oikeusperiaatteesta, tehdä asianomaiselle osastolle huomautuksen tai, milloin päätös vielä on julistamatta tai antamatta, määrätä asian ratkaistavaksi täysistunnossa.

4 §.

Sotaylioikeuden toiminnasta eräissä aseellisen toiminnan luvatonta valmistelua koskevissa asioissa on säädetty erikseen.

5 §.

Sotaoikeudelle 1 §:ssä mainitun lain mukaisesti käsitellyssä jutussa jätettyjä asiakirjoja älköön oikeuden pöytäkirjaan otettako, vaan muodostettakoon niistä erityinen kirjavihko, johon pöytäkirjassa ainoastaan viitataan.

Milloin sotaoikeuden päätökseen on ilmoitettu tyytymättömyyttä eikä valituskirjaa ole säädetyn ajan kuluessa annettu tai asianmukaisessa järjestyksessä toimitettu oikeuden puheenjohtajalle, tulee puheenjohtajan viivytyksettä lähettää oikeuden pöytäkirja ja päätös puhtaaksi kirjoitettuina ja puheenjohtajan allekirjoittamina sekä kirjavihko sotaylioikeudelle. Jos se, joka tahtoo valittaa, on vangittuna ja tutkintakirjat hänen pyynnöstään on lähetetty vankilaan, on se siellä valituskirjan ohella toimitettava sotaylioikeudelle sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain (93/20)   59 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

6 §.

Sotaoikeuden virallisen syyttäjän on toimitettava valituskirjansa, jollei sitä anneta asianomaiselle komentajalle tai päällikölle tahi oikeuden puheenjohtajalle, sotaviskaalille tämän toimesta sotaylioikeuteen annettavaksi.

7 §.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1947.


Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1947.


Tasavallan Presidentti
J. K. PAASIKIVI.


Oikeusministeri Eino Pekkala.