Asetus erinäisistä yleiseen sotilaskassaan vastedes menevistä maksoista ja veroista

Wikiaineistosta

1889.

N:o 2.
Suomen
Suuriruhtinanmaan
A s e t u s - K o k o u s.
_____________________________________


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
erinäisistä yleiseen sotilaskassaan vastedes menevistä
maksoista ja veroista.
Annettu Helsingissä, 11 p:nä Helmikuuta 1889.
_______________


    Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen suostumuksella ja myönnytyksellä tahdomme Me, muuttaen, mitä tätä ennen on ollut säädettynä alempana mainituista maksoista ja veroista, täten armossa määrätä seuraavalla tavalla:

1 §.

Yleiseen sotilaskassaan pitää tästedes mennä:

a) senttonaalin nimellä sotilashuone-kassan eduksi kannettu makso;

b) samaan kassaan menevä sotilashuone-makso;

c) se vakinainen vero, joka on ollut osaksi sotilashuone-kassalle osaksi sotilaspuustelli-kassalle annettuna n. s. sotilashuone-, eläke- ja reservitaloista, jotka talot kuitenkin kameraalisen luontonsa puolesta jäävät muuttumatta; sekä

d) ne neljännenkymmenennen tynnyrin jyvät, jotka ovat olleet sotilashuone-kassalle jaotetut.

2 §.

Senttonaalia pitää jokaisen, jolla on valtiovara-palkallinen virka, ja jokaisen, joka valtiovirasta erotessaan saa eläkkeen, maksaman yksi prosentti vuosirahan-sääntöön otetusta palkasta tahi eläkkeestä.

Tässä noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1) Papissäätyä olevien palkansaajain tulee maksaa senttonaalia ainoastaan siitä selvästä rahapalkasta, jota he kruunulta kantavat.

2) Jaotuspalkkaa nauttija pysytetään oikeudessaan saada suorittaa senttonaalia palkan kruunun-arvon mukaan.

3) Palkkaeduista, jotka kannetaan muulla kuin palkan nimellä, niinkuin palkkiosta, hyyryrahoista, pöytärahoista, matkarahoista, ei senttonaalia makseta.

4) Ne määrärahat, jotka yleisistä veroista menevät kansakoulun-opettajain ja -opettajattarien palkkaus-avuksi, eivät myöskään ole senttonaalimaksun alaisia.

5) Senttonaali pidätetään jokaisesta sääntöpalkasta, vaikka se virka, jota varten palkka on määrätty, siihen aikaan onkin avoinna ja sijaisen hoidettavana.

6) Niistä palkkasäästöistä, jotka voimassa olevien säännöksien mukaan tulevat leski- ja orpo-kassoille, ei tehdä mitään poisvetoa senttonaaliksi, joka säästöaikana menee ainoastaan jäljellä olevasta palkasta.

3 §.

Senaatin Talous-osaston asiana on senttonaalin kannon ja tilinteon tavasta ja järjestyksestä antaa ne tarkemmat määräykset, jotka tarpeellisiksi havaittaneen.

4 §.

Sotilashuone-kassalle asti tulevia olleiden säterivapaus-rahain pitää lakkaantua sitä myöten kuin sotilaskunnan virkatalojen nykyiset arennit loppuun kuluvat; mutta niin kauan kuin näitä rahoja vielä maksetaan, pitää niiden tulla yleiselle sotilaskassalle, johon myöskin niiden uhka- ja muiden sakkojen vastedes on meneminen, jotka ennen ovat kerääntyneet sotilaspuustelli-kassaan.

5 §.

Tämä asetus astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1889.

Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 11 p:nä Helmikuuta 1889.


Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMÉN.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
VICTOR WASASTJERNA.
SUNE BJÖRKSTÉN.
CH. EM. af FROSTERUS.
L. MECHELIN.
K. F. IGNATIUS.
N. K. HORNBORG.
ISAK FELLMAN.
S. W. von TROIL.
W. v. DAEHN.
V. PROCOPÉ.
THEODOR CEDERHOLM.
FR. LERCHE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
J. G. SOHLMAN.
EMIL STRENG.


Theod. Bergelund.