Asetus hovioikeuksista
Oikeusministerin esittelystä säädetään:
Maa jakautuu Turun, Vaasan, Itä-Suomen ja Helsingin hovioikeuspiireihin seuraavasti:
Turun hovioikeuspiiriin kuuluvat Ahvenanmaan, Euran, Halikon, Hauhon, Hollolan, Ikaalisten, Janakkalan, Jämsän, Loimaan, Paraisten, Piikkiön, Pirkkalan, Ruoveden, Tammelan, Toijalan, Tyrvään, Ulvilan ja Vehmaan tuomiokunnat sekä Hämeenlinnan, Lahden, Maarianhaminan, Naantalin, Porin, Rauman, Tampereen, Turun ja Uudenkaupungin kaupungit;
Vaasan hovioikeuspiiriin kuuluvat Alavuden, Iin, Ilmajoen, Kauhajoen, Kemijärven, Kokkolan, Korsholman, Lapin, Lapuan, Närpiön, Oulun, Piippolan, Rovaniemen, Salon, Tornion ja Uudenkaarlepyyn tuomiokunnat sekä Kaskisten, Kemin, Kokkolan, Kristiinankaupungin, Oulun, Pietarsaaren, Raahen, Tornion, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungit;
Itä-Suomen hovioikeuspiiriin kuuluvat Heinolan, Iisalmen, Ilomantsin, Imatran, Juvan, Jyväskylän, Kajaanin, Kerimäen, Kiteen, Kuopion, Kymin, Lappeen, Leppävirran, Liperin, Mikkelin, Mäntyharjun, Nilsiän, Pielaveden, Pielisjärven, Rantasalmen, Rautalammin, Saarijärven, Valkealan ja Viitasaaren tuomiokunnat sekä Haminan, Heinolan, Iisalmen, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kotkan, Kuopion, Lappeenrannan, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit;
Helsingin hovioikeuspiiriin kuuluvat Helsingin, Iitin, Lohjan, Mäntsälän, Porvoon, Raaseporin ja Tuusulan tuomiokunnat sekä Hangon, Helsingin, Loviisan, Porvoon ja Tammisaaren kaupungit.
Helsingin hovioikeus on ylioikeutena sotaoikeusasioissa.
Turun hovioikeudella on istuntopaikkansa Turun, Vaasan hovioikeudella Vaasan, Itä-Suomen hovioikeudella Kuopion ja Helsingin hovioikeudella Helsingin kaupungissa.
Kussakin hovioikeudessa on presidentti ja Turun ja Itä-Suomen hovioikeuksissa lisäksi varapresidentti sekä Turun hovioikeudessa 9 hovioikeudenneuvosta ja 10 asessoria, Vaasan hovioikeudessa 8 hovioikeudenneuvosta ja 8 asessoria, Itä-Suomen hovioikeudessa 7 hovioikeudenneuvosta ja 8 asessoria ja Helsingin hovioikeudessa 6 hovioikeudenneuvosta ja 6 asessoria.
Hovioikeudessa on lisäksi lainoppineita virkamiehiä: sihteeri ja kanneviskaali sekä Turun hovioikeudessa 6 ylemmän ja 10 alemman palkkausluokan, Vaasan ja Itä-Suomen hovioikeuksissa 5 ylemmän ja 8 alemman ja Helsingin hovioikeudessa 4 ylemmän ja 6 alemman palkkausluokan viskaalia.
Sitäpaitsi on jokaisessa hovioikeudessa kirjaaja ja kanslisti.
Hovioikeudessa on myös tarpeellinen määrä peruspalkkaisia puhtaaksikirjoittajia ja vahtimestareita.
Edellä 2, 3 ja 4 momentissa mainittujen peruspalkkaisten viran- ja toimenhaltijain lisäksi voidaan, sen mukaan kuin tarve vaatii, hovioikeuteen ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä. Näistä kutsutaan lainoppineita toimenhaltijoita ylimääräisiksi virkamiehiksi.
Presidentin ja hovioikeuden jäsenen nimittämisestä on säädetty hallitusmuodossa. Sihteerin ja kanneviskaalin nimittää korkein oikeus hovioikeuden tekemän virkaehdotuksen perusteella. Muut peruspalkkaiset viran- ja toimenhaltijat nimittää hovioikeus, joka myös ottaa ylimääräiset toimenhaltijat ja tilapäiset toimihenkilöt.
Ennen kuin kanneviskaali nimitetään tai kanneviskaali määrätään hoitamaan toista virkaa tahi apulaissyyttäjä asetetaan hovioikeuteen, on oikeuskanslerin lausunto hankittava. Jos oikeuskansleri on tällöin hovioikeuden määrättävässä asiassa toista mieltä kuin hovioikeus, alistakoon hovioikeus asian korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Hovioikeus toimii jaostoittain, paitsi asioita täysistunnossa käsiteltäessä sen mukaan kuin siitä hovioikeuksien työjärjestyksessä määrätään.
Sotaoikeusasiat käsitellään Helsingin hovioikeudessa samassa jaostossa. Presidentin on määrättävä, mitä muita asioita jaosto sen lisäksi käsittelee.
Kussakin jaostossa on enintään neljä jäsentä, puheenjohtaja niihin luettuna. Näistä kolme ottaa kerrallaan osaa istuntoihin. Puheenjohtajan ja jäsenet jaostoihin määrää presidentti. Presidentti voi erityisissä tapauksissa määrätä jonkin asian käsittelyä varten jaostoon sen jäsenten lisäksi yhden tai useampia hovioikeuden jäseniä, kuitenkin niin, että jaostossa tulee tällöin olla pariton luku jäseniä.
Presidentti on puheenjohtajana täysistunnossa sekä ensimmäisessä jaostossa sen käsitellessä hovioikeuksien työjärjestyksessä tarkoitettuja oikeushallinto- ja talousasioita. Hän voi muulloinkin ryhtyä johtamaan puhetta jaostossa, jolloin siinä tulee hänen ohellaan olla virantoimituksessa parillinen luku hovioikeuden jäseniä.
Kun presidentti ei ole virantoimituksessa hovioikeudessa, hoitaa hänen tehtäviään varapresidentti tahi jollei hänkään ole virantoimituksessa, tai varapresidenttiä ei ole, vanhin virantoimituksessa oleva jaoston puheenjohtaja.
Jaoston puheenjohtajan poissa ollessa johtaa jaoston istunnossa puhetta virassa vanhin läsnä oleva jäsen.
Presidentti vastaa hovioikeuden työn asianmukaisesta ja joutuisasta kulusta. Hänen on valvottava, että jäsenet sekä virkamiehet ja toimenhaltijat täyttävät tehtävänsä ja että se valvonta, johon hovioikeus on velvollinen alaisiinsa tuomioistuimiin nähden, tulee asianmukaisesti suoritetuksi.
Presidentin on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hovioikeuden ratkaisuissa, ja voi hän tässä tarkoituksessa määrätä asian otettavaksi puheenjohdollaan uudelleen käsiteltäväksi joko jaostossa tai täysistunnossa. Sotaoikeusasioita älköön kuitenkaan määrättäkö täysistunnossa käsiteltäviksi, ellei sitä yleisen lain soveltamisen kannalta ole katsottava tärkeäksi.
Lisäksi presidentin on suoritettava ne tehtävät, jotka tässä asetuksessa ja hovioikeuksien työjärjestyksessä on hänelle määrätty.
Presidentin toimiessa edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jaoston puheenjohtajana tulee jaoston istuntoon hänen ohellaan osallistua kaikkien asiaa aikaisemmin käsitelleiden jäsenten sekä niiden lisäksi yhden jäsenen, jonka presidentti määrää sanotun jaoston jäsenten tai, jollei jaoston jäsenmäärä siihen riitä, hovioikeuden muiden jäsenten keskuudesta.
Jos jaosto käsiteltävänään olevassa asiassa tahtoisi oikeuskysymykseen nähden poiketa siitä, mitä hovioikeudessa on aikaisemmin samanlaisissa tapauksissa noudatettu, ilmoittakoon asian presidentille, jolloin on meneteltävä niin kuin 6 §:n 2 momentissa on määrätty.
Hovioikeuksien istuntokaudet ovat: talvi- ja kevätistuntokausi tammikuun 7 päivästä toukokuun 31 päivään, kesäistuntokausi kesäkuun 1 päivästä elokuun 31 päivään sekä syysistuntokausi syyskuun 1 päivästä joulukuun 20 päivään, mainitut päivät mukaanluettuina.
Istuntokausina kukin jaosto kokoontuu viitenä päivänä viikossa. Istuntoja ei pidetä joulukuun 20 päivän ja tammikuun 7 päivän eikä pääsiäisen edellisen ja sen jälkeisen keskiviikon välisenä aikana eikä myöskään helluntain ja juhannuspäivän edellisenä ja jälkeisenä päivänä, paitsi kiireellisten asiain käsittelyn niin vaatiessa.
Jaoston on kunakin istuntopäivänä suoritettava presidentin vahvistama päivätyömäärä.
Milloin erityinen syy niin vaatii, voidaan jaoston istunto kuitenkin presidentin luvalla lopettaa, vaikka päivätyömäärää ei ole saatu suoritetuksi.
Päivätyömäärää vahvistettaessa on ohjeena pidettävä, että asiat tulevat viivytyksettä käsitellyiksi.
Presidentin on valvottava, että työ jakautuu tasaisesti eri jaostojen kesken.
Hovioikeuden kanneviskaalin, kirjaajan ja kanslistin sekä puhtaaksikirjoittajien ja vahtimestarien työajasta on voimassa, mitä virastojen työajasta on säädetty.
Asioiden esiteltäviksi valmistelemista tai esiteltyjen asiain tarkastamista varten saakoon jaosto, presidentin suostumuksin, vapauttaa istuntovuorossa olevan jäsenen enintään kolmen päivän ajaksi kerrallaan virantoimituksesta virkahuoneessa.
Jäsen, jolla on sellainen vapautus tai joka ei ole istuntovuorossa, on kuitenkin velvollinen kutsusta saapumaan täysistuntoon.
Presidentin luvalla koko jaostokin voi, jos erityiset asianhaarat niin vaativat, joksikin ajaksi keskeyttää työskentelyn virkahuoneessa.
Hovioikeuden jäsenet, virkamiehet ja toimenhaltijat saavat kesäistuntokaudella hovioikeuden vahvistaman vuorojärjestyksen mukaan vuosilomaa niinkuin valtion viran ja toimen haltijain vuosilomasta on säädetty. Presidentin on ottaessaan vuosilomansa ilmoitettava siitä korkeimmalle oikeudelle. Presidentti ja varapresidentti älkööt olko lomalla samaan aikaan.
Kun työn laatu tai muut syyt sitä vaativat, voidaan hovioikeuden jäsen, virkamies tai toimenhaltija määrätä pitämään vuosilomansa joko kokonaan tai osaksi muuna aikana kuin kesäistuntokautena.
Hovioikeuden jäsenet saavat presidentin suostumuksin kesäistuntokaudella vaihtaa virantoimitusvuorojaan.
Siitä, missä tapauksissa vuosilomalla oleva hovioikeuden jäsen on velvollinen saapumaan täysistuntoon, määrätään hovioikeuksien työjärjestyksessä.
Presidentti voi, jos syytä on, ottaa virkavapautta yhteensä enintään neljätoista päivää vuodessa ilmoitettuaan, jos virkavapaus kestää kerrallaan kauemmin kuin kolme päivää, siitä korkeimmalle oikeudelle. Jos hän tarvitsee virkavapautta enemmän, on hänen pyydettävä sitä tasavallan presidentiltä.
Jäsenilleen hovioikeus saa, jos syytä on, myöntää virkavapautta yhteensä enintään neljätoista päivää vuodessa. Milloin jäsen tarvitsee virkavapautta enemmän, lähettäköön hovioikeus virkavapausanomuksen oman lausuntonsa ohella korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Sihteerille ja kanneviskaalille hovioikeus voi myöntää virkavapautta ja määrätä heille viransijaiset enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Virkavapauden myöntämisestä ja viransijaisen määräämisestä pitemmäksi ajaksi päättää korkein oikeus, jolle hovioikeuden on lähetettävä virkavapausanomus oman lausuntonsa ohella. Viransijaisen määräämisestä kanneviskaalille neljäätoista päivää pitemmäksi ajaksi on oikeuskanslerin mieltä tiedusteltava; jos erimielisyyttä ilmaantuu, meneteltäköön niinkuin 3 §:n 2 momentissa on sanottu, mutta on hovioikeudella valta määrätä viran hoidosta, kunnes korkein oikeus on asiasta päättänyt.
Jos hovioikeus jäsenen sairauden tai virkavapauden vuoksi taikka muusta syystä tarvitsee jaostoon jäsentä, olkoon oikeutettu enintään kolmen kuukauden ajaksi ottamaan apujäseneksi sihteerin tai jonkun viskaaleista, ja on tästä ilmoitettava korkeimmalle oikeudelle. Jos jäsentä tarvitaan pitemmäksi ajaksi tai jos hovioikeus tahtoo ottaa apujäseneksi jonkin muun henkilön, tehköön siitä esityksen korkeimmalle oikeudelle, joka määrää sopivaksi katsomansa henkilön apujäseneksi. Hovioikeus saakoon kuitenkin, vastausta odottaessaan, toistaiseksi ottaa apujäseneksi jonkun edellä mainituista virkamiehistä.
Erityistä asiaa varten tai enintään viikon ajaksi saatakoon hovioikeuden muu lainoppinut vakinainen virkamies kuin kanneviskaali ottaa apujäseneksi ilmoitusta tekemättä.
Ensimmäisessä jaostossa tulee vähintään kahden ja muissa jaostoissa ainakin yhden virassa vakinaisen jäsenen olla kulloinkin saapuvilla jaoston istunnossa.
Apujäsen osallistuu ainoastaan oikeudenkäynti- ja lainsäädäntöasiain käsittelyyn.
Muut määräykset hovioikeuksien toiminnasta annetaan hovioikeuksien työjärjestyksessä.
Sotaoikeusasioihin nähden noudatettakoon muutoin niistä voimassa olevia erityisiä säännöksiä.
Hovioikeudesta on tammi- ja heinäkuun kuluessa kunakin vuonna lähetettävä oikeusministeriölle ja korkeimmalle oikeudelle ilmoitus edellisen vuosipuoliskon aikana ratkaistujen ja vuosipuoliskon päättyessä ratkaisematta olevien asioiden lukumääristä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1952 ja sillä kumotaan hovioikeuksien kokoonpanosta ja toiminnasta 19 päivänä joulukuuta 1921 annettu asetus (275/21) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Turun hovioikeudessa 2 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi olevien peruspalkkaisten virkojen lakkauttamisesta säädetään erikseen.
- Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1952.