Asetus hovioikeuksista annetun asetuksen muuttamisesta 1975

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen asetuskokoelma 540/1975.


A s e t u s
hovioikeuksista annetun asetuksen muuttamisesta.
Annettu Naantalissa 4 päivänä heinäkuuta 1975.
____________


   Oikeusministerin esittelystä

kumotaan hovioikeuksista 17 päivänä heinäkuuta 1952 annetun asetuksen (288/52) 14 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä heinäkuuta 1954 annetussa asetuksessa (322/54),

muutetaan 1 §:n 3 momentti ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä maaliskuuta 1957 annetussa asetuksessa (121/57), 4 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 9 ja 10 §, 11 §:n 1 momentti, 12 §, 13 §:n 2 momentti, 14 §:n 2 momentti ja 16 § sekä

lisätään 4 §:ään uusi 4 momentti, 8 §:ään uusi 2 momentti, 11 §:ään uusi 4 momentti ja 13 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 §.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Turun hovioikeudella on istuntopaikkansa Turun, Vaasan hovioikeudella Vaasan, Itä-Suomen hovioikeudella Kuopion ja Helsingin hovioikeudella Helsingin kaupungissa. Hovioikeus voi tarvittaessa pitää istunnon tuomiopiiriinsä kuuluvan alioikeuden istuntopaikassa tai muuallakin tuomiopiiriinsä kuuluvalla paikkakunnalla.

2 §.

Hovioikeudessa on:

presidentti;
ylemmän ja alemman palkkaluokan hovioikeudenneuvoksia;
sihteeri;
kanneviskaali;
viskaaleja;
kirjaaja;
kanslisti;
osastosihteerejä;
notaareja;
apulaiskirjaaja;
konekirjoittajia; ja
vahtimestareita.

Lisäksi hovioikeudessa voi tulo- ja menoarvion rajoissa olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä, joista oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita kutsutaan ylimääräisiksi viskaaleiksi, sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Kelpoisuusehtona kirjaajalta, kanslistilta ja notaarilta vaaditaan alempi oikeustutkinto taikka muu virkaan tai toimeen soveltuva korkeakoulututkinto sekä osastosihteeriltä toimeen soveltuva tutkinto ja perehtyneisyys tilinpitoon.

4 §.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oikeushallinto- ja talousasiat käsitellään hovioikeuden hallintojaostossa. Hallintojaostoon kuuluvat presidentti sekä kolme jäsentä. Hallintojaoston jäsenet ja heille riittävän määrän varajäseniä hovioikeus määrää vakinaisista jäsenistään istuntokaudeksi kerrallaan. Jäsenten ja varajäsenten toimikausi kestää seuraavan istuntokauden alkuun. Hallintojaoston istunnossa tulee olla presidentin lisäksi saapuvilla ainakin kaksi jäsentä. Hallintojaosto voi siirtää sen käsiteltävänä olevan asian täysistunnon ratkaistavaksi.

Muita kuin 2 momentissa mainittuja asioita käsiteltäessä on kussakin jaostossa enintään neljä jäsentä, puheenjohtaja niihin luettuna. Näistä kolme ottaa kerrallaan osaa istuntoihin, jollei presidentti 6 §:n 4 momentin nojalla toisin määrää. Jos jaostossa on apujäseniä, sen istunnossa tulee olla ainakin yhden vakinaisen jäsenen kulloinkin saapuvilla. Presidentti määrää jäsenet jaostoihin. Jaostojen puheenjohtajaksi on määrättävä virkaiässä vanhimmat hovioikeuden jäsenet.

Tuomionvoivasta jäsenmäärästä huoneenvuokra-asioissa ja sotaoikeusasioissa on säädetty erikseen. Presidentti määrää, missä jaostoissa huoneenvuokrasuhteesta johtuvat riita-asiat käsitellään. Helsingin hovioikeudessa on sotaoikeusasiat käsiteltävä, jollei niiden lukumäärä muuta vaadi, samassa jaostossa, minkä lisäksi jaosto käsittelee muita asioita sen mukaan kuin presidentti määrää.

5 §.

Presidentti on puheenjohtajana täysistunnossa ja hallintojaostossa sekä 6 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa myös muussa jaostossa.

Kun presidentti ei ole virantoimituksessa hovioikeudessa, hänen tehtäviään hoitaa vanhin virantoimituksessa oleva jaoston puheenjohtaja. Presidentti voi, ollessaan muiden virkatehtävien takia tai muuten satunnaisesti estynyt, määrätä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat tai osan niistä edellä mainitun sijaisensa hoidettaviksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §.

Presidentti vastaa hovioikeuden työn asianmukaisesta ja joutuisasta kulusta. Hänen on valvottava, että työ jakautuu tasaisesti eri jaostojen kesken sekä että jäsenet ja hovioikeuden muu henkilökunta suorittavat tehtävänsä. Presidentin on huolehdittava, että hovioikeus asianmukaisesti valvoo alaisiaan tuomioistuimia. Tässä tarkoituksessa hänen tulee myös suorittaa käyntejä hovioikeuspiiriin kuuluvissa tuomioistuimissa.

Presidentin on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hovioikeuden ratkaisuissa. Hänellä on oikeus tässä tarkoituksessa määrätä asia käsiteltäväksi uudelleen joko puheenjohdollaan jaostossa tai täysistunnossa. Sotaoikeusasioita ei kuitenkaan saa määrätä käsiteltäviksi täysistunnossa, ellei siihen ole erittäin painavia syitä. Presidentti voi harkintansa mukaan määrätä hallintojaostolla käsitellyn asian täysistunnossa käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Istuntokausien aikana jaostot kokoontuvat niinä päivinä, jolloin valtion virastoissa ja laitoksissa säännönmukaisesti työskennellään. Istuntoja ei kuitenkaan pidetä lauantaisin, pääsiäisen edellisen ja jälkeisen keskiviikon välisenä aikana, helluntain edellisenä ja jälkeisenä arkipäivänä eikä myöskään juhannuksen jälkeisenä arkipäivänä, paitsi kiireellisten asiain käsittelyn niin vaatiessa. Hallintojaosto kokoontuu presidentin määrääminä päivinä.

9 §.

Hovioikeuden täysistunnossa sen käsitellessä oikeushallinto- ja talousasioita sekä hallintojaostossa on esittelijänä sihteeri. Muissa asioissa esittelijöinä ovat viskaalit ja ylimääräiset viskaalit. Tarpeen vaatiessa presidentti voi määrätä jäsenen asian esittelijäksi.

Tarkemmat säännökset asiain valmistelusta ja käsittelystä annetaan hovioikeuksien työjärjestyksessä.

Asianosaisille annettavat toimituskirjat allekirjoittaa asian esittelijä tai hänen estyneenä ollessaan presidentin määräämä muu henkilö, paitsi jäsenten esittelemissä asioissa, joissa ne allekirjoittaa sihteeri. Muiden hovioikeudesta annettavien tai lähetettävien asiakirjojen ja kirjeiden allekirjoittamisesta määrätään hovioikeuksien työjärjestyksessä.

10 §.

Hallintojaoston on käsiteltävä sen toimivaltaan kuuluvat asiat presidentin määräämässä järjestyksessä. Muun jaoston on istuntopäivänä suoritettava hovioikeuksien työjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan vahvistettu työmäärä.

Sihteerin, kanneviskaalin, kirjaajan, kanslistin, osastosihteerin, notaarin, apulaiskirjaajan, konekirjoittajan ja vahtimestarin sekä muun toimenhaltijan ja tilapäisen toimihenkilön, ei kuitenkaan ylimääräisen viskaalin, työajasta on voimassa, mitä valtion virastoissa noudatettavasta työajasta on säädetty.

11 §.

Presidentti voi asiakirjain tarkastamista ja muita virkatehtäviä varten vapauttaa istuntovuorossa olevan jäsenen osallistumasta jaoston istuntoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden jäsenet saavat jaoston puheenjohtajan suostumuksella vaihtaa virantoimitusvuorojaan.

12 §.

Hovioikeus vahvistaa hovioikeuden henkilökunnan vuosilomien vuorojärjestyksen. Presidentin on ottaessaan vuosilomansa ilmoitettava siitä korkeimmalle oikeudelle.

Hovioikeuden jäsen voi vuosilomalla ollessaankin osallistua hovioikeuden täysistuntoon.

13 §.

Jäsenelleen hovioikeus saa myöntää virkavapautta yhteensä enintään kolmen kuukauden ajaksi vuodessa. Milloin jäsen tarvitsee virkavapautta enemmän, on hovioikeuden lähetettävä virkavapausanomus oman lausuntonsa ohella korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Virkavapautta viskaalille ja ylimääräiselle viskaalille myöntää hovioikeus. Kirjaajalle sekä kanslistille, osastosihteerille, notaarille, apulaiskirjaajalle, konekirjoittajalle, vahtimestarille ja muulle toimenhaltijalle sekä tilapäiselle toimihenkilölle myöntää virkavapautta hovioikeuden presidentti, joka myös määrää sijaisen.

14 §.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erityistä asiaa varten tai enintään viikon ajaksi saa hovioikeus ottaa apujäseneksi 1 momentissa mainittua ilmoitusta tekemättä sihteerin, viskaalin tai määräyskirjan toimeensa saaneen ylimääräisen viskaalin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 §.

Huoneenvuokra-asioita ja sotaoikeusasioita käsiteltäessä on lisäksi noudatettava niistä voimassa olevia säännöksiä.

____________


   Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1976.

Tällä asetuksella kumotaan eräiden virkojen ja toimien perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta hovioikeuksissa 21 päivänä maaliskuuta 1952 annetun asetuksen (134/52) 3 §:n 1 momentti sekä keisarillisen Suomen senaatin kirje 3 päivältä lokakuuta 1890 Turun hovioikeudelle siitä, että hovioikeuden alaisten tuomioistuinten arkistot ovat vuotuisesti tarkasteltavat.


Naantalissa 4 päivänä heinäkuuta 1975.


Tasavallan Presidentti
URHO KEKKONEN


Oikeusministeri Inkeri Anttila