Asetus joka sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön

Wikiaineistosta

Suomen asetuskokoelma 219/1928.


A s e t u s
joka sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön.
Annettu Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1928.
____________


 Sisäasiainministerin esittelystä säädetään täten seuraavaa:


I luku.
Yleinen järjestys ja turvallisuus.


1 §.

Yleiselle tielle tai muulle yleiselle paikalle älköön väkeä kerääntykö yhteen sillä tavoin, että epäjärjestystä syntyy tai liikenne estyy.

Henkilöt, jotka ilman pätevää syytä oleskelemalla rautatieasemilla, laivalaitureilla tai muilla yleisillä paikoilla taikka työmailla häiritsevät yleistä järjestystä tai haittaavat liikennettä, ovat velvolliset käskystä poistumaan.

2 §.

Tulipalon sattuessa taikka tapaturman, rikoksen tai muun sellaisen tapahduttua voidaan yleisöltä kieltää pääsy tapahtumapaikalle tai sen läheisyyteen. Kun sellainen kielto on annettu, älköön kukaan luvatta menkö alueelle, jota kielto koskee, tai vastoin kieltoa siellä viipykö.

3 §.

Juhlasaattojen ja kulkueiden on kokoontuessaan ja kulkiessaan noudatettava niitä määräyksiä, joita poliisi antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja liikenteen turvaamiseksi.

Kulkue, joka saattaa häiritä kirkollista toimitusta, älköön sellaisen toimituksen tapahtuessa kirkossa tai hautausmaalla asettuko niiden välittömään läheisyyteen.

4 §.

Yleisistä kokouksista ja julkisista huveista on voimassa mitä niistä on erikseen säädetty.

5 §.

Yleisellä tiellä tai muulla yleisellä paikalla älköön lyötäkö palloa, heitettäkö kiekkoa tai keihästä tahi toimeenpantako muita senkaltaisia urheiluharjoituksia, kilpailuja tai leikkejä siten, että niistä saattaa syntyä häiriötä tai vaaraa ihmisille tai estettä liikenteelle.

6 §.

Älköön kukaan rikoslaissa säädetyn rangaistuksen uhalla yleisellä tiellä, kadulla, kulkuväylällä tai muussa yleisessä paikassa tai julkisessa toimituksessa tahi yleisessä kokouksessa meluamalla tai kiroilemalla häiritkö rauhaa tai harjoittako muuta ilkivaltaa.

7 §.

Kukaan älköön ilkivaltaisesti kirjoittako, piirtäkö tai muulla tavalla muodostako yleisellä paikalla seinään, porttiin, aitaan, patsaaseen, penkkiin tahi muuhun sellaiseen sanoja, kuvioita taikka muita merkkejä.

Jos joku joko levittää taikka sellaiseen paikkaan, johon yleisöllä on pääsy, panee julki tahi asettaa näkyville painotuotteen, kirjoituksen tahi kuvallisen esityksen, joka loukkaa sukupuolikuria tahi säädyllisyyttä, rangaistaan häntä rikoslain mukaan.

8 §.

Yleisellä tiellä, kulkuväylällä tai muussa yleisessä paikassa tahi niiden välittömässä läheisyydessä taikka yleisessä tilaisuudessa älköön kukaan esiintykö tai käyttäytykö niin, että se on omiaan loukkaamaan säädyllisyyttä.

9 §.

Korttia älköön pelattako ulkosalla yleisellä paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Joka harjoittaa uhkapeliä, rangaistaan niinkuin rikoslaissa on säädetty.

10 §.

Ilmoitukset ja muut tiedonannot sekä ilmoitustaulut, jotka asetetaan ulkosalle, ovat niin sijoitettavat, ettei niistä koidu haittaa yleiselle järjestykselle tai liikenteelle.

Asetettaessa liikeilmoituksia ulkosalle tiheään asutun yhdyskunnan ulkopuolelle noudatettakoon mitä siitä luonnonsuojelulaissa on säädetty.

11 §.

Ulkosalle asetettuja yksityisiä ilmoituksia tai tiedonantoja älköön kukaan ilkivaltaisesti poistako, repikö tai muulla tavoin vahingoittako.

Joka luvattomasti ottaa paikaltaan taikka tahallansa turmelee tahi pilaa julkisen kuulutuksen, jonka viranomainen on yleisön tiedoksi julkipannut, rangaistaan rikoslain mukaan.

12 §.

Älköön kukaan rikoslaissa säädetyn rangaistuksen uhalla yleiselle tielle, kadulle tai torille taikka sen ääreen viskatko, kaatako, ripustako tai pystyttäkö mitään, josta toinen taikka toisen rakennus tai aitaus saattaa vahingoittua tai ryvettyä.

Vesistöjen likaaminen on kielletty vesioikeuslaissa.

Puhtaanapidosta on muutoin voimassa mitä siitä on erikseen säädetty.

13 §.

Rikoslaissa säädetyn rangaistuksen uhalla älköön kukaan sellaiseen paikkaan, missä ihmisiä tavallisesti liikkuu, taikka sen ääreen jättäkö kellaria, kaivoa, kuoppaa, avantoa tahi muuta sellaista aukkoa tai jyrkännettä peittämättä, aitaamatta taikka vaarinpitoa tahi tarpeenmukaista merkkiä vaille, niin että siitä syntyy muille vaaraa.

14 §.

Sen, joka johtaa tai toimittaa rakennustyötä, kaivon-, sillan- tahi tientekoa taikka muuta senkaltaista, tulee rikoslaissa säädetyn rangaistuksen uhalla ryhtyä tarpeellisiin varokeinoihin estääkseen vaaran ihmisiltä.

Kun räjähdyttämällä toimitetaan kivenlouhintaa asutun paikan tai tulenarkain esineiden läheisyydessä, on latauksen päälle asetettava sellainen peite, joka estää kivien lentelemistä ympäri. Jos ihmisiä liikkuu tällaisella paikalla tai sen läheisyydessä taikka sellaisella tiellä tai tien ääressä tahi muualla, jossa louhimista toimitetaan, on ennen laukaisemista asetettava vartijoita, jotka huudoilla taikka valoisana aikana punaisilla lipuilla ja pimeän aikana punaisilla valoilla varoittavat ihmisiä lähestymästä räjähdyspaikkaa.

15 §.

Tulenvaaran ehkäisemisestä on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty tai säädetään.


II luku.
Liikenteen turvaaminen.


16 §.

Yleisellä tiellä älköön, ellei siihen ole saatu poliisin lupaa, suoritettako työtä, joka voi häiritä liikennettä tai olla vaarana tai haittana ohikulkijoille.

Sellaista lupaa hankkimatta saatakoon tiealueella suorittaa tien kunnossa- ja aukipitoa tarkoittavia töitä, niinkuin siitä on erikseen säädetty, sekä, milloin tavaran lastaamista tai purkamista taikka muun senkaltaisen työn tekemistä varten ei ole käytettävissä muuta sopivaa paikkaa, sellainenkin työ.

Työtä tiealueella tehtäessä on pidettävä huolta siitä, että työ nopeasti ja mikäli mahdollista keskeytyksettä saatetaan loppuun sekä ettei liikennettä tarpeettomasti häiritä.

17 §.

Ainevarastoja, työkoneita tai muuta senkaltaista, joka saattaa haitata liikennettä, älköön pantako yleiselle tielle tai sen ääreen, paitsi milloin niitä siinä välttämättömästi tarvitaan töitä varten, joita saadaan suorittaa tiealueella; ja on ne silloin mikäli mahdollista niin asetettava, ettei tie tai kulkuyhteys kärsi niistä haittaa.

Jos joku luvattomasti panee yleiselle tielle, kadulle tai torille jotakin, joka liikennettä haittaa, tahi jos se, jonka pitäisi haitta poistaa, jättää sen tekemättä taikka jos joku ilkeydestä tai vallattomuudesta estää toisen kulkua yleisellä tiellä, kadulla tai torilla, rangaistaan häntä rikoslain mukaan.

18 §.

Kun yleistä tietä rakennetaan tai korjataan tahi kun sillä muutoin suoritetaan työtä, joka on melkoisena esteenä liikenteelle ja tekee sen vaaranalaiseksi, on työnalainen tienosa työn kestäessä pidettävä tarkoitustaan vastaavalla tavalla, asianhaarojen mukaan, joko kokonaan tai osaksi suljettuna.

Milloin liikenteen turvallisuus sitä vaatii, on vuorokauden pimeäksi ajaksi asetettava palavat lyhdyt esteitten luo, jotka sulkevat tien.

Tietä tai tienosaa, jolla liikenne aitauksen asettamisella, tauluilmoituksella tai muulla näkyvällä tavalla on ilmaistu kielletyksi, älköön luvattomasti käytettäkö sinä aikana kuin kielto on voimassa.

19 §.

Kun kotieläimiä viedään yleisellä tiellä laitumelle tai sieltä tuodaan taikka kun niitä muussa tarkoituksessa sillä kuljetetaan, on niitä mikäli mahdollista niin paimennettava tai pidettävä kytkettyinä, etteivät ne aiheuta muulle liikenteelle häiriötä.

Jos joku kylässä tielle, kadulle tai torille jättää vartioimatta hevosen tai muun elukan, joka saattaa ihmisiä vahingoittaa, taikka jos joku pitää kotieläintä tahi kesytöntä eläintä, joka hänen tietensä on ihmisille vaarallinen, muutoin kuin suljetussa paikassa tahi tarkasti kytkettynä, rangaistaan häntä rikoslain mukaan.

20 §.

Yleisellä tiellä tai muulla yleisellä paikalla älköön ajaja ilman pakkoa seisauttako ajoneuvoja niin tai sellaisella kohdalla, että liikenne sen johdosta estyy. Vilkasliikkeisillä teillä tai teiden risteyksissä ei yleensä saa ilman lupaa tai pätevää syytä pysäyttää ajoneuvoja pitemmäksi ajaksi kuin lastaamiseen tai purkamiseen tarvitaan. Seisottaessa tulee ajoneuvojen olla niin lähellä ajoradan reunaa kuin mahdollista.

21 §.

Älköön kukaan yleisellä tiellä tai muulla yleisellä paikalla ajako tai ratsastako vallattomasti tai huolimattomasti, niin että siitä saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle.

Joka kylässä hurjasti ajaa tai ratsastaa yleisellä tiellä tai torilla taikka siinä opettaa hevosta, rangaistaan rikoslain mukaan.

22 §.

Erityistä varovaisuutta on noudatettava ja ajonopeutta vähennettävä, sen mukaan kuin liikenteen turvallisuus tai tien säästäminen vaatii, ajettaessa vilkasliikkeisillä paikoilla, käänteissä tai pehmeällä tiellä tai missä tie on epätasainen tai kuoppainen taikka missä esteet peittävät näköalan, niin myöskin huomattavasti viettävällä tiellä, teiden ja muiden liikenneväyläin risteyksissä, silloilla, kapeiden paikkojen kohdalla, toisia kulkuneuvoja sivuutettaessa sekä pimeässä ja sumussa.

Teiden varsille asetetuilla varoitusmerkeillä ja ilmoitustauluilla annettuja ohjeita on tarkoin noudatettava.

Lokaisella tiellä älköön tarpeettomasti ajettako niin kovaa, että jalankulkijat joutuvat alttiiksi lian räiskymiselle.

Siitä, mitä ajajain on toisiaan vastaan tullessaan ja toistensa ohi ajaessaan varteenotettava, on erikseen säädetty.

23 §.

Kuljettaessa yleisillä silloilla ja losseilla tulee ajajien ja jalankulkijain noudattaa niitä määräyksiä, jotka ilmoitetaan tiedoksi paikalla olevilla näkyvillä kuulutuksilla taikka, joita poliisi taikka sillan tai lossin hoitaja kussakin tapauksessa tarpeen mukaan antaa.

Poliisiviranomainen voi, milloin erikoista syytä siihen on, tilapäisesti määrätä, että vilkasliikkeisellä tai liikenteen kannalta muutoin vaarallisella paikalla saadaan ajaa ainoastaan kävelyvauhtia. Sellainen määräys on annettava tiedoksi paikalle asetettavalla näkyvällä ilmoituksella.

24 §.

Jalankulkijoita varten määrättyjä jalka- tai puistokäytäviä pitkin ei saa luvattomasti ajaa eikä ratsastaa eikä niillä muutoin kuljettaa kuormaa tai kantaa taakkaa, joka voi vahingoittaa käytävää tai olla esteeksi tai haitaksi muille kulkijoille.

25 §.

Ajajien tulee tarvittaessa huutamalla tai muulla tavoin varoittaa henkilöitä, jotka sattuvat heidän edelleen tielle. Milloin ajaja on ajaessaan aiheuttanut toiselle vahinkoa, pitää hänen heti pysähtyä, vaadittaessa ilmoittaa nimensä ja asuinpaikkansa sekä tarvittaessa auttaa vahingoittunutta.

26 §.

Ajajan on heti pysähdyttävä, kun poliisimies sanoin tai merkein on antanut siihen määräyksen.

27 §.

Ajettaessa hevosella yleisellä tiellä on ajajan mikäli mahdollista pysyttävä joko ajoneuvoissa ohjaksia hoitamassa taikka ajoneuvojen välittömässä läheisyydessä, jolloin ajoneuvoja ja hevosta on jatkuvasti pidettävä silmällä.

Ajettaessa yleisellä tiellä älköön henkilö, joka ikänsä vuoksi tai muun syyn tähden on siihen tehtävään sopimaton, toimiko ajajana, milloin siitä saattaa koitua vaaraa liikenteelle.

28 §.

Ajoneuvoille ei saa panna niin suurta kuormaa eikä niitä kuormittaa sillä tavoin, että vetoeläintä liiaksi rasitetaan.

Vetoeläimelle älköön tuotettako tuskaa tarpeettomasti ruoskaa käyttämällä tai ohjaksista riuhtomalla.

Joka eläintä kohtaan osoittaa julmuutta, rangaistaan rikoslain mukaan.

29 §.

Kuljetettaessa yleisellä tiellä lankkuja, lautoja, tukkeja, heiniä, olkia, lantaa tahi muita sellaisia tavaroita tai aineita, on kuorma tehtävä siten, ettei siitä tavara putoile tai valu tielle ja ettei se ole omiaan pelästyttämään hevosia, kaatumaan, hajoamaan, sulkemaan tietä tai muulla tavoin olemaan vaaraksi muille tai haitaksi liikenteelle.

Esineet eivät saa kuljetettaessa laahata maassa sillä tavoin, että yleinen tie taikka siihen kuuluvat laitokset vahingoittuvat.

30 §.

Moottoriajoneuvoliikenteessä on tässä luvussa olevien sellaiseen liikenteeseen soveltuvien määräyksien lisäksi noudatettava siitä erikseen annettuja säännöksiä.


III luku.
Kaupanteko toreilla ja muilla yleisillä paikoilla.


31 §.

Toreilla älköön harjoitettako kaupantekoa tai muuta elinkeinoa muualla kuin siihen tarkoitukseen varatuilla tai osoitetuilla paikoilla eikä muina aikoina kuin niinä, jotka sitä varten ovat määrätyt.

32 §.

Toreille älköön asetettako kioskeja, kauppakojuja tai muita kiinteitä myyntitelineitä, ellei siihen ole saatu lupaa, älköönkä kauppaa tai muuta elinkeinoa sellaisilla paikoilla harjoitettako niin, että yleinen järjestys häiriytyy tai liikenne estyy.

33 §.

Henkilöt, jotka saapuvat toreille myymään tavaroitaan, ovat velvolliset järjestämään ne niille paikoille ja sillä tavoin kuin poliisimies tai muu järjestyksenvalvoja määrää, ja on kaupanteossa muutoinkin noudatettava niitä määräyksiä, jotka on annettu tai annetaan järjestyksen ja puhtauden ylläpitämiseksi myyntipaikoilla.

34 §.

Älköön kukaan torilla estäkö vapaata pääsyä myyntipaikoille tai muulla tavoin häiritkö kaupantekoa tai yleistä järjestystä, älköönkä asettako ajoneuvojaan tai muuta siten, että liikenne estyy.

35 §.

Myyjät älkööt jättäkö torille pilaantuneita tavaroita tai muita jätteitä.

36 §.

Mitä tässä luvussa on säädetty kaupan tai muun elinkeinon harjoittamisesta torilla on vastaavasti sovellutettava kysymyksen ollessa muusta paikasta, jolla sellaisen elinkeinon harjoittaminen ulkosalla on sallittu.

37 §.

Elinkeinon harjoittamisessa noudatettakoon muutoin niitä säännöksiä, jotka siitä on erikseen annettu.


IV luku.
Vieraspaikkakuntalaisiin kohdistuva valvonta.


38 §.

Henkilö, joka on tuntematon, on velvollinen poliisimiehelle hänen vaatimuksestaan ilmoittamaan nimensä, ammattinsa sekä asuin- ja kotipaikkansa niin myös, kun poliisimies tämän johdosta taikka muusta erityisestä syystä sitä vaatii, antamaan itsestään muitakin tietoja, jotka ovat tarpeelliset hänen henkilöllisyytensä selvittämiseksi.

Joka erehdyttääkseen viranomaista sanoo nimensä, säätynsä tahi ammattinsa muuksi kuin mikä se on, rangaistaan rikoslain mukaan.

39 §.

Asunnon haltija tai hoitaja on velvollinen tiedusteltaessa poliisimiehelle ilmoittamaan, kutka henkilöt oleskelevat asunnossa.

Älköön kukaan, siitä erikseen säädetyn rangaistuksen uhalla, pitäkö luonaan irtolaisia tai rikoksentekijöitä heitä salatakseen.

40 §.

Joka harjoittaa asunnon antamista matkustajille, olkoon velvollinen pitämään erityistä kirjaa, johon on merkittävä matkustajan nimi, ammatti, kansalaisuus, asuin- ja kotipaikka, ikä, paikka, josta hän tulee ja jonne hän menee, sekä päivä, jolloin hän on saapunut ja matkustanut pois. Poliisilla on oikeus milloin hyvänsä tarkastaa mainittua kirjaa ja maksutta saada siitä tarvittavat otteet.

Maaherran määräyksellä taikka kunnallisessa järjestyssäännössä voidaan ne, jotka harjoittavat asunnon antamista matkustajille, jollakin paikkakunnalla velvoittaa poliisille määräajoin kirjallisesti toimittamaan matkustajista ne tiedot, jotka 1 momentissa mainitaan.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty sovellettakoon myöskin majataloihin.

Sen velvollisuudesta, joka antaa asunnon ulkomaalaiselle, esittää hänen passinsa tai ololippunsa paikkakunnan poliisiviranomaiselle on erikseen säädetty.

41 §.

Taajaväkisissä yhdyskunnissa sekä niissä asutuskeskuksissa, teollisuusseuduilla ja muilla niihin verrattavilla paikkakunnilla, jotka maaherra kussakin läänissä määrää, tulee sen, joka on ottanut luokseen asumaan toisesta kunnasta olevan viisitoista vuotta täyttäneen henkilön taikka luovuttanut sellaiselle henkilölle asunnon, tämän saapumisesta ja poislähdöstä seitsemän päivän kuluessa ilmoittaa poliisiviranomaiselle. Ilmoituksessa on mainittava henkilön nimi, ammatti, ikä sekä asuin- ja kotipaikka.

Ilmoitusta, josta 1 momentissa mainitaan, ei tarvitse tehdä henkilöistä, jotka ovat virkamatkoilla taikka käyvät koulua.

Se mitä tässä pykälässä on säädetty ilmoitusvelvollisuudesta, ei koske sellaisia asunnon antajia, joita 40 §:ssä tarkoitetaan.

Jos tässä pykälässä säädetty ilmoitus tehdään kirjallisesti, voidaan se toimittaa perille postitse.

42 §.

Kunkin työnantajan tai hänen edustajansa tulee asianomaisen poliisiviranomaisen vaatimuksesta toimittaa tälle kirjallinen luettelo niistä hänen luonaan työssä olevista työntekijöistä, joilla on asuin- ja kotipaikka toisessa kunnassa. Luetteloon on merkittävä työntekijän nimi, ikä sekä asuin- ja kotipaikka.


V luku.
Erinäisiä säännöksiä.


43 §.

Jos havaitaan, että sen lisäksi mitä tämä asetus sisältää, jotakin kuntaa tai sen osaa varten tarvitaan uusia tai tarkempia säännöksiä järjestyksen edistämiseksi, saatetaan niitä antaa noudattaen mitä kunnallisten järjestyssääntöjen säätämisestä on voimassa.

Maaherrojen oikeudesta antaa säännöksiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pysyttämiseksi niin myös kruununvoudin ja nimismiehen vallasta antaa poliisisäännöksiä jotakin erityistä tilaisuutta varten sekä säätää uhkasakkoja niiden rikkomisesta, on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty.

44 §.

Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä, tuomittakoon, ellei rikkomuksesta muun lainkohdan mukaan seuraa rangaistusta, enintään sataan päiväsakkoon.

Jos joku jättää noudattamatta jotakin, mitä tässä asetuksessa on säädetty tai sen nojalla erittäin määrätty, voi poliisi hänen kustannuksellaan teettää sen, mikä on laiminlyöty, niinkuin siitä on erikseen säädetty, taikka toimivaltansa rajoissa ryhtyä muihin toimiin estääkseen laiminlyönnin aiheuttamasta vaaraa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle taikka estettä liikenteelle.

45 §.

Mitä tässä asetuksessa on säädetty, ei ole voimassa kaupungeissa eikä sellaisissa kauppaloissa, jotka ovat eri kuntia. Jos jotakin kauppalakuntaa varten ei ole vahvistettu paikallisia oloja vastaavaa erityistä poliisijärjestystä, voi maaherra, kuultuaan asianomaisia, määrätä että tämä asetus on sellaisenaan tai osittain oleva voimassa sellaisessa kauppalakunnassa.

46 §.

Tällä asetuksella kumotaan maaseudun paikallisiin järjestyssääntöihin otetut määräykset, mikäli ne ovat ristiriidassa asetuksen säännösten kanssa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1928.


Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1928.


Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.


Sisäasiainministeri M. Aura.


Huomautukset[muokkaa]

  • Muutos 1957: Tieliikenneasetuksella (331/1957) kumottiin tämän asetuksen 2 luku. Muutos tuli voimaan 1. joulukuuta 1957.
  • Muutos 1969: Asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä (502/1969) kumosi tämän asetuksen 40 §:n. Muutos tuli voimaan 1. elokuuta 1969.
  • Muutos 1995: Poliisiasetus (1112/1995) kumosi tämän asetuksen 38 §:n. Muutos tuli voimaan 1. lokakuuta 1995. Poliisiasetus sisältyy Finlex-tietokantaan.
  • Tämän asetuksen ja siihen tehdyt muutokset kumosi järjestyslaki (612/2003), jonka ajantasainen versio sisältyy Finlex-tietokantaan.