Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa 1873

Wikiaineistosta

1873.

No 40.
Suomen
Suuriruhtinanmaan
A s e t u s - K o k o u s.
(Ylösluettava Saarnastuolista.)


Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
kunnallishallituksesta kaupungissa.
Annettu Helsingissä, 8 p:nä Joulukuuta 1873.


Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Säätyjen suostumuksella, tahdomme Me armossa vahvistaa seuraavan asetuksen kunnallishallituksesta kaupungissa:


1 Luku.
Kaupunkikunnasta.


1 §. Jokainen kaupunki aluspiirinensä on itsekseen erinäinen kunta, jonka jäsenet saavat tämän lain mukaan hoitaa yhteisiä järjestys- ja talous-asioitansa, sitä myöten kuin nämät, voimassa olevain asetusten nojalla, eivät ole julkisen virkakunnan käsiteltäviä.

Kirkollisten asiain käyttelemisestä on erikseen säädetty.

2 §. Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yleensä yhteisen kunnallishallituksen alle yhdistettäkö. Missä kuitenkin sellainen yhteys niissä tai näissä kohdin on taikka arvellaan pitävän olla olemassa, olkoon asianomaisilla kunnilla valta Kuvernöörille lähettää tarpeellinen selvitys näistä asianhaaroista sekä ehdotus niiden järjestämiseen, ja tulee Kuvernöörin jättää asia Senaatin Talous-Osaston päätettäväksi.

3 §. Kaupunkikunnan jäsen on jokainen, jolla kaupungissa on porvarin-oikeus; joka harjoittaa kauppaa, vapriikkiliikettä, hantvärkkiä taikka muuta veroitettua elinkeinoa kaupungissa tai sen aluspiirissä; joka siellä on talon, tontin tai maan omistaja; taikka jolla laillisesti on asuntonsa ja kotonsa kaupungissa.

4 §. Kaupunkikunnan päätösvaltaa käyttävät kunnan siihen oikeutetut jäsenet joko raastuvankokouksessa, taikka valittuin kaupungin-valtuusmiesten kautta.

Toimeenpaneminen ja hallinto on, Maistraatin valvonnan alla, rahatoimikamarin ja niiden erinäisten lautakuntain, hallitusten tai henkilöin huomassa, jotka raastuvankokous taikka kaupungin-valtuusmiehet sitä tarkoitusta varten valitsevat.

5 §. Niissä kaupungeissa, joissa on enemmän kuin kaksituhatta asukasta henkikirjan mukaan, on kunnan päätösvalta annettava kaupungin-valtuusmiehille.

Jos jossakin kaupungissa on ainoastansa kaksituhatta asukasta, taikka vähempi lukumäärä, olkoon raastuvankokouksessa ääntövaltaisilla oikeus päättää, tahtovatko kaupungin-valtuusmiehille jättää päätösvaltansa. Päätöksen tekemiseen tässä tapauksessa vaaditaan, että vähintäänkin kaksi kolmatta-osaa läsnä-olevista, ääniluvun mukaan, ovat siihen yhdistyneet.

Kun semmoinen päätös on tehty, älköön raastuvankokous keskusteltavaksi ottako ehdotusta sen kumoomisesta ennenkuin viisi vuotta on kulunut: ja vaaditaan kumouksen myönnyttämiseen myöskin yhtä suuri äänten enemmistö kokouksessa, kuin mitä äsken sanottiin.

Edellämainituissa tapauksissa tehdyistä päätöksistä pitää läänin Kuvernöörille ilmoitus annettaman.

6 §. Mikä on kaupungin omaa joko kiinteässä omaisuudessa, tuloa tuottavassa oikeudessa taikka liikkuvassa pää-omassa, niin myös ne rahat, joita valtio on kaupungille myöntänyt, ovat, jollei muulla tapaa ole säädetty, varoina pidettävät kaupungin yhteisten menojen suorittamiseksi ja sillä tapaa hoidettavat, kuin tässä alempana sanotaan.

Se omaisuus, joka eriksensä on jonkun vissin luokan oma kaupungin jäsenistä, on hoidettava ja käytettävä niiden sääntöjen mukaan, jotka tästä voimassa ovat.

Niiden menojen suorittamiseksi, joita, tämän §:n 1 kohdassa mainittuin varain lisäksi, saatetaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi taikka sen erinäisiksi tarpeiksi tarvita, ovat kunnan jäsenet, sillä tapaa ja niiden perustusten mukaan, jotka tässä asetuksessa säädetään, veroitettavat.

7 §. Tämä asetus ei tee mitään muutosta niissä kunnallisissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa, jotka perustuslaissa taikka etu-oikeuksissa perustuslain pyhyydellä ovat eriksensä visseille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota vastaan kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka tähän saakka ovat olleet porvariston ja talon-omistajain yhteisesti taikka kummankin erikseen omina, tästälähin tulevat kaikille kaupunkikunnan jäsenille yhteisiksi.


2 Luku.
Raastuvankokouksesta.


8 §. Raastuvankokous pidetään raastuvassa Maistraatin edessä, Pormestarin tai hänen sijaisensa puheenjohdannolla, ja pitää keskusteluin siinä olla julkiset.

9 §. Kaupungissa, jossa kunnan päätösvalta on kaupungin-valtuusmiehille annettu, älköön pidettäkö yleistä raastuvankokousta muuta kuin sitä varten, että valitaan kaupungin-valtuusmiehiä, jäseniä niihin takseeraus- ja tutkija-lautakuntiin, joista 54 §:ssä puhutaan, ja tilintutkijoita kunnan rahavarain hoidosta annettua tilintekoa tarkastamaan, taikka myös sitä varten, että käsitellään 5 §:n 3 kohdassa mainittua asiaa.

10 §. Jokaisella hyvämaineisella kaupunkikunnan jäsenellä, miehellä sekä naisella, joka nautitsee kansalaisen oikeuksia ja itse saa hallita itseänsä ja omaisuuttansa sekä, sen mukaan kuin 53 §:ssä tarkemmin määrätään, on velvollinen kunnalle veroa tekemään, ei ole velassa useamman kuin viimeksi menneen vuoden kaupungin-ulosteoista, ei ole toisen isäntävallan alainen, eikä julistettu kansalaisluottamuksen menettäneeksi, on valta saada, tämän asetuksen sääntöjen mukaan, raastuvankokouksessa ottaa osaa keskusteluihin ja päätöksiin.

Samanlainen oikeus on myöskin yhtiöllä, jonka hallitus on kunnan sisällä.

11 §. Ala-ikäisen puolesta äänestäköön holhoja taikka, jos holhojia on useampia, se jonka nämät keskuudestansa valitsevat.

Älköön yhteisen omaisuuden puolesta useampi kuin yksi henkilö puheenvaltaa raastuvankokouksessa käyttäkö. Yhtiön puolesta valitkoon sen hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat asiamiehen.

Älköön sellaisen kiinteän omaisuuden, elinkeinon tai liikkeen puolesta, joka on velkojain hoidettavana, äänestettäkö.

12 §. Kunnan jäsenillä on ääntövalta sitä veroäyrilukua myöten, joka 54, 55, 56 ja 57 §§:n mukaan lähinnä edellisessä takseerauksessa on kullekin määrätty, niin että yksi veroäyri tekee yhden äänen, kaksi veroäyriä kaksi ääntä, kolme veroäyriä kolme ääntä ja niin edespäin aina viiteenkolmatta ääneen asti, jotka ovat korkein ääniluku, jota kenelläkään saa olla. Älköön kuitenkaan kukaan yhteisessä raastuvankokouksessa käyttäkö ääntövaltaa useammalla äänellä, kuin viidennellä kymmenennettä osalla kunnan koko ääniluvusta ääniluettelon mukaan.

13 §. Ääntövaltainen olkoon oikeutettu valtuuskirjan kautta jättämään puheen- ja ääntövaltansa raastuvankokouksessa toiselle, valtuuskirjassa nimitetylle ääntövaltaiselle. Älköön kuitenkaan kukaan valtuuskirjan nojalla käyttäkö puheen-, ääntö- taikka vaalinvaltaa useamman kuin yhden ääntövaltaisen puolesta.

Valtuuskirja, jonka pitää olla joko antajan kirjoittama ja allekirjoittama sekä hänen sinetillänsä varustettu, taikka hänen allekirjoittamansa ja todistajain oikeaksi vakuuttama, kelvatkoon ainoastaan määrättyä, siinä nimitettyä kokousta varten.

14 §. Niistä kaupungin jäsenistä, joilla raastuvankokouksessa on ääntövalta, tulee Maistraatin vuosittain tehdä ääniluettelo, joka ilmoittaa ääntövaltaisten nimen ja asunnon sekä sen ääniluvun, joka itsekullakin on, hänelle laskettujen veroäyrien johdosta; ja pitää myöskin ääniluettelossa mainittaman, jos ääntövallan käyttämisen suhteen on mitään semmoista estettä, josta 10 §:ssä puhutaan.

15 §. Ennenkuin tätä ääniluetteloa saa raastuvankokouksessa äänestyksessä käyttää, pitää sen joka kerta vähintäänkin kahdeksan päivää edeltäpäin olla kuulutetussa paikassa saatavilla julkista tarkastusta varten. Muistutukset ääniluetteloa vastaan tehtäköön ennenkuin mitään asiaa otetaan raastuvankokouksessa käsiteltäväksi. Semmoisista muistutuksista julistakoon Maistraatti heti päätöksensä ja tehköön, jos ne hyväksytään, luettelossa sen ojennuksen, johon ne aihetta antavat. Joka ei Maistraatin päätökseen tyydy, tehköön siitä valituksen siinä järjestyksessä, jonka 78 § määrää, mutta tällä tapaa saatu muutos ei kuitenkaan vaikuta siihen, mitä jo päätetty on, jollei kysymys ole vaalista.

16 §. Niissä kaupungeissa, joissa ei ole kaupungin-valtuusmiehiä, pidetään Kesäkuulla raastuvankokous, jossa päätöksiä tehdään sen kertomuksen johdosta, joka 69 §:n mukaan edellisen vuoden tilikirjoista ja hallinnosta annetaan; sekä Joulukuulla raastuvankokous, jossa laaditaan arviolasku kaupungin menoista ja tuloista tulevaksi vuodeksi, valitaan virkamiehiä niihin kunnan virkoihin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, määrätään takseeraus- ja tutkija-lautakunnat sekä tilintutkijat kuluvan vuoden tilikirjain tarkastamista varten. Raastuvankokous pidetään, paitsi tässä ylempänä määrättyinä aikoina, myöskin silloin kuin Maistraatti sen tarpeelliseksi havaitsee tai Kuvernööri niin määrää.

Niissä kaupungeissa, joissa on valtuusmiehiä, pidetään raastuvankokous Joulukuulla, niitä asioita varten, jotka 9 §:n mukaan ovat kunnan yhteisesti päätettävät; ja myös muina aikoina, kun joku niistä tapauksista, jotka 25, 30 ja 31 §§:ssä mainitaan, semmoista vaatii.

17 §. Kutsumus raastuvankokoukseen on Maistraatin annettava ja julistettava vähintäänkin neljätoista päivää edeltäpäin julkisella taulu-ilmoituksella sekä muulla sopivalla raastuvankokouksessa edeltäpäin määrätyllä tavalla. Jos kaupungissa sanomalehti ulosannetaan, pitää kuulutus siihenkin pantaman. Kutsumus sisältäköön myöskin lyhyen ilmoituksen niistä asioista, jotka kokouksessa tulevat esiteltäviksi.

Jos joku asia vaatii niin pikaista käyttelemistä, ettei kutsumusta ennätetä yllämäärätyssä ajassa antamaan, pidettäköön raastuvankokous lyhyemmän kutsumusajan perästä, ei kuitenkaan ennen kuin kaksi päivää on kulunut siitä päivästä, jona kokouksesta kuulutettiin, ja on kuulutus siinä tapauksessa tehtävä julkisella taulu-ilmoituksella sekä muulla sopivalla raastuvankokouksessa edeltäpäin määrätyllä tavalla. Näin kuulutetussa kokouksessa älköön kuitenkaan päätöstä tehtäkö rahanmääräyksestä uuteen yritykseen kunnassa eikä jo määrätyn ulosmakson koroittamisesta.

18 §. Raastuvankokouksessa älköön mitään asiaa esiin otettako, ennenkuin Maistraatti on sitä edeltäpäin valmistanut.

Jos raastuvankokouksessa esiteltyä asiaa ei saada määrättynä päivänä päättymään, tulee Maistraatin, ennenkuin kokous eriää, määrätä toinen päivä sen lopettamiseksi, josta ei eri kuulutusta tarvita.

19 §. Jokaisesta kysymyksestä, joka käsiteltäväksi otetaan, pitää esimiehen, sittenkuin keskustelu on päättynyt, tehdä niin muodostettu äänestys-esitys, että siihen sopii vastata ainoastansa "jaa" taikka "ei". Sitten ilmoittakoon hän myöskin, mihin päätökseen hänen käsityksensä mukaan on tultu, ja vahvistakoon sen vasaranlyönnillä, jollei äänestystä pyydetä. Jos äänestystä vaaditaan, tapahtukoon se avonaisesti ja esiinhuutoa myöten.

20 §. Sitä ajatusta, joka on saanut enimmät äänet, pidettäköön raastuvankokouksen päätöksenä. Jos äänet jakautuvat tasan eri mielien välillä, jääköön päätökseksi se mielipide, johon enimmät äänestäjät miesluvun mukaan ovat suostuneet. Jos äänet näinkin laskettuina ovat tasan, tulee se mielipide päätökseksi, jota esimies puollustaa.

5 §:ssä mainitussa tapauksessa vaaditaan päätöstä varten semmoinen enemmistö, kuin siinä säädetään.

21 §. Vaali on, jos niin vaaditaan, toimitettava suljetuilla lipuilla, joihin vaalinpitäjän tulee esiin-jätettäessä kirjoittaa kunkin äänestäjän ääniluku.

Tasan jakautuneet äänet eroittaa arpa.

22 §. Ennenkuin raastuvankokous päätetään, ilmoittakoon Maistraatti, minä päivänä ja hetkenä kokouksessa pidetty pöytäkirja tulee Maistraatin edessä julkisesti tarkastettavaksi. Tarkastukseen ei tarvita muuta kutsumusta.

23 §. Joka on ottanut osaa raastuvankokouksessa käsitellyn asian päättämiseen, olkoon oikeutettu heti, tai viimeistäänkin pöytäkirjaa tarkastettaessa, tehtyä päätöstä vastaan antamaan vastalauseensa.


3 Luku.
Kaupungin-valtuusmiehistä.


24 §. Kaupungin-valtuusmiesten luku määrätään raastuvankokouksessa väkiluvun mukaan sillä tavoin että kaupunki, jossa on

2,000 asukasta tai vähemmän, valitsee vähintäin   12 korkeintain 30.
enemmän kuin 2,000 korkeintain 10,000 vähintäin 21 korkeintain 40.
        "         "   10,000           "       20,000         "       31         "         50.
        "         "   20,000 . . . . . . . . . . . . . . .         "       41         "         60.

25 §. Kun käytellään kysymyksiä a) kiinteän omaisuuden ostamisesta kaupungille, taikka kaupungin omaisuuden myynnistä tai vaihdosta, paitsi mitä rakennustontteihin tulee, b) uudesta yrityksestä, joka vaatii yleistä ulostakseerausta, tai c) lainan ottamisesta kaupungin yhteisiin tarpeisin pidemmäksi kuin kahden vuoden ajaksi, on 24 §:ssä säädetty kaupungin-valtuusmiesten määrä lisättävä puolen verralla taikka, jos tämä ei ole parillinen luku, sitä lähinnä seuraavalla korkeammalla luvulla.

26 §. Kaupungin-valtuusmiesten valitsemiseksi saadaan kaupunki jakaa vaalipiireihin, joita, Maistraatin tekemästä ehdotuksesta, kaupungin-valtuusmiehet määräävät, missä tämmöisiä on, vaan muutoin kunnan ääntövaltaiset jäsenet raastuvankokouksessa. Vaalit toimitetaan raastuvankokouksessa, jos ne ovat yhteisesti pidettävät, mutta jos kaupunki on jaettu vaalipiireihin, raastuvankokouksessa hyväksi katsotun ja Kuvernöörin vahvistaman järjestyksen mukaan.

27 §. Kaupungin-valtuusmiehet valitaan kunnan ääntövaltaisten miesten joukosta, sen ääniperustuksen mukaan, joka tässä asetuksessa on säädetty. Valittavaksi kelpaaminen älköön olko rajoitettu vaalipiiriin.

28 §. Kaupungin-valtuusmieheksi älköön valittako sitä, joka ei vielä ole viidenkolmatta vuoden ikäinen; ei sitä, joka on velkojille jättänyt omaisuutensa eikä voi lain säätämällä tavalla näyttää että hän on heidän vaatimuksistansa vapaa; ei sitä, jota häpiällisestä rikoksesta on syytetty tai tulevaisuuden ehdolle jätetty; eikä sitäkään, joka oikeuden päätöksen kautta on julistettu kelvottomaksi laissa toisen asiaa ajamaan.

29 §. Kuvernööri, Lääninsihteeri, Lääninkamreeri, Apulaislääninsihteeri, Apulaislääninkamreeri, Maistraatin jäsenet, virka- ja palvelusmiehet Maistraatissa ja Poliisikamarissa, yleinen syyttäjä, kuin myös kaupungin rahatoimilaitoksessa tai muissa sen hoitovirastoissa olevat ja toimestansa tilintekoon velvolliset virka- ja palvelusmiehet, eivät ole kaupungin-valtuusmiehiksi valittavia.

30 §. Joka on kaupungin-valtuusmieheksi valittu, saa kieltäytyä siitä toimesta, jos hän ei asu kaupungissa eikä sen aluspiirissä; jos hän, kolme viimeistä vuotta palveltuansa kaupungin-valtuusmiehenä, on vuorostaan siitä toimesta eriämään, taikka jos hän on ehtinyt kuudenkymmenen vuoden vanhaksi.

Jos kieltäytyminen tapahtuu kovemman sairauden, sivili-, sotilas- tai kirkollis-viran tähden, taikka muusta syystä, olkoon muilla kaupungin-valtuusmiehillä valta tutkia ilmoitettua estettä.

Jos kieltäytymistä ei hyväksytä, ilmoittakoot kaupungin-valtuusmiehet syyn kieltoonsa ja olkoon tyytymättömällä oikeus Kuvernöörinvirastossa hakea muutosta päätökseen.

Kun valtuusmies kieltäytymisen kautta eriää, on täyttövaali pidettävä.

31 §. Kaupungin valtuusmiehet valitaan kolmeksi vuodeksi. Arvan mukaan erotkoon kuitenkin yhden vuoden kuluttua siitä, kuin ensiksi valitut toimeensa rupesivat, kolmas osa heistä, ja vieläkin yhden vuoden kuluttua puolet jälellä olevista, ja pidettäköön uusi valtuusmiesten vaali eroavain sijaan seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Jos valtuusmies kuolee, taikka jos hän poismuuton kautta tai muusta laillisesta syystä erkanee, ennenkuin hänen virkatoimensa aika on loppunut, on täyttövaali pidettävä; ja olkoon näin valittu virassa sen ajan, jona eronneen vielä olisi tullut palvella.

32 §. Kaupungin-valtuusmiehet valitkoot joka vuosi keskuudestansa yhden esimieheksi ja yhden vara-esimieheksi. Älköön kelläkään olko oikeutta kieltäytyä semmoisesta toimituksesta, jollei hän edellisinä kahtena vuonna ole samaa tointa pitänyt.

Esimiehen ja vara esimiehen vaalista antakoot valtuusmiehet Maistraatin kautta Kuvernöörille kirjallisen ilmoituksen.

33 §. Samoina aikoina, jolloin 16 § määrää raastuvankokouksia pidettäväksi niissä kaupungeissa, joissa ei ole valtuusmiehiä, tulee kaupungin-valtuusmiesten pitää vakinaisia kokouksia samassa §:ssä mainittuin asiain käsittelemistä varten, sitä myöten kuin ne kaupungin-valtuusmiesten toimitettavina ovat. Muinakin aikoina tulee valtuusmiesten kokoontua, jos vähintäin neljäs osa heistä sitä esimieheltä pyytää, taikka hän sen tarpeelliseksi havaitsee, taikka myös Kuvernööri tai Maistraatti sitä vaatii.

34 §. Vakinaiseen kokoukseen antakoon esimies kirjallisen kutsumuksen ja vaariinottakoot siinä, mitä 17 §:n 1 kohdassa säädetään kutsumuksesta raastuvankokoukseen. Välikokousta varten tulee hänen antaa taulu-ilmoitus ja toimittaa kirjallinen kutsumus, jossa, mahdollisuutta myöten, lueteltakoon ne asiat, jotka tulevat keskusteltaviksi, ja pitää kutsumus viimeistäänkin edellisenä päivänä valtuusmiehille annettaman; näiden kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus Maistraatin esimiehelle annettava.

35 §. Kaupungin-valtuusmiesten keskustelut ovat julkisesti pidettävät, jollei valtuusmiehet erinäistä kysymystä varten toisin siitä päätä.

Kaikista valtuusmiesten käsiteltäviksi lykätyistä ehdotuksista ja muista asioista olkoon heidän velvollisuus asian laatua myöten antaa lausunto tai tehdä päätös.

36 §. Kaupungin-valtuusmiesten kokouksissa saakoon itsekukin heistä tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista; mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako kohdastansa ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimikamarin tai muun kaupunkikunnan asettaman toimikunnan selvitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka myös niiden henkilöin valmistettavaksi, jotka sitä varten erittäin valitaan.

37 §. Älköön mitään asiaa keskusteltavaksi otettako, eikä mitään päätöstä tehtäkö kaupungin-valtuusmiesten kokouksissa, jollei vähintäin kaksi kolmatta-osaa heidän koko lukumäärästänsä ole läsnä.

Jos esimies, vara-esimies tai jäsen jää määrättyyn kokoukseen tulematta, ilman ilmoitettua ja valtuusmiesten hyväksymää estettä, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon sakkoa kaupungin kassaan joka kerralta, esimies kuusi ja vara-esimies tai jäsen kolme markkaa, mutta kaksi sen vertaa, jos kokous läsnä-olevien vähälukuisuuden vuoksi on pitämättä jätettävä taikka keskeytettävä.

Maistraatin esimies taikka, jos hänelle sattuu este, se jäsenistä, jonka Maistraatti siksi on määrännyt, on velvollinen olemaan läsnä kaupungin-valtuusmiesten kokouksissa, ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen-tekoon.

Jos Maistraatin esimies taikka hänen sijaisensa jää tulematta, ei tämä estä keskustelua eikä päätöksen tekemistä.

39 §. Jokaisesta asiasta, joka käsiteltäväksi on otettu, tulee esimiehen, sittenkuin keskustelu on päättyneeksi julistettu, laatia niin muodostettu äänestys-esitys, että siihen sopii vastata ainoastansa "jaa" taikka "ei." Sitten ilmoittakoon esimies,mihin päätökseen hänen käsityksensä mukaan on tultu, ja vahvistakoon sen vasaranlyönnillä, jollei äänestystä pyydetä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitetaan se avonaisesti, paitsi vaaleissa. Äänet annetaan esiinhuutoa myöten, ja jokaisella kaupungin-valtuusmiehellä on yksi ääni. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta ääntä kumpaakin mieltä puoltavat, käyköön se mielipide noudatettavaksi, jota esimies puollustaa. Vaalissa määrätään arvalla etusija niiden kesken, jotka ovat saaneet yhtä monta ääntä.

40 §. Kaupungin-valtuusmiesten kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjaa, esimiehen valvonnan alla se, jonka valtuusmiehet siihen toimeen ovat määränneet. Pöytäkirja on joko kohta taikka seuraavassa valtuusmiesten kokouksessa tarkastettava. Kuitenkin saavat valtuusmiehet jättää tämän tarkastuksen esimiehen ja vähintäin kahden jäsenen toimitettavaksi, jonakuna muuna päivänä, jonka valtuusmiehet sitä varten määräävät.

Tarkastettu pöytäkirja on sitten ennen julistettuna päivänä julkisesti luettava.

Ulosmenevistä kirjoituksista pitää pöytäkirjan-kirjoittaja huolta, ja esimies kirjoittaa niiden alle nimensä.

41 §. Joka on ollut osallisena jonkin kaupungin-valtuusmiesten käyttelemän asian ratkaisemisessa, olkoon oikeutettu joko kohta, taikka viimeistäänkin pöytäkirjaa tarkastettaessa, antamaan vastalauseensa tehdystä päätöksestä.

42 §. Kaupungin-valtuusmiesten päätös ratkaistussa asiassa on, niin pian kuin se on tarkastettu, Maistraatille kirjallisesti ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa pöytäkirjasta kopia ja saada se oikeaksi todistetuksi.

43 §. Kaupungin valtuusmiehillä on oikeus Maistraatilta saada sellaiset asiakirjat ja kaikki ne tiedot, joita he kohtaavissa tapauksissa tarpeellisiksi katsovat.

44 §. Kaupungin-valtuusmiehet saakoot, kun sitä tarpeelliseksi havaitsevat, keskuudestansa valita vissin määrän miehiä, jotka asettuvat erinäiseksi valiokunnaksi, vastaan- ottamaan ja tarvetta myöten esiteltäväksi valmistamaan niitä asioita, joissa valtuusmiesten tulee lausuntonsa antaa tai päätöksiä tehdä.

45 §. Esimies valvoo järjestystä kaupungin-valtuusmiesten kokouksissa ja voipi, varoituksen ensinnä annettuansa, käskettää ulos kuuntelijan, joka sopimattomasti itsensä käyttää. Jos epäjärjestys syntyy, jota ei saada asettumaan, olkoon esimiehellä valta lopettaa kokous.


4 Luku.
Maistraatista.


46 §. Maistraatin tulee, kaupungin hallituksena, pitää pää vaaria kaupungin yhteisestä omaisuudesta, tuloista, eduista ja oikeuksista, sekä valvoa että raastuvankokouksen taikka kaupungin-valtuusmiesten laillisesti tehdyt päätökset pannaan toimeen niiden erinäisiä tarkoituksia varten asetettuin lautakuntain, johtokuntain tai henkilöin kautta, joiden tulee siitä tointa pitää.

Jos Maistraatti havaitsee että joku kaupungin-valtuusmiesten tai raastuvankokouksen tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia tai asianomaisen virkakunnan antamia sääntöjä vastaan, taikka että tutkintoon-lykkäys on laiminlyöty, milloin sen olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään avuntekoansa tämmöisen päätöksen toimeen-panemiseen. Sellaisessa tapauksessa tulee Maistraatin kirjallisesti ilmoittaa kaupungin valtuusmiehille, jos päätös on heidän tekemänsä, taikka kohta tai ensin-pidettävässä kokouksessa, jos päätös on raastuvankokouksessa tehty, tiedoksi antaa, ettei päätöstä käy toimeen paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomaisilla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjestyksessä, joka on säätty muutoksen hakemisesta Maistraatin päätöksiin.

47 §. Maistraatti saa raastuvankokoukselle tai kaupungin-valtuusmiehille tehdä ehdotuksia semmoisissa asioissa, jotka kaupungin yhteisiä toimia koskevat.

48 §. Esitelmät ja lausunnot, joita kaupungin-valtuusmiehet tai eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat korkeammalle virastolle antavat, ovat Maistraatin kautta sisään lähetettävät.

49 §. Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtävistä, julkisena virastona sekä tuomio istuimena talous- ja järjestys-asioissa, kuin myös muiden virka- ja palvelusmiesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon tarpeita varten olkoon voimassa mitä siitä erittäin on säätty.

50 §. Niissä kaupungeissa, joissa ei ole Maistraattia, olkoot kaikki ne tehtävät, jotka sanottu virkakunta tämän asetuksen kautta on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eriksensä määrätyn hallituksen huomassa.


5 Luku.
Kaupungin rahatoimesta.


51 §. Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari, joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-asioita, ylöskantaa sen tulot ja toimittaa oikeassa järjestyksessä päätetyt ulosmaksot sekä myöskin suorittaa ne yhteiset tehtävät kaupungin puolesta, jotka, rahatoimikamaria varten annetun ohjesäännön mukaan, tämän toimiin kuuluvat.

Ehdotuksen rahatoimikamarin ohjesäännöksi tehköön Maistraatti ja antakoon sen kaupungin-valtuusmiesten tai, jos näitä ei ole, yhteisen raastuvankokouksen tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se lähetettäköön Kuvernöörin kautta Senaatin Talous-Osaston tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi.

Niissä kaupungeissa, joissa jo on asianomaisesti vahvistettu ohjesääntö kaupungin rahatoimikamaria varten, pysyköön se semmoisenansa toistaiseksi, jos se vaan sopii tässä asetuksessa säättyjen perustusten kanssa yhteen. Jos se tarvitsee muutosta, tapahtukoon tämä samassa järjestyksessä, kuin tässä ylempänä uuden ohjesäännön tekemisestä on säätty.

52 §. Rahatoimikamarin jäsenet ovat kaupungin valtuusmiesten taikka, missä näitä ei ole, raastuvankokouksen valittavat kaupungin ääntövaltaisten miesten joukosta.

Samat esteet, joitten vuoksi ei saa tulla kaupungin-valtuusmieheksi valituksi, olkoot myöskin esteinä rahatoimikamarin jäseneksi valittavan suhteen.

53 §. Niiden maksojen suorittamiseen, jotka kunnan tarpeita varten 6 §:n 3 kohdan mukaan ovat ulostakseerattavat, olkoon jokainen kaupunkikunnan jäsen ylimalkain velvollinen antamaan osansa, sen yhteenlasketun veromäärän mukaan, joka talon ja tontin, elinkeinon, liikkeen, palkka-etujen, pensionin ja muun tulon puolesta on viimeksi tehdyssä takseerauskirjassa hänen päällensä pantu.

Samanlainen velvollisuus, kuin yllä on sanottu, on myös yhtiöllä.

Jokaisen itse-toimitettavat palvelustyöt, joita kaupungissa on tehty ennen laillisesti hyväksi-otettujen perustusten mukaan, ovat vast'edeskin, kunnes toisin siitä määrätään, samain perustusten mukaan suoritettavat.

Sellaiset kauppiaat ja hantvärtkärit maalla, joilla voimassa olevan asetuksen mukaan pitää olla porvarin-oikeus kaupungissa, suorittakoot vuosittain kaupungin kassaan itsekunkin liikettä myöten sovitetun, pysyväisesti määrätyn elinkeinomakson, mutta ovat muutoin vapautetut kaikista muista maksoista kaupunkikunnan yhteisiä tarpeita varten.

54 §. Sen suhdan määräämiseksi, jossa kaupungin-ulosteot ovat suoritettavat, laskettakoon takseeraamalla kunnan veron-alaisille jäsenille vissit veroäyrit. Tätä varten tulee raastuvankokouksen joka vuosi asettaa takseerauslautakunta, johon valitaan miehiä osittain niiden joukosta, jotka elinkeinoa tai liikettä harjoittavat, osittain niiden joukosta, jotka palkkaa, pensionia tai muita tuloja nauttivat, ja osittain niiden joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta; ja pitää raastuvankokouksen joka kerta ennen vaalia kaupungin väkiluvun suhteen määräämän sekä takseerausmiesten koko luku, että myös kuinka monta kussakin äsken mainituista kolmesta veron-alaisten ryhmästä erittäin on valittava.

Samalla kertaa kuin takseerauslautakunta määrätään, ja samain perusteiden mukaan, valitkoon raastuvankokous myöskin niin monta miestä, kuin vastaa takseerauslautakunnan jäsenten puolta lukua, jotka näiden kanssa tulevat olemaan sellaisena tutkijalautakuntana, jonka tehtävistä 56 §:ssä mainitaan.

Kun takseerauslautakunta tämän lain mukaan ensi kerta asetetaan, on se vaivaismakso, joka viimeksi on kunnan kunkin jäsenen maksettavaksi määrätty, pantava itsekunkin ääniluvun laskun perustukseksi, joll'eivät kaupungin ääntövaltaiset jäsenet sitä ennen ole sopineet muusta laskunperustuksesta ja Kuvernööri, Maistraatin ehdotuksen johdosta, ole tätä vahvistanut.

55 §. Takseerauslautakunnan on velvollisuus tunnollisesti arvata ne tulot, joita kullakin kunnan jäsenellä voidaan katsoa vuoden kuluessa olevan kaupungissa taikka sen aluspiirissä olevasta kiinteästä omaisuudesta, siellä harjoittamastansa elinkeinosta tai liikkeestä sekä, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa, palkasta, pensionista tai muista varoista. Tämän nojalla määrätään itsekunkin veroäyrit ulostekojen laskemista varten, jolloin vähimmälle tulolle, jota veroitettavaksi katsotaan, määrätään yksi veroäyri ja suuremmille tuloille veroäyrejä samassa suhdassa. Kun eri mieliä ilmaantuu, äänestetään miesluvun mukaan, ja se arvio pysyköön, johon useimmat suostuvat; mutta jos äänet ovat tasan, noudatettakoon sitä mielipidettä, joka on takseeratulle edullinen.

Takseerauslautakunta saa, jos se niin tarpeelliseksi katsoo, työtänsä varten jakaantua eri osastoihin; koko lautakunnan tulee kuitenkin tutkia kaikki arviolaskut.

56 §. Sittenkuin takseeraus on toimitettu, olkoon siitä tehty luettelo neljäntoista päivän kuluessa saatavilla raastuvassa tai muussa soveliaassa paikassa, jotta asianomaiset veronalaiset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoituttakoon takseerauslautakunnan esimies tästä julkisella taulu-ilmoituksella ja muulla soveliaalla tavalla, joka raastuvankokouksessa ennen on määrätty, sekä kuulutuksen kautta kaupungin sanomalehdessä, missä semmoinen ulosannetaan.

Joka ei takseeraukseen tyydy, saakoon viikon kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päättyneet, Maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä vastaan, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menettänyt, ja lykätköön Maistraatti asian tutkijalautakuntaan, jonka tulee tarkkuudella ottaa tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat, sekä lopuksi päättää, kuinka monta veroäyriä valittajalle on laskeminen. Kun eri mieliä ilmestyy, menetellään niinkuin 55 §:ssä takseerauslautakunnan suhteen on säätty.

57 §. Veroäyrejä määrätään seuraavilla kolmella nimityksellä, nimittäin:

1:ksi. Tuloja talosta ja tontista;
2:ksi. Tuloja elinkeinosta ja liikkeestä; sekä
3:ksi. Palkka-eduista, pensionista tai muista tuloista, joita ei jo ole nimitetty.

58 §. Maistraatin tulee, rahatoimikamarista vaadittuin tietojen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tulo-arvio. Edelliseen otetaan:

a) ne velat, jotka joko kokonansa taikka vaan joksikin osaksi ovat maksettavat lähinnä seuraavana vuonna;
b) ne maksot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat samana vuonna suoritettavat;
c) ne menot, joita luullaan lisäksi tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisin seuraavana vuonna; ja
d) arviolta joku rahasumma, sattuviin odottamattomiin tarpeisin käytettäväksi.

Tulojen arvioon otetaan:

a) kuluvalta vuodelta odotetut säästövarat;
b) ne kunnallistarpeisin jo myönnetyt rahanmääräykset, jotka seuraavana vuonna saadaan ylöskantaa;
c) ne tulot, joita kunnan muutoin luullaan vastamainittuna vuonna saavan; ja
d) se summa, jota lisäksi tarvitaan, sekä ehdotus tämän hankkimiseen.

Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden erinäisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia varten ehkä on asettanut, Maistraatin määräämänä aikana sille antaa erityis-arvionsa seuraavan vuoden menoista ja tuloista.

59 §. Näin tehdyt menojen ja tulojen arviot jättää Maistraatti kaupungin valtuusmiesten tai, missä näitä ei ole, raastuvankokouksen tarkastettaviksi siinä kokouksessa, joka Joulukuulla pidetään, ja pidettäköön ne 17 §:ssä määrätyn ilmoitusajan kuluessa asianomaisten saatavilla osoitetussa paikassa; ja ovat sanotussa kokouksessa keskusteltaviksi ja päätettäviksi otettavat kaikki kysymykset niistä menoarvioon otetuista menoista, jotka silloin myönnettäviksi ehdotellaan, sekä ne tarpeet, joihin niitä vaaditaan. Sittenkuin tämä on tapahtunut, annetaan arviot, sekä niiden johdosta tehdyt päätökset, Maistraatille, jonka tulee niissä tehdä kaupungin-valtuusmiesten tai raastuvankokouksen päättämät muutokset ja lisäykset, ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianomainen maksonlasku- ja ylöskantokirja.

60 §. Mitä kaupungin-valtuusmiehet tai raastuvankokous ovat myönnyttäneet ensintulevana vuonna ylöskannettaviksi, pidetään kuluvan vuoden kaupungin-ulostekoina, ja on niiden maksettavaksi jaettava, jotka viimemainittuna vuonna ovat kunnan veron-alaisina jäseninä.

61 §. Maksonlasku- ja ylöskantokirjassa pitää lueteltaman jokainen veron-alainen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroitus esineet, joiden puolesta kaupungin ulosteot ovat hänen suoritettavaksensa määrätyt, sekä niiltä laskettu vero, eriksensä jokaiselta esineeltä, ja tulee sen muutoin olla laadittuna niiden määräysten mukaan, jotka Maistraatti antaa. Tarpeellista tarkastusta varten ylöskannon suhteen pitää kirjassa myöskin olla eri sarekkeet, joihin sisäänmaksot ja rästit kirjoitetaan.

62 §. Jos joku maksonlasku- ja ylöskantokirjaan otettu, kaupungin ulostekoihin velvollinen kunnan jäsen havaitaan kunnasta poismuuttaneen sen vuoden kuluessa, jolta maksonlasku on tehty, pitää hänen kuitenkin suorittaa mitä hänen maksettavaksensa on pantu, mutta olkoon samalta vuodelta vapautettu sellaisesta maksosta sille kunnalle, johon hän on muuttanut, jollei ulosteko viimemainitulle kunnalle ole semmoinen, että se on maksettava, joko hänellä on ollut kunnassa asuntonsa taikka ei.

63 §. Sittenkuin maksonlasku- ja ylöskantokirja on tehty, pitää sen neljänätoista päivänä olla raastuvassa tai muussa soveliaassa paikassa saatavilla, että ne kunnan jäsenet, jotka niin tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja ilmoituttakoon Maistraatti tästä julkisella taulu-ilmoituksella ja muulla soveliaalla, raastuvankokouksessa ennen suostutulla tavalla, kuin myös kuulutuksella kaupungin sanomalehdessä, missä semmoinen ilmestyy.

64 §. Muistutus maksonlasku- ja ylöskantokirjaa vastaan pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on menetetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 63 §:ssä määrätään, ilmoitettaman Maistraatille, jonka tulee siitä antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asianomaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuitenkin velvollinen ylöskantokokouksessa suorittamaan hänen maksettavakseen määrätyn verosumman, sillä oikeudella että hän, jos hänen valituksensa hyväksytään, saa liika-maksonsa takaisin.

Jos joku laillisen esteen vuoksi ei voi yllä määrättynä aikana tehdä muistutusta maksonlasku- ja ylöskantokirjaa vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä tyytymättömyyttänsä asian suhteen ilmoittamaan ja estettänsä todeksi näyttämään neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on loppunut, vaikka ylöskanto jo olisikin tullut toimitetuksi.

65 §. Sittenkuin maksonlasku- ja ylöskantokirja yllä säädetyssä järjestyksessä on veron-alaisten saatavilla pidetty, ulosantaa rahatoimikamari verokuitit ja toimittaa ylöskannon sinä aikana, jonka itsekukin kaupunki itsellensä soveliaaksi havaitsee.

66 §. Ennen kolmen viikon kuluttua ylöskantokokouksen perästä antakoon rahatoimikamari Maistraatille kertomuksen, kuinka ylöskanto on käynyt, ja liittäköön siihen rästiluettelon maksamattomista ulosteoista, jotka Maistraatin tulee laillisessa järjestyksessä ulosantaa ja rahatoimikamarille suorittaa viimeistäänkin ennenkuin neljä kuukautta on kulunut siitä kuin Maistraatti rästiluettelon sai, samalla jättäen sille luettelot sekä varattomista hengistä, asianomaisten ulosottotodistusten kanssa, että poismuuttaneista, erinäisellä ilmoituksella mihin toimeen Maistraatti on ryhtynyt heidän maksettavaksensa määrättyjen ulostekojen sisään-saamiseksi.

67 §. Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mukaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta Joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten ennen Maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna laitettavat Maistraatille, jonka tulee pöytäkirjaa pidettäissä antaa ne ensi kokouksessa tilintutkijoille ja samalla määrätä heille vissi aika tarkastuskertomuksen antamiseksi.

68 §. Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen Helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa luvunlaskunsa niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä vuonna ovat olleet heidän hallussansa, yleiseen tilintekoon kunnan varoista otettaviksi ja yhdessä sen kanssa tarkastettaviksi.

69 §. Tarkastuskertomus annetaan Maistraatille, joka, jos muistutuksia tilikirjoja vastaan siinä on tehty, sisään vaatii asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikaisin, että ne ynnä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan antaa kaupungin-valtuusmiesten tai, missä näitä ei ole, raastuvankokouksen tutkittaviksi siinä kokouksessa, joka Kesäkuun kuluessa pidetään.

70 §. Kaupungin-valtuusmiesten tai, missä näitä ei ole, raastuvankokouksen päätöksestä riippukoon, saako tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi.

71 §. Joka kolmannen kuukauden lopulla katsastakoon yksi Maistraatinjäsen ja kaksi kaupungin-valtuusmiesten siihen valitsemaa henkeä kaupungin rahavaraston. Kuitenkin olkoon Maistraatilla sekä kaupungin-valtuusmiehillä valta sillä välinkin, jos tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassa-katsastusta.

72 §. Kaupungin yhteisestä omaisuudesta pellossa, niityssä, karjanlaitumessa, metsässä, kalavedessä ja muussa semmoisessa, sekä myös taloista ja kartanoista niissä olevain huonekalujen, asiakirjain ja muiden kaikenlaatuisten varastojen kanssa, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.

Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin tarpeelliseksi katsotaan, antakoot kaupungin-valtuusmiehet tai, missä näitä ei ole, raastuvankokous sitä varten valitsemainsa henkilöin kautta toimittaa irtaimen tavaran katsastuksen, jossa pannaan kirjaan ne muutokset, joita edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on näissä kaupungin omaisuuksissa tapahtunut.

Kiinteästä omaisuudesta antakoot kaupungin-valtuusmiehet tai, missä näitä ei ole, raastuvankokous myöskin joka kolmas vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan, soveliaina aikoina pitää katselmuksen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja ovatko sen haltiat täyttäneet ne ehdot, jotka sen käyttämistä varten ovat olleet määrätyt.

Jos näissä toimituksissa jonkunlainen hoidon puute tai tuhlaus ilmi saadaan, ajakoot kaupungin-valtuusmiehet tai, missä näitä ei ole, raastuvankokous asianomaisia vastaan sitä kannetta, johon syytä on.

73 §. Jos jollakulla kaupungilla on sellaista maata tai muuta tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lahjoittaneet, noudattakoon sen hoidossa mitä lahjoituskirjassa on säädetty.


6 Luku.
Tutkintoon-lykkäämisestä ja valituksista.


74 §. Kaupungin-valtuusmiesten sekä raastuvankokouksen päätökset ovat, lailliseen voimaan tullaksensa lykättävät Senaatin Talous-Osaston tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, jos päätökset koskevat:

a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omaisuuden myymistä, pantiksikirjoitusta tai vaihtoa, joka lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tarkoittavaan tarpeeseen, kuin myös suostumusta tai sovinnon tekoa, joka vaikuttaa sen oikeuden muuttamiseen tai vähentämiseen, joka kunnalla tämmöisen kiinteän omaisuuden suhteen on; b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmakso-aika on pidempi kuin kaksi vuotta; ja c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksoihin yhteisestä liikkeestä, niinkuin tiesilta-, satama- ja lautta-rahoihin y. m.

75 §. Senaatin Talous-Osaston tutkintoon lykättävä päätös tai ehdotus pitää, Maistraatin lausunnon kanssa asiassa, lähetettämän Kuvernöörille, jonka tulee mainittuun Osastoon antaa asiakirjat, oman lausuntonsa kanssa.

76 §. Kuvernöörin tutkittavaksi lykätään ne päätökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveyden, terveyshoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi kunnassa; ja b) useampana kuin viitenä vuonna erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksojen määräämistä tai muuttamista.

77 §. Päätös, joka on Kuvernöörin tutkittavaksi lykättävä, lähetetään Maistraatin kautta, Maistraatin asiassa antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös tulee Kuvernöörin muuttamatta vahvistaa taikka kumota. Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon Kuvernööri syyt kieltoonsa; ja on kaupungin-valtuusmiehillä tai raastuvankokouksella valta, jos syytä siihen katsotaan olevan, kielletystä vahvistuksesta valittaa Senaatin Talous-Osastossa.

78 §. Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy yhteisen raastuvankokouksen taikka kaupungin-valtuusmiesten päätökseen kaupungin yhteisissä asioissa, on oikeus, jos hän luullaksensa voi todeksi näyttää, että päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, taikka ettei sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, taikka että se sotii yhteistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että päätöksen antajat ovat tässä muulla tapaa tehneet mitä heidän ei ollut valta tehdä, siinä hakea muutosta valituksen kautta, joka, valituksen-alaisen päätöksen kanssa, on Kuvernöörille lähetettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa, siitä päivästä lähtien, jona valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi annettiin, sekä myös ennenkuin neljätoista päivää on kulunut siitä kuin valitusaika loppui, Maistraatille jättää diariumitodistus valituksensa sisään antamisesta.

Jos valittaja laiminlyö jonkun näistä määräyksistä, saatettakoon päätös panna toimeen.

Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä päivänä, jona se 22 ja 40 §§:n mukaan julkaistiin.

79 §. Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjestyksessä tehty, taikka että se sotii yhteistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että päätöksen antajat ovat tässä muulla tapaa tehneet mitä heidän ei ollut valta tehdä, olkoon Kuvernöörillä oikeus, jos hän havaitsee syytä olevan valitusten hyväksymiseen, kieltää päätöksen toimeenpaneminen.

Jos valitus on perustettu siihen, että valittajan yksityinen oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja semmoinen valitus hyväksytään, tulkoon ojennus sen eduksi, joka on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa, ellei sen havaita olevan yhteistä lakia tai asetusta vastaan, jolloin Kuvernööri myös määrätköön, että koko päätös on kumottava.

80 §. Kuvernöörin päätökseen saadaan muutosta hakea Senaatin Talous-Osastossa viimeistäänkin ennen kello kahtatoista viidentenäviidettä päivänä tiedon-saannin jälkeen, sitä päivää lukematta, jona tämä tapahtui, ja noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta ylimalkain on säätty.

81 §. Ne toimi- ja johtokunnat, jotka osittain yleisten asetusten nojalla, osittain erinäisten sitä taikka tätä kaupunkia varten annettuin sääntöjen johdosta, hoitavat asioita, jotka tämän asetuksen mukaan ovat yhteisen kunnallishallituksen alaiset, jatkakoot näin määrättyä tointansa, siksi kuin ne muutokset, joita ehkä tarpeellisiksi havaitaan, oikeassa järjestyksessä aikaan-saadaan. Kuitenkin tulevat tästä pitäin kaupungin-valtuusmiehet, missä niitä on, mutta muutoin raastuvankokous, tämän asetuksen mukaan, asettamaan nämät toimi- ja johtokunnat, jotka asiainsa hoitamisen suhteen lähinnä tulevat olemaan Maistraatin valvonnan alla.

82 §. Tämän asetuksen käyttäminen alkaa 1 päivänä Tammikuuta 1875. Mutta jos joku kaupunki luulee tarvitsevansa pidempää aikaa säättyjen muutosten toimeenpanemiseksi, saakoon Kuvernööri, ilmoituksen johdosta, myönnyttää pidennystä korkeintain kolmeksi vuodeksi.

Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 8 p:nä Joulukuuta 1873.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaatinsa:
OTTO af SCHULTÉN.
K. FURUHIELM.
EUGEN von KNORRING.
J. SNELLMAN.
A. MECHELIN.
VICTOR WASASTJERNA.
ALBERT NYKOPP.
EMIL LÖNNBLAD.
E. af FORSELLES.
H. MOLANDER.
OSCAR NORRMÉN.
W. FORSMAN.
J. D. DAHL.
V. von HAARTMAN.
A. BRUNOU.
THEODOR SEDERHOLM.


J. F. Pipping