Siirry sisältöön

Asetus mooseksenuskolaisten oikeudesta muodostaa seurakuntia

Wikiaineistosta

1918

N:o 24
S U O M E N
ASETUSKOKOELMA.


Asetus
mooseksenuskolaisten oikeudesta muodostaa seurakuntia
tai uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ja
mooseksenuskolaisista pidettävistä luetteloista.
Annettu Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918.
_______________


Suomen Senaatti on, julkaistuaan 12 päivänä tammikuuta 1918 lain mooseksenuskolaisista, Kirkollis- ja opetustoimituskunnan tänään tapahtuneessa esittelyssä toistaiseksi ja kunnes toisin säädetään, vahvistanut seuraavan asetuksen mooseksenuskolaisten oikeudesta muodostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa, ja mooseksenuskolaisista pidettävistä luetteloista:

1 §.

Jos Suomessa asuvat mooseksenuskolaiset tahtovat muodostaa mooseksenuskolaisista 12 päivänä tammikuuta 1918 annetun lain 3 §:ssä mainittuja tarkoituksia varten uskonnollisen yhdyskunnan, tehkööt siitä ilmoituksen Senaattiin, liittäen mukaan yhdyskuntajärjestyksensä. Ilmoitus on vähintään kymmenen yhdyskunnan jäseneksi aikovan allekirjoitettava ja on siinä ilmoituksen tekijäin asuinpaikka sekä ammatti tai toimi mainittava.

2 §.

Yhdyskuntajärjestyksen tulee sisältää:

1) yhdyskunnan nimi ja ilmoitus, millä Suomen paikkakunnalla yhdyskunnan hallitus on sijaitseva;
2) ilmoitus siitä, onko yhdyskunta tarkoitettu käsittämään useampia seurakuntia, kuin myös määräykset sellaisten seurakuntien muodostamisesta, lakkaamisesta, eroamisesta ja erottamisesta;
3) määräykset jäsenten ottamisesta yhdyskuntaan ja heidän erottamisestaan;
4) määräykset yhdyskunnan ja seurakunnan kokouksesta ja sen kokoonkutsumisesta, päätäntöoikeuden laajuudesta, äänioikeuden ehdoista sekä pöytäkirjasta ja sen tarkastamisesta;
5) määäräykset siitä, onko yhdyskunnalla ja seurakunnalla oleva hallituksena yksi henkilö, johtajana, vai useampia henkilöitä, kuin myös hallituksen asettamisesta ja erottamisesta sekä sen toimivallasta;
6) määräykset siitä, onko jäsenten suoritettava maksuja yhdyskunnalle tai siihen kuuluvalle seurakunnalle taikka seurakunnan yhdyskunnalle sekä maksujen suuruudesta taikka miten se määrätään;
7) määräykset yhdyskunnan ja seurakunnan omaisuuden hoidosta sekä hoidon tarkastamisesta;
8) määräykset siitä, miten yhdyskuntajärjestys muutetaan sekä yhdyskunta ja seurakunta purkautuu; sekä
9) määräykset siitä, miten yhdyskunnan ja seurakunnan varat ovat käytettävät, jos se lakkaa taikka seurakunta eroaa tai erotetaan yhdyskunnasta.
3 §.

Yhdyskunnan hallitus sekä, jos yhdyskuntaan kuuluu seuarkuntia, [pitää olla seurakuntia] niiden nimi ja kotipaikka ynnä hallitus on Senaattiin ilmoitettava.

Hallituksen jäsenen tulee olla täysi-ikäinen ja hyvämaineinen.

Hallituksen jäsenten tulee olla Suomen kansalaisia; kuitenkin voi Senaatti hyväksyä hallituksen toisinkin kokoonpantavaksi, jos yhdyskunnan enemmistön muodostavat henkilöt, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

4 §.

Jos yhdyskunnan sekä siihen kuuluvan seurakunnan hallitus täyttää tämän asetuksen 3 §:ssä asetetut ehdot, kirjoituttaa Senaatti yhdyskunnan ja seurakunnan uskonnollisten yhdyskuntainrekisteriin, jommoista Kirkollis- ja Opetustoimituskunta pitää; ja annetaan tästä todistus.

Kun yhdyskunta ja seurakunta on rekisteriin kirjoitettu, on niillä tässä asetuksessa säädetty oikeus.

5 §.

Jos yhdyskunta muuttaa yhdyskuntajärjestystänsä, on muutos Senaattiin ilmoitettava, ja se astuu voimaan, kun sitä koskeva ilmoitus on rekisteriin kirjoitettu.

6 §.

Kun hallituksen jäsenen toimi joutuu avoimeksi, on se kahden kuukauden kuluessa täytettävä ja uusi hallituksen jäsen Senaattiin ilmoitettava.

7 §.

Kun uusi seurakunta muodostetaan, on yhdyskunnan hallituksen ilmoitettava se ynnä sen nimi ja kotipaikka sekä hallitus rekisteriin kirjoitettavaksi.

Jos seurakunta lakkaa, on yhdyskunnan hallituksen kahden kuukauden kuluessa se Senaattiin ilmoitettava.

Jos seurakunta eroaa tai erotetaan yhdyskunnasta, on yhdyskunnan hallituksen se kahden kuukauden kuluessa Senaattiin ilmoitettava. Eronnut tai erotettu seurakunta lakkaa ja poistetaan rekisteristä, ellei kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus sen eroamisesta tai erottamisesta on tehty, sen hallitus ole sitä uudeksi yhdyskunnaksi ilmoittanut.

8 §.

Yhdyskunnan hallitus, jonka tulee lain ja yhdyskuntajärjestyksen mukaan huolellisesti hoitaa yhdyskunnan asioita, edustaa yhdyskuntaa molmatta [pitää olla kolmatta] miestä kohtaan ja viranomaisen edessä.

Yhdyskunnan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman toisten myötävaikutusta, taikka muut määrätyitä tehtäviä varten valtuutetut henkilöt toimia yhdyskunnan puolesta.

9 §.

Yhdyskunnan hallituksen tulee Senaatin vahvistaman kaavan mukaan pitää luetteloa yhdyskunnan jäsenistä; ja on ote luettelosta vaadittaessa annettava, julkiselle viranomaiselle maksutta.

Joka vuoden loputtua tulee yhdyskunnan hallituksen, Senaatin tarkempien määysten [pitää olla määräysten] mukaan, maaherralle antaa tilastollinen ilmoitus yhdyskunnan jäsenten lukumäärästä ja niistä muutoksista, jotka edellisenä vuonna ovat yhdyskunnassa tapahtuneet.

Jos yhdyskuntaan kuuluu useampia seurakuntia, on luettelon pitäminen seurakunnan hallituksen asiana.

10 §.

Yhdyskunta älköön itseänsä, laitostansa tai säädettänsä varten hankkiko ja hallitko muuta kiinteätä omaisuutta maassa kuin tontin synagogaa ja koulua varten sekä hautuumaan ynnä siihen rakennetut tarpeelliset huoneukset.

11 §.

Yhdyskunnan jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdyskunnan sitoumuksia.

12 §.

Yhdyskunnasta eronneen on suoritettava yhdyskunnalle se maksu, joka ennen hänen eroamistaan on joutunut maksettavaksi, sekä enintään kymmenen vuoden ajan sitoutumispäivästä sellainen maksu, jonka suorittamiseen hän on määrätyksi ajaksi sitoutunut. Jäsenen kuoltua vastaa hänen kuolinpesänsä ainoastaan niistä maksuista, jotka hänen kuollessansa olivat maksettaviksi joutuneet.

13 §.

Jos yhdyskunnan hallitus tahi sen jäsen taikka yhdyskunnan jäsen katsoo, että yhdyskunnan kokouksessa tehty päätös ei ole asianmukaisessa järjestyksessä syntynyt taikka muuten on lain taikka yhdyskuntajärjestyksen vastainen, eikä hän ole siihen myötävaikuttanut, moittikoon sitä haasteella, joka on yhdyskunnalle toimitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä kun päätös tehtiin.

Kun moitekanne on pantu vireille, määrätköön tuomioistuin, milloin syytä siihen on, ennenkuin asia lopullisesti ratkaistaan, että moitteenalaista päätöstä ei ole täytäntöönpantava.

Milloin yhdyskunnan hallitus päättää nostaa moitekanteen on yhdyskunta viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustajaa yhdyskunnan puolesta vastaamaan.

14 §.

Ellei hallitus yhdyskuntajärjestyksen mukaisesti kutsu koolle kokousta, oikeuttakoon maaherra jäsenen, joka sitä anoo, itse kutsumaan yhdyskunnan koolle.

15 §.

Jos yhdyskunta on toiminut vastoin lakia tai hyviä tapoja, voi tuomioistuin virallisen syyttäjän tai yhdyskunnan jäsenen vaatimuksesta julistaa yhdyskunnan lakkautetuksi, taikka, jos rikkomus on ollut pienempi, antaa yhdyskunnan hallitukselle varoituksen, ja olkoon siitä, mitä yhdyskunnan lakkauttamisesta tai sen muulla tavoin lakatessa on vaarinotettava, voimassa mitä yhdistyksistä säädetään.

16 §.

Mitä tässä asetuksessa säädetään yhdyskunnasta, on soveltuvissa kohdin noudatettava myöskin rekisteriin kirjoitettuun seurakuntaan nähden.


Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 17 päivänä tammikuuta 1918.


Suomen Senaatti:
P. E. SVINHUFVUD.
JALMAR CASTRÉN.
HEIKKI RENVALL.
E. Y. PEHKONEN.
E. N. SETÄLÄ.
ONNI TALAS.
ALEXANDER FREY.
O. W. LOUHIVUORI.


Antti Inkinen.