Asetus poliisin järjestämisestä niissä kaupungeissa, joissa on täydellinen poliisilaitos

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 26.8.1903/45, sivut 37–51.


114.

Armollinen Asetus
poliisin järjestämisestä niissä kaupungeissa,
joissa on täydellinen poliisilaitos.


Hänen Majesteettinsa Keisari on Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin alamaisesta esityksestä Pietarhovissa ollessaan Elokuun 13/26 p:nä 1903 suvainnut, muuttaen Helsingin, Turun, Viipurin, Tampereen, Porin, Hämeenlinnan, Kuopion, Hangon ja Nikolainkaupungin poliisille voimassa olevat poliisijärjestykset, Armossa vahvistaa seuraavan Asetuksen poliisin järjestämisestä niissä kaupungeissa, joissa on täydellinen poliisilaitos.


I   L u k u.
Kaupunginpoliisin kokoonpanosta ja järjestämisestä.


1 §.

Kaupungeissa, joissa on täydellinen poliisilaitos, hoitaa poliisin toimintaa, läänin Kuvernöörin ylivalvonnan alaisina, yksi poliisimestari, yksi sihteeri ja määrätty luku komisariuksia, ylikonstaapeleita ja konstaapeleita.

Sitä paitsi on muutamien kaupunkien poliisilaitoksissa: poliisimestarinapulaisia, yksi rikoskomisarius, yksi notarius ja yksi kanslisti.

2 §.

Poliisimestarin ja poliisimestarinapulaiset nimittää virkaan Kuvernöörin esityksestä Kenraalikuvernööri. Muut kaupungin poliisin virkamiehet nimittää poliisimestarin esityksestä Kuvernööri. Poliisipalvelijat (ylikonstaapelit ja konstaapelit) asettaa poliisimestari.

3 §.

Erityisten laitosten tahi yhtiöitten pyynnöstä sekä markkinoita ja muita erinomaisia tilaisuuksia varten ottakoon poliisimestari ylimääräisiä konstaapeleita, joitten palkkaus suoritetaan asianomaisten laitosten tahi yhtiöitten taikka erittäin siihen tarkoituksen määrätyistä varoista.

4 §.

Kaupunkien poliisihenkilökunta otetaan sellaisista henkilöistä, jotka osaavat venäjää sekä paikallisväestön kieltä.

Sihteerillä tulee olla sama hakukelpoisuus kuin lääninkanslisteille ja lääninkonttoristeille on säädetty. Lainopillisesti sivistyneillä henkilöillä on kuitenkin etuoikeus sanottuun virkaan asetettaessa.

Rikoskomisarius otetaan ylemmän hallinto- tahi lainopillisen tutkinnon suorittaneista henkilöistä.

5 §.

Virkavapautta Helsingin kaupungin poliisimestarille sekä saman kaupungin poliisimestarinapulaisille myöntää Kenraalikuvernööri. Virkavapautta maan muitten kaupunkien poliisimestareille myöntää enintään kuuden viikon ajaksi Kuvernööri sekä pitemmäksi ajaksi Kenraalikuvernööri.

Muille poliisilaitoksen virkamiehille myöntää virkavapautta enintään neljäntoista päivän ajaksi poliisimestari sekä pitemmäksi ajaksi Kuvernööri.

Virkavapautta poliisipalvelijoille myöntää poliisimestari.

6 §.

Niissä tapauksissa, jolloin poliisimestari on jäävillinen tahi poissa, toimittaa hänen virkaansa, Helsingissä vanhempi poliisimestarinapulainen sekä muissa kaupungeissa sihteeri. Sihteerin poissa ollessa hoitaa hänen virkaansa notarius sekä, milloin poliisilaitoksessa ei ole notariusta, kanslisti. Sellaisissa poliisilaitoksissa, joissa ei ole notariusta eikä kanslistia, toimittaa sihteerin virkaa niissä tapauksissa, jolloin sihteeri on poissa, joku poliisilaitoksen palveluksessa olevista henkilöistä poliisimestarin määräyksestä.

7 §.

Kaupunginpoliisin palveluksessa olevat henkilöt palkataan eri kaupungeille voimassa olevain vuosirahansääntöjen mukaan. Elleivät poliisipalvelijat (ylikonstaapelit ja konstaapelit) ole voineet hankkia itselleen sopivaa asuntoa, tulee kaupungin, vuokrarahain asemesta, hankkia heille asunnot.

8 §.

Poliisimestari, poliisimestarinapulainen ja sihteeri, jotka ovat eronneet viroistaan taikka vanhuuden tahi sairauden tähden saaneet eron, saavat loppuiäksensä eläkettä valtionvaroista niitten yleisten asetusten mukaan, jotka ovat voimassa eläkkeen antamisesta siviilivirkamiehille. Rikoskomisariuksille taas sekä muille komisariuksille ja poliisipalvelijoille tulee eläkettä valtionvaroista niitten perusteitten mukaan, jotka ovat säädetyt armollisissa julistuksissa Tammikuun 31 p:ltä 1816 ja Heinäkuun 17 p:ltä 1849.

Kaupunginpoliisin siviilivirkamiehet ovat oikeutetut olemaan osalliset siviiliviraston leski- ja orpokassaan.

9 §.

Poliisimestarin tahi poliisimestarinapulaisen tekemää virkarikosta koskevat asiat käsittelee ja ratkaisee asianomainen hovioikeus. Muut poliisilaitokseen kuuluvat henkilöt ovat tekemistään virkarikoksista syytettävät ja tuomittavat alioikeudessa.

10 §.

Virkavirheistä, jotka eivät anna aihetta oikeudelliseen syytteeseen, sekä virkavelvollisuuteen soveltumattomasta menettelystä voidaan kaupunginpoliisissa palveleville henkilöille, virheen laatua myöten, määrätä seuraavat kurinpitorangaistukset: nuhteet, sakko, siirto alempaan virkaan sekä virasta erottaminen.

Oikeus nuhteitten antamiseen on asianomaisten henkilöitten lähimmällä esimiehellä sekä oikeus noitten muitten rangaistusten määräämiseen sillä esimiehellä, jonka asia asianomaisen virkaan-nimittäminen on; alemmalle esimiehelle myönnetty oikeus kurinpitorangaistusten määräämiseen on myöskin ylemmillä esimiehillä asteettain nousevassa järjestyksessä.

Kaupunginpoliisiin kuuluvia henkilöitä virasta erotettaessa noudatetaan Armollisessa Asetuksessa Elokuun 1/14 p:ltä 1902 säädettyä järjestystä.

11 §.

Mitä yleisessä rikoslaissa ja erityisissä asetuksissa säädetään vahtimiesten ja oikeudenpalvelijain todistuksesta on sovellettava myöskin poliisikomisariuksiin ja palvelijoihin.

12 §.

Kaupunkien jakaminen poliisipiireihin (neljänneksiin) on, poliisimestarin esityksestä, Kuvernöörin asiana.

13 §.

Kaupunginpoliisi jaetaan järjestys- eli piiripoliisiin, etsivään poliisiin, keskus- eli opetuspoliisiin ja siveyspoliisiin. Kuvernöörin on, poliisimestarin esityksestä, jaettava komisariukset eri poliisiosastojen kesken; ylikonstaapelit ja konstaapelit jakaa poliisimestari eri poliisipiirien ja poliisiosastojen kesken.

14 §.

Poliisimestarin toimesta laaditaan asetuskokoelma, joka sisältää kaikki poliisia koskevat säännökset ja johon on otettava kaikki ne määräykset hyvän järjestyksen ja tavan ylläpitämisestä, mitkä Kuvernööri on antanut Kuvernööreille Joulukuun 29 p:nä 1894 Armollisimmasti vahvistetun Johtosäännön 8 §:n mukaan. Sanottu asetuskokoelma on painettava Venäjän, Suomen ja Ruotsin kielillä, ja on niistä tarpeellinen määrä kappaleita lähetettävä Keisarillisen Suomen Senaatin Siviilitoimituskuntaan ja Suomen Kenraalikuvernöörinkansliaan.


II   L u k u.
Kaupunginpoliisin velvollisuuksista yleensä.


15 §.

Kaupunkien poliisin velvollisuuksiin kuuluu: pitää silmällä, että lakeja ja hallituksen määräyksiä noudatetaan; harrastaa yleisen rauhan, hyvän järjestyksen ja tavan sekä omaisuuden ja hengen turvallisuuden ylläpitämistä; estää kaikenlaisia tapaturmia; ehkäistä ja estää rikoksia sekä ryhtyä toimenpiteihin niitten henkilöin saattamiseksi lailliseen edusvastaukseen, joita epäillään rikollisista teoista.

16 §.

Kaupunkien poliisin tulee erittäin pitää huolta juhlapäivien noudattamisesta sekä katsoa, että tarkasti noudatetaan niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat keisarillisten ja muiden juhlapäiväin juhlallista viettämistä, asianmukaisten lippujen käyttämistä sattuvissa tapauksissa ja juhlavalaistusta.

17 §.

Poliisi on velvollinen valvomaan niitten säännösten tarkkaa noudattamista, jotka koskevat yleisiä kokouksia ja istuntoja sekä julkisia teatterinäytäntöjä, näytelmiä, huvituksia, konsertteja, arpajaisia, kirjallisuuden tuotteitten julkilukemista ja puheitten pitämistä sekä että itse julkilukemista, konsertteja ja näytäntöjä älköön toimitettako ilman asianomaisten viranomaisten lupaa.

18 §.

Poliisi katsoo, että väkeväin juomain valmistamista ja myyntiä koskevia asetuksia noudatetaan, ja pitää erittäin silmällä sekä semmoisia henkilöitä, jotka ovat epäluulon alaiset sellaisten juomain luvattomasta valmistamisesta ja myynnistä, että kaupungissa olevia ravintoloita, konditorioita, ruokamajoja ja muita ravintopaikkoja.

19 §.

Yhdessä kaupungin satamamestarin ja satamapalvelijain kanssa valvoo poliisi satamajärjestyksen noudattamista ja antaa niille tarvittaessa semmoista virka-apua kuin siihen tahi muutoin järjestyksen voimassa pitämiseen saattaa olla tarpeen. Poliisi pitää sen ohessa silmällä, että yleisön käytettäväksi aiotut höyrylaivat, alukset tahi veneet eivät ota kuljettaaksensa enemmän matkustajia kuin siitä säädetyt määräykset sallivat.

20 §.

Poliisin tulee huolehtia terveyden edistämistä ja tarkasti katsoa, että kaupungin katujen, torien, pihamaitten, makkien ja likakaivojen puhtaana pitämistä ei laiminlyödä, sekä yleensä valvoa niitten määräysten noudattamista, jotka terveydenhoidosta ovat yleisissä asetuksissa ja johtosäännöissä annetut.

21 §.

Poliisin tulee valvoa, että säännöksiä höyrypannujen käyttämisestä kuin myös määräyksiä työväen suojelemisesta sekä ohjeita lasten käyttämisestä kaupassa, käsitöissä ja tehtaissa tarkasti noudatetaan sen mukaisesti mitä siitä voimassa olevissa asetuksissa on säädetty.

22 §.

Poliisin tulee, sovelluttaen irtolaisiin ja kerjäläisiin nähden niitä sääntöjä, jotka laissa ja asetuksissa ovat siitä säädetyt, valvoa köyhäin elatusta koskevien johtosääntöjen ja määräysten noudattamista.

23 §.

Poliisin velvollisuutena on katsoa, että annettuja yleisiä taksoja asianmukaisesti noudatetaan; että pituus-, astia- ja painomittoja koskevaa asetusta seurataan; että torikaupassa järjestystä ja kuntoa noudatetaan; ettei sitä harjoiteta muualla kuin sitä varten määrätyillä paikoilla eikä luvattomalla ajalla; että metsästystä ja kalastusta koskevia voimassa olevia asetuksia ei rikota; että myrkyllisten, helposti syttyvien ja räjähtävien aineitten kauppaa koskevia määräyksiä noudatetaan; sekä ettei elinkeinoja luvattomasti harjoiteta.

24 §.

Poliisin tulee ryhtyä poliisiviranomaisille kuuluviin toimiin henkikirjoitukseen nähden.

25 §.

Poliisin velvollisuuksiin kuuluu sen valvominen, että kaupungin kulkuyhdistykset pidetään asianmukaisessa kunnossa ja valaistaan sekä että kaupungin yleiset istutukset, muistopatsaat, rakennukset kuin myös kaikki yleisesti käytettäväksi tahi kaupungin kaunistamiseksi aiotut kaikenlaiset laitokset suojellaan raiskaukselta. Poliisin tulee katsoa, että katukäytävät pidetään puhtaina kaikesta keskuusliikkeelle haitallisesta lumesta ja tarvittaessa hiekoitetaan.

26 §.

Poliisin tulee pitää silmällä, että kaduille ja avoimille paikoille päin olevain porttien ja aitauksien ulko-osia rumentavat puutteellisuudet viipymättä poistetaan sekä että rakennustyöt kaupungissa suoritetaan sitä varten vahvistettujen ohjeitten mukaan.

27 §.

Poliisin on pidettävä silmällä kuorma- ja pika-ajureita, vuokrasoutajia, kantajia, kaupunginlähettejä sekä omnibus-, höyryvene-, raitiotie- ja muunlaiseen yleisesti käytettäväksi aiottuun liikkeeseen otettua palvelusväkeä, niin että he, säädyllisesti käyttäytyen, rehellisesti palvelevat niitä, jotka heidän apuaan pyytävät, sekä pitävät ajokalunsa, omnibusinsa ja purtensa kelvollisessa kunnossa, ollen poliisin asia määrätä kaupungin pika-ajurien ulkovaatetuksen kuosi sekä heidän ajoneuvojensa laatu.

28 §.

Poliisin tulee pitää silmällä kaupungin kestikievaritaloa ynnä siihen kuuluvia kyytimiehiä, kyytihevosia sekä ajokaluja ja muita kapineita kuin myös ratkaista matkustavain ja kestikievarinisännän tahi kyytimiesten välillä syntyviä riitaisuuksia.

29 §.

Tapaturmain ehkäisemiseksi tulee poliisin estää hurjaa ajamista kaupungin kaduilla ja avoimilla paikoilla sekä heikolle jäälle menemistä.

30 §.

Markkinoilla ja julkisissa huvituksissa sekä yleensä semmoisissa tilaisuuksissa, jolloin väkeä kokoontuu enemmältä taikka ajoneuvojen ahdinkoa syntyy, on poliisin ryhdyttävä tarpeellisiin varokeinoihin järjestyksen voimassa pitämiseksi ja tapaturmain estämiseksi.

31 §.

Poliisi on velvollinen alati pitämään vaaria, että noudatetaan yleisen lain ja erityisten asetusten säännöksiä varokeinoista tulipaloa vastaan sekä tulenarkain aineitten kuljettamisesta ja varastoon panemisesta, kuin myös, tulipalon sattuessa, ryhtyä niihin toimiin, jotka voimassa olevassa kaupungin palojärjestyksessä ovat semmoisia tilaisuuksia varten säädetyt. Poliisin tulee myös katsoa, ettei kaupunkiin ilman asianomaista lupaa laiteta maaliinampumisrataa ja ettei luvatonta ampumista saa tapahtua.

32 §.

Poliisin tulee estää eläinten rääkkäämistä, pitää vaaria että koirien ja muitten eläinten päästämisestä kaduille ja toreille säädettyjä ohjeita noudatetaan sekä saattaa lailliseen edesvastaukseen niitä henkilöitä, jotka ovat sanottuja ohjeita rikkoneet.

33 §.

Kun ihmisiä tavataan ulkona kodostaan ja asunnostaan joko sairastuneina taikka juopuneina ja siten toisen avun tarpeessa sekä kun löydetään joku kuollut, on poliisin ryhdyttävä niihin toimenpiteihin, joita asianhaarat vaativat.

34 §.

Poliisin tulee pitää silmällä matkustavia, jotka kaupunkiin saapuvat, ja niistä pitää erityistä luetteloa sekä valvoa siirtolaisia ja siirtolaiskonttoreja.

35 §.

Poliisin on sillä tavoin kuin palkkaussäännössä määrätään annettava virka-apua sille isännälle ja palkolliselle, jonka oikeus siihen on selvä, niin myös, jos ei siihen laillista estettä ole, tehtaanisännöitsijäin, käsityöliikkeenomistajain tahi laivanpäällikköjen ilmoituksesta ja heidän vastuullaan etsiskellä ja ottaa kiinni palveluksestaan karanneita työntekijöitä, oppipoikia ja merimiehiä sekä myöskin tuoda ne takaisin heidän palvelukseensa.

36 §.

Hyvien tapojen ylläpitämisen edistämiseksi poliisin tulee ryhtyä toimiin estääksensa [pitää olla estääksensä] paritusta sekä muunlaista myötävaikutusta haureuteen, kuin myös pitää silmällä niitä, jotka yleisesti antautuvat haureuden välikappaleiksi, sekä valvoa heitä terveydenhoitoon nähden.

37 §.

Poliisin velvollisuutena on estää ja ehkäistä rikoksia ja tulee poliisin sitä varten erityisen huomionsa alaisena pitää sellaisten henkilöin toimia, jotka ammattimaisesti myyvät ja ostavat tiettävästi varastettua tavaraa ja yleensä ovat tunnetut taipuvaisuudesta rikoksiin.

38 §.

Kaupungin poliisilaitoksen valta ja velvollisuudet ovat rajoitetut kaupunkiin ja siihen yhdistetyn alueen piiriin.

Rikoksentekijöitä ja karkureja takaa ajaessaan on kumminkin kaupunginpoliisilla oikeus etsiskellä sellaisia henkilöitä kaupungin piirin ulkopuoleltakin sekä, noudattaen mitä laki säätää, vangita heidät.

39 §.

Kaupunginpoliisissa palvelevat henkilöt ovat velvolliset antamaan toisilleen apua. Tarvittaessa on kaupunginpoliisilla oikeus vaatia apua muitten paikkakuntain poliisilta, ollen se velvollinen myöskin itse antamaan tarpeellista virka-apua sekä muitten paikkakuntain poliisille että kaupungin viranomaisille ja yksityisille henkilöille.


III   L u k u.
Kaupunkien poliisilaitosten, poliisivirkamiesten ja poliisipalvelijain
erityisistä velvollisuuksista.


40 §.

Poliisimestari on kaupungin poliisilaitoksen päällikkö ja tulee hänen semmoisena valvoa hyvän tavan ja järjestyksen voimassa pitämistä kaikessa, mikä tämän Asetuksen tahi muitten asetusten mukaan on poliisin asia, sekä on vastuunalainen kaikista niistä toimista, joihin poliisihenkilökunta hänen käskystään ryhtyy.

41 §.

Poliisimestarin tulee opettamalla hankkia käskynalaisilleen ne tiedot, jotka heille ovat tarpeelliset virkavelvollisuuksiensa asianmukaiseen täyttämiseen, kuin myös alati tarkoin valvoa heidän virkatoimiaan sekä aika ajoin äkkinäisillä tarkastuksilla hankkia vakuutta siitä, ovatko he virassaan uutterat ja onko heillä poliisivirkaan tarvittavat ominaisuudet.

42 §.

Kun tehty rikos tahi sen yritys on poliisille ilmoitettu, tulee poliisimestarin viipymättä vaatia saadaksensa tahi rikospaikalla itse hankkia selvitystä rikoksen laadusta, ryhtyä toimiin rikoksentekijän ja rikoksessa osallisten ilmi saamiseksi sekä, kun on laillista syytä, määrätä rikollinen tahi rikolliset otettavaksi säilyyn, josta ilmoitus on neljänkolmatta tunnin kuluessa asianomaiselle tuomioistuimelle tehtävä; ja on, jos tarpeelliseksi nähdään, erityinen tutkimus poliisikamarissa toimitettava. Törkeämmistä rikoksista ja kaikenlaisista semmoisista tapauksista, jotka ovat erittäin huomattavia, tulee poliisimestarin heti ilmoittaa Kuvernöörille, mainiten mihin toimiin ne ovat antaneet aihetta.

43 §.

Jos väkeä kokoontuu yhteen ja väkijoukko osoittaa tahtovansa häiritä yleistä turvallisuutta tahi järjestystä eikä hajaannu poliisin kehotuksesta, tulee poliisimestarin viipymättä siitä tiedon saatuaan saapua paikalle ja ryhtyä niihin toimenpiteihin, jotka järjestyksen voimassa pitämiseksi saattavat olla tarpeen, sekä, ellei järjestys näitten toimenpiteitten kautta heti palaudu, viipymättä ilmoittaa asia Kuvernöörille. Kuvernöörin käskyä tahi määräystä odottaessaan poliisimestari on velvollinen epäjärjestyksen poistamiseksi ryhtymään kaikkiin asianhaarain vaatimiin toimiin.

44 §.

Niissä tapauksissa, jolloin joku kaupungin asukkaista, vaikka poliisi häntä siihen on kehottanut, ei ota täyttääkseen mitä yleisessä laissa, erityisissa asetuksissa taikka erittäin kaupungin noudatettavana olevassa järjestyksessä tahi säännössä käskettyjen rakennus- tahi muitten töitten suorittamisesta säädetään, ja sen kautta vaaraa yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle ja terveydelle saattaa syntyä, tulee poliisimestarin syyllisen kustannuksella toimituttaa semmoiset rakennus- tahi muut työt; ja saadaan kustannukset siitä laskun mukaan ulosottomiehen kautta heti ulosottaa. Se, joka ei tyydy poliisin toimenpiteesen, valittakoon siitä Kuvernöörille viidentoista päivän kuluessa siitä kuin on valituksen alaisen toimenpiteen tiedokseen saanut, sen kumminkaan viivyttämättä toimenpiteen täytäntöön panemista tahi kustannusten ulosottamista.

45 §.

Poliisimestarinapulaisten (vanhempien ja nuorempien) tulee olla poliisimestarille avullisina hänen opstaessaan poliisihenkilökuntaa heidän virkatoimissaan ja ovat he vastuunalaiset siitä, että mainittu henkilökunta asianmukaisesti täyttää velvollisuutensa.

Vanhemman ja nuoremman poliisimestarinapulaisen velvollisuudet määrätään erityisellä Kuvernöörin annettavalla johtosäännöllä.

46 §.

Sihteerin, joka on kanslian johtaja, tulee vastaanottaa ja poliisimestarille esitellä kaikki kansliaan tulevat asiakirjat, pitää kanslian diaareja (mikäli se ei ole notariuksen asia), laatia ja varmentaa poliisihallituksesta menevät kirjoitukset, valmistaa ne tilastolliset tiedot, jotka ovat poliisikamarin annettavat, hoitaa poliisikamarin arkistoa, tehdä kaikki tilaukset ja tilit sekä hoitaa poliisilaitoksen rahavaroja. Sihteerin tulee olla läsnä poliisikamarissa poliisimestarin määräämänä aikana.

47 §.

Notariuksen tulee tarvittaessa pitää pöytäkirjaa asioita poliisimestarille esiteltäessä ja niissä rikosasiain tutkimuksissa, joita etsivässä osastossa toimitetaan; ottaa vastaan ja diaariin panna kaikki poliisiosastojen raportit rikoksista; asianomaisille toimittaa kaikki näissä asioissa poliisilaitoksissa syntyneet asiakirjat, jotka ovat tuomioistuimelle lähetettävät; sekä poliisimestarin siitä antamain määräysten mukaan muuten auttaa sihteeriä kansliatöissä.

48 §.

Kanslisti on sihteerin ja notariuksen lähin apulainen niitten virkatoimissa.

49 §.

Järjestyspoliisin komisariusten tulee valvoa järjestyksen voimassa pitämistä kaupungissa, pitää silmällä ylikonstaapelien ja konstaapelien käytöstä virassa ja sen ulkopuolella sekä antaa heille ohjeita ja neuvoja, kuin myös, mikäli heidän virkatoimensa sen myöntävät, joka päivä saapua poliisikamariin tekemään ilmoituksia poliisimestarille ja häneltä saamaan tarpeellisia määräyksiä.

50 §.

Poliisivartioimisen ja vartiokäynnin hoitavat järjestyspoliisin ylikonstaapelit ja konstaapelit poliisimestarin määräysten mukaan.

51 §.

Poliisivahtikonttoreissa pitää oleman ylikonstaapeleita ja konstaapeleita saapuvilla.

52 §.

Etsivän poliisin henkilökunnan ja erittäinkin sen komisariuksen sekä rikoskomisariuksen, missä semmoinen on, tulee etupäässä koettaa saada ilmi rikoksia ja, kun sellainen rikos on saatu ilmi, heti panna toimeen asianmukainen tutkimus, kerätä ja selvittää kaikki rikoksen yhteydessä olevat seikat, todistukset ja todistusaiheet, pitää huolta sellaisen selvityksen säilyttämisestä, joka muuten helposti voisi hävitä, ja yleensä ryhtyä rikoksesta johtuviin toimenpiteihin, sekä heti kun tutkimus on loppuun saatettu poliisimestarille antaa täydellinen ja seikkaperäinen raportti kaikista tutkimuksen kautta ilmi saaduista seikoista, jotka saattavat asiaa selvittää. Tärkeämmissä tapauksissa pitää etsivän poliisin komisariuksen taikka rikoskomisariuksen itse toimittaa tutkimus rikospaikalla.

Paitsi sitä tulee etsivän poliisin ottaa kiinni irtolaisia sekä pitää silmällä sellaisia henkilöitä, jotka ovat saattaneet itsensä epäluulon alaisiksi ammattimaisesta varastetun tavaran kätkemisestä, pahantekijäin suojelemisesta taikka muunlaisesta rikoksen suosimisesta.

53 §.

Keskus- eli opetuspoliisin tulee etupäässä: 1) toimittaa konstaapeleille ne tiedot, jotka ovat tarpeelliset heille asianmukaisesti valmistuakseen poliisivirkaan; 2) pitää silmällä kaupungissa olevia laitoksia keskuusliikettä varten; 3) ylläpitää järjestystä yleisissa huveissa ja huvituksissa; sekä 4) hankkia tietoja henkilöistä, joita etsitään.

54 §.

Siveyspoliisin tulee valvoa, että rikoksia siveellisyyttä ja säädyllisyyttä vastaan ei saa tapahtua sekä, sen mukaan kuin siitä on erittäin säädetty taikka vastedes säädetään, ryhtyä sopiviin toimenpiteihin kuppatautien levenemisen estämiseksi. Niissä kaupungeissa, joissa ei ole siveyspoliisia, kuuluvat tässä artiklassa mainitut velvollisuudet etsivälle poliisille.

55 §.

Virantoimituksessa ollessaan järjestys- ja keskuspoliisin komisariusten, ylikonstaapelien ja konstaapelien pitää käyttää heille määrättyjä virkapukuja taikka, milloin jostakin syystä niitten käyttämistä ei katsota sopivaksi, olla varustettuina säädetyllä virkamerkillä, jonka näyttäminen oikeuttaa heitä ryhtymään tarpeellisiin toimiin ja määräyksiin. Etsivän poliisin komisarius, ylikonstaapelit ja konstaapelit sekä siveyspoliisin henkilökunta eivät käytä virkapukua ja tulee heidänkin olla varustettuina ylempänä säädetyllä virkamerkillä.


IV   L u k u.
Missä järjestyksessä asiat ovat kaupunkien poliisilaitoksessa käsiteltävät
ja poliisihenkilökunnan erityisistä oikeuksista.


56 §.

Poliisimestarin ja poliisimestarinapulaisten pitää joka päivä saapua poliisikamariin komisariuksilta ottamaan vastaan ilmoituksia ja raportteja kaikesta, mitä lähinnä edellisen vuorokauden kuluessa on huomattavaa tapahtunut, sekä tämän kuin myös sen johdosta, mitä muut henkilöt ovat ilmoittaneet, ryhtyä niihin toimenpiteihin, joita kunkin asian laatu vaatii.

57 §.

Kun erityinen tutkimus tehdystä rikoksesta katsotaan tarpeelliseksi, kutsuttakoon sitä varten asianomaiset asialliset ja ne henkilöt, joilta voipi odottaa tarpeellista valaistusta saatavan, poliisikamariin kuulusteltaviksi.

Jos tutkimuksessa saadaan ilmi asianhaaroja, jotka viittaavat jonkun määrätyn henkilön rikollisuuteen, on poliisikamarin se viivyttelemättä ilmoitettava kaupunginviskaalille, jonka, jos hän asian laatuun nähden katsoo tarpeelliseksi, tulee olla läsnä asiaa edelleen tutkittaessa; ollen etsivän osaston muuten annettava viskaaleille tarpeellista virka-apua.

Asiat, joihin nähden on riittäviä syitä laillisen syytteen tekemiseen syyllistä vastaan, jätetään asianmukaisen tuomioistuimen käsiteltäviksi, jonka ohessa asiasta poliisikamarissa tehty pöytäkirja on kahdeksan päivän kuluessa tutkimuksen päättämisestä, viiden markan sakon uhalla kultakin ylimenevältä päivältä, tuomioistuimelle toimitettava, ollen kaikki asiat, jotka poliisimestari on jättänyt tuomioistuimessa syytteeseen pantaviksi, kirjoitettavat erityiseen sitä varten laitettuun kirjaan, johon myös merkitään mitä asiassa on tehty.

58 §.

Jokaisen on velvollisuus komisariuksen tahi konstaapelin kutsumuksesta silloin määrättävänä aikana saapua poliisikamariin tahi muuhun poliisin toimitukselle määrättyyn paikkaan vastaamaan tahi antamaan tarpeellisia tietoja poliisikamarin toimitettavissa tutkimuksissa. Jos joku, joka asianmusaisesti [pitää olla asianmukaisesti] on semmoisen kutsumuksen saanut, ei ota sitä totellaksensa, on hän, poliisimestarin kirjallisesti antaman käskyn jälkeen, asianmukaisella tavalla sinne tuotava. Ne henkilöt, jotka eivät voi todeksi näyttää keitä ovat, ovat poliisin käskystä velvolliset viivyttelemättä seuraamaan sitä poliisikamariin ja jos he siitä kieltäytyvät tahi asettuvat vastarintaan, tuotakoot sinne väkisin. Poliisiviranomaisen on kuitenkin edesvastauksen uhalla katsottava, että ketään älkö sellaisella kutsumuksella tahi tuomisella poliisikamariin tarpeettomasti vaivattako.

59 §.

Vakinaisessa palveluksessa oleva sotilashenkilö kutsutaan poliisikamariin kuulusteltavaksi asianomaisen sotilaspäällystön kautta. Niissä tapauksissa, jolloin sotilashenkilö on tuotava rikoksesta ilmiannettuna, määrää sama päällystö upseerinarvossa olevan sotilasvaltuutetun, jonka tulee olla tutkimuksessa läsnä ja joka on oikeutettu tutkimusta johtavan poliisivirkamiehen kautta asettamaan kysymyksiä kaikille kuulustuksen alaisille henkilöille. Asiakirjat poliisin toimittamassa sellaisten rikosten tutkimuksessa, joista sotilashenkilö on syytteenalainen, lähetetään läänin Kuvernöörin kautta sotilaspäällystölle asianmukaista toimenpidettä varten.

60 §.

Poliisilaitokselle kuuluvia asioita käsiteltäessä on poliisihenkilökunta velvollinen tarkasti noudattamaan, paitsi tämän Asetuksen säännöksiä, myös yleistä lakia, muita laillisia säännöksiä sekä asianmukaisessa järjestyksessä annettuja ohjeita.


Valtiosihteeri Plehwe.