Asetus rakennustoiminnan väliaikaisesta järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa sekä eräillä rakennustarkastuksen alaisilla maaseudun alueilla
Suomen asetuskokoelma 415/1940.
Poiketen voimassa olevista säännöksistä, jotka koskevat rakennustoiminnan järjestämistä ja valvontaa kaupungeissa ja kauppaloissa sekä rakennustarkastuksen alaisilla maaseudun alueilla, on sisäasiainministerin esittelystä vahvistettu noudatettaviksi seuraavat väliaikaiset määräykset siirtoväen pika-asutuksen helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi:
Milloin kaupungin tai kauppalan alueelta taikka maaseudulla alueelta, jolle rakennussuunnitelma tai rakennussuunnitelman takaiset määräykset on vahvistettu tai määrätty laadittaviksi, on varattu tai lain mukaan luovutettu maata käytettäväksi pika-asutuksessa rakennuspaikkoina, valvoo rakennustoiminnan suunnitelmallista järjestämistä ja rakennustoimesta voimassa olevien määräysten noudattamista sisäasiainministeriön alaisena rakennushallitus tai ministeriön tehtävään määräämä erityinen henkilö, jolla on tietoja ja kokemusta asemakaava- ja rakennustoimen alalta. Tarvittaessa voidaan tehtävä uskoa kahdelle tai useammalle henkilölle, joiden noudatettavaksi ministeriö vahvistaa työnjaon.
Paikallisten rakennustarkastusviranomaisten ja tontinmittaajan tai hänen tehtäviään hoitavan henkilön tulee avustaa erityistä valvontaviranomaista rakennustyön valvonnassa.
Alueen asettamisesta erityisen valvonnan alaiseksi päättää sisäasiainministeriö lääninhallituksen, kunnan, yhdyskunnan, maanomistajan tai pika-asutustoimikunnan tehtyä siitä esityksen.
Säännöksiä, jotka ovat voimassa maistraatin, järjestysoikeuden ja rakennustarkastajan tehtävistä rakennustointa valvovana sekä rakennustarkastusviranomaisena, ei ole sovellettava rakennustoimintaan, joka sen mukaan, mitä 1 §:ssä säädetään, on sisäasiainministeriön erityisen valvonnan ja siihen liittyvän tarkastuksen alaista.
Mitä rakennussäännössä ja muissa säännöksissä on määrätty kunnallisille viranomaisille kaupunkien ja kauppalain asemakaava- ja rakennustoimen alalla kuuluvista tehtävistä, olkoon kuitenkin tämän asetuksen estämättä noudatettavana.
Maata voidaan tässä asetuksessa tarkoitettuun pika-asutukseen luovuttaa ilman edeltävää asemakaavamittausta kaupunkien ja kauppalain alueilta; kuitenkin on rakennuspaikat kaupungissa ja kauppalassa tontinmittaajan sekä muualla maanmittaukseen perehtyneen henkilön toimesta maalle paalutettava.
Laissa ja asetuksissa määrätyt mittaus- ja jakotoimitukset on kysymyksessa olevilla alueilla suoritettava ennen vuoden 1944 loppua, jollei sisäasiainministeriö myönnä pitempää lykkäystä.
Asuinrakennuksen rakentamiseen alueelle, joka on tämän asetuksen nojalla asetettu erityisen valvonnan alaiseksi, ei vaadita erityistä rakennuslupaa; asemapiirrosta, rakennuspiirustuksia ja rakennuspaikan tontti- tai muuta karttaa ei myöskään tarvitse esittää, jollei 1 §:ssä mainittu valvontaviranomainen katso sellaista selvitystä ehdottomasti tarpeelliseksi.
Ennenkuin rakennustyö aloitetaan, on siitä tehtävä ilmoitus erityiselle valvontaviranomaiselle.
Järjestettäessä tilapäistä rakennustoimintaa, josta nyt on kysymys, tulee erityisen valvontaviranomaisen valvoa, että käyttökelpoinen ulospääsytie on olemassa tai järjestettävissä; että talousveden tarve voidaan rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä tyydyttää; että pintaveden poistamiseksi ja juoksevan lian kokoamiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin; sekä että rakennukset lujuuteen, terveellisyyteen ja paloturvallisuuteen nähden tyydyttävät kohtuulliset vaatimukset. Valvontaviranomaisella on valta myöntää rakentamista koskevista järjestysmääräyksistä sellaisia lievennyksiä, jotka vallitsevien poikkeusolojen vuoksi harkitaan kohtuullisiksi ja voidaan sallia vaarantamatta terveellisyyttä tai paloturvallisuutta.
Valitukseen, joka voidaan tehdä edellä mainitun erityisen valvontaviranomaisen päätöksestä, on vastaavasti sovellettava voimassa olevan rakennussäännön rakennustarkastajaa koskevia määräyksiä.
Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta.
Lääninhallituksen valvontavaltaan nähden on soveltuvilta osin noudatettava rakennussäännön 112 §:n määräyksiä.
Tämä asetus on voimassa vuoden 1944 loppuun saakka.
- Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.