Siirry sisältöön

Aunus

Wikiaineistosta
Aunus

Kirjoittanut Jalmari Virtanen


Kilo ruudulla hiiluu ja kiiltää
alas painuvan auringon,
joen välkkyvä, mutkaisa nauha,
kuvapitsejä täynnään on.
Tuoss’ yhtyvät Mägrä ja Aunus,
kaks saarta on viittana vuon.
Nään venheen ja ongen ja miehen,
taa saaren kun katseeni luon.
Jo on aurinko aikoja tiessään.
Värit varjojen vaihtuvat vaan.
Näes, kohta kun sammuvi päivä,
kun kylvävi hopeoitaan.
Ens’ vuoroa vahdissa valvon,
säde kuun käy pistimellein.
Teräksellä se leikkii hetken...
Alun siitä saa aatoksein:
Kovat nähnyt on myös tämä Aunus,
tori, tornit tietävät tään.
Enin sentään sen lahtarit tainneet
ovat tuntea seljässaan.

1923


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.