Autolaulu (Hupli)
| Autolaulu Kirjoittanut Väinö Hupli |
- Mull’ auto on
- jo velaton,
- hymyssä suu,
- tottahan juu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Näkikö ken,
- kun ajelen?
- No, tyttö, tuu!
- Hän innostuu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Tie siloinen,
- miel’ iloinen,
- hän nojautuu,
- kuin soma suu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Tää huissaa on!
- Sain suutelon!
- On illansuu,
- jo näkyy kuu.
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Vaan mitäs tää?
- Se käryää
- ja kuumentuu – –.
- Jo asettuu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Taas päästelen
- kuin Keinänen,
- ja sulo suu
- taas kurkottuu.
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- On kumi rikk’,
- jo tuli hik’,
- on heinäkuu,
- voi huhuhhuu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Saa ähkiä
- ja rähkiä
- rasvassa suu.
- Taas lutviutuu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Se jälleen vie,
- hei, auki tie!
- hän riemastuu:
- Kivaa, eiks juu?
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Nyt pohjassa
- on lusikka,
- tie kaareutuu,
- voi, surmansuu!
- ai, aijai, huu!
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
- Huh, iloinen
- ol’ lento sen!
- Jo katkes puu
- ja nenäluu.
- Hei tuu, hei tuu,
- hei tuu-tuu-tuu!
Lähde: Hupli, Väinö 1938: Kivikkotie: runoja ja mietelmiä. K. J. Gummerus, Jyväskylä.