Avoin Elämä: Alkusanat

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avoin Elämä Alkusanat

Kirjoittanut Henrik Ingo
Luku 1


Alkusanat[muokkaa]

En ole koskaan jaksanut ymmärtää, miksi kirjoihin kirjoitetaan alkusanoja, joita kukaan ei kuitenkaan jaksa lukea. Turhaa lässytystä, jonka yleensä itse hyppään yli, että päästään itse asiaan. Kun aloin kirjoittamaan tätä kirjaa päätinkin, ettei siihen tulisi minkäänlaista johdantoa. Nyt kun kirja on lähdössä julkaistavaksi, tuntuu kuitenkin siltä, että jotain voisin kirjan syntyprosessistakin tässä kertoa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kenenkään tarvitsisi tuhlata aikaansa sen lukemiseen. Joten suosittelen, että hyppäät suoraan lukuun yksi, niin minä tekisin, jos olisin sinä.

Idea tähän kirjaan syntyi vuoden 2003 alussa, työskennellessäni ohjelmointikouluttajana Tieturilla. Järjestimme seminaaria aiheesta "Linux ja Open Source" ja minun oli määrä puhua Open Source -kulttuurin erityisluonteesta. Tämä oli aikaa jolloin Turun kaupunki oli ilmoittanut siirtyvänsä Linuxiin ja ajattelimme, että sellaiselle seminaarille olisi kysyntää. Seminaari peruuntui vähäisen osanottajamäärän takia, mutta olin jo ehtinyt valmistella puhettani keräämällä ranskalaisia viivoja työkoneeni tekstitiedostoon "Open Sourcen filosofiaa.txt".

Vaikka seminaari peruuntuikin, tekstitiedosto jäi ja alkoi lopulta elää omaa elämäänsä. Ajan mittaan sinne kertyi lisää ranskalaisia viivoja. Minua kiehtoi ja kiinnosti Open Source -yhteisön kulttuuri ja toimintatavat, jotka poikkesivat perinteisestä ohjelmistotuotannosta ja oikeastaan mistä tahansa perinteisestä työkulttuurista.

Ei niin, etteikö Open Sourcesta olisi jo paljon kirjoitettukin. Lukemani kirjat kuitenkin edustavat yleensä jompaa kumpaa kahdesta leiristä. Jos kirja on jonkun Open Source -yhteisön sisäpiiriläisen kirjoittama, se harvemmin aukeaa tavalliselle kadunihmiselle, jota ei välttämättä kiehdo Linuxin historian yksityiskohdat tai eri ohjelmointikielten erikoisominaisuudet. Jos taas kirja on jonkun "ulkopuolisen" kirjoittama yleistajuinen teos, se yleensä kadottaa osan siitä rehellisen suorasta elämänasenteesta, taiasta, mikä Open Source -yhteisön ihmisissä minua on aina kiehtonut. Halusin siksi tehdä kirjan, jossa yleistajuisesti käsitellään Open Sourcea laajemmin kuin "miten Linux toimii tietokoneessa" – pikemminkin otsikolla "miten Open Source toimii tietokoneen ulkopuolella" – mutta käyttämällä oikeita esimerkkejä ja tarinoita Linuxin ja Open Sourcen, vallankumouksen historiasta. Tapaustutkimuksen kaltaisia tarinoita siinä on yli 60, kattaen mielestäni aika hyvin ne pelurit, jotka ovat Linuxin ensimmäisen 13 vuoden aikana tavalla tai toisella ottaneet osaa vallankumoukseen. Luotan siihen, että poimimani esimerkit tulevat kiehtomaan lukijaa yhtä paljon kuin minuakin. Kirjan kirjoittaminen varsinaisen työnsä ohella on iso urakka, johon en välttämättä aio ihan heti ryhtyä uudestaan. Ensimmäisen luvun valmistumisesta on kulunut jo puolitoista vuotta. Olen yrittänyt hokea itselleni Linuksen periaatetta: "Se on valmis sitten kun se on valmis". Täytyy tunnustaa, että hienojen periaatteiden lausuminen on hienompaa kuin niiden toteuttaminen. Joskus on kärsimättömyys ollut lähellä viedä voiton.

Pitkäksi venynyt kirjoittamisprosessi oli myös haaste ajankohtaisen aiheen käsittelylle. Tänä aikana Linux, Openoffice, Firefox ja muut Open Source -ohjelmistot aloittivat lopullisen läpimurtonsa ja kehitys on tällä hetkellä uskomattoman nopeaa. Kun pääsin vihdoin kirjan viimeiselle sivulle, sain palata takaisin toteamaan, että työni aikana kaikkien tuntema, Red Hatin päätuote, Red Hat Linux oli lakannut olemasta, toiseksi suurin Linux-yhtiö SUSE joutunut Novellin ostamaksi, Mandrake päässyt selvitystilasta ja teki reippaasti voittoa. Nyt kun kirjoitan tätä johdantoa saan todeta, että juuri julkaistu Mozilla Firefox on aivan uskomattoman näppärä selain, joka lyö laudalta Internet Explorerin kaikissa kategorioissa. Vielä eilen Mozillaa haukuttiin tässä kirjassa "vähän hitaaksi". Yksi motivaationi kirjan kirjoittamiseen oli markkinoida Open Source -ajattelua myös IT-maailman ulkopuolelle – tätä aihetta käsittelee neljäs luku. Nyt huomaan, että Wired-lehti on juuri julkaissut musiikki CD:n, jonka kaikki musiikki on Creative Commons -lisenssillä vapaasti kopioitavissa. Kuten neljännessä luvussa kerrotaan, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen Open Source musiikkilevy, mutta nyt mukaan on jo saatu suhteellisen tunnettuja nimiä, kuten Beastie Boys ja David Byrne, omilta levy-yhtiöiltään saamillaan poikkeusluvilla. Tältäkin osin siis avoimuuden vallankumous edistyy.

Monet ystävät ovat kannustaneet ja auttaneet kirjoitusprosessissa. Haluan erityisesti mainita heistä yhden, Pertti Vehkavuoren. Pertti onkin rohkaisemisen ja kannustamisen mestari, jokaisella pitäisi olla vähintään yksi Pertti ystävänään. Kun Pertti oli lukenut kirjan ensimmäisen luvun, hän soitti ja puhui tunnin pihtaamisesta omassa työssään fysioterapeuttina ja kouluttajana. Luettuaan toisen luvun hän soitti ja kysyi, onko kolmas luku kohta valmis. Puhelut fysioterapeutin kanssa, joka ei koskaan itse liene Linuxia käyttänyt, antoivat varmuuden, että kirjasta oli tulossa sitä mitä olin tavoitellutkin.

Tätä kirjaa ei olisi olemassa ilman rakasta vaimoani Sannaa. Monet ajatukset, mukaan lukien kirjan perustan luova ensimmäinen luku, ovat peräisin keskusteluista hänen kanssaan. Naisena hän teki selväksi, että olisi hyvin mielellään kirjailijan vaimo, mikä vasta sai insinöörin ottamaan ajatuksen kirjan kirjoittamisesta vakavasti. Eikä kirjaa olisi syntynyt ilman niitä lukemattomia sunnuntaipäiviä, joina hän on hoitanut tiskit, pyykit ja siivouksen, jotta saisin paneutua kirjoittamiseen. Voi kuinka rakastan sinua Sanna.

Espoon Matinkylässä, itsenäisyyspäivän aattona 2004 henrik ingo