Siirry sisältöön

Cuban perustuslakeja laativa eduskunta

Wikiaineistosta
Cuban perustuslakeja laativa eduskunta

Kirjoittanut anonyymi


Cuban perustuslakeja laatimaan valittu 31 miehinen komitea alkoi toimensa Havanassa viime kuulla. Alkajaisjuhlallisuudet pidettiin Martiteaatterissa, joka oli aistikkaasti koristettu ja johon oli kansaa kokoontunut suuri teaatteri täyteen.

Avajaispuheen piti Cuban sotilaskuvernööri Yhdysvaltain puolelta kenraali Vood muistuttaen mikä tärkeä tehtävä valiokunnalla oli, sillä sen työn viisaudesta ja tarkkuudesta riippui Cuban menestys ja se suhde, mikä sillä Yhdysvaltoihin vastaisuudessa tulisi olemaan.

Kaikkiaan 31 kansan valitsemaa edustajaa oli läsnä.

Kun valiokunta alkoi istuntonsa päätettiin ensiksi lähettää valitut miehet kiittämään Yhdysvaltain edustajaa, sotilaskuvernööri Voodia siitä tunnollisuudesta ja huolesta, jota hän Cuban asioita järjestäessään on osoittanut. Ja samalla päätettiin pyytää kenraali Voodia sähköittämään presidentti Mc Kinleylle näin kuuluva valiokunnan mietintö:

»Perustuslakivaliokuntaan valitut edustajat, kokoontuneena varsinaiseen istuntoonsa, tervehtivät syvimmällä kiitollisuuden tunteella ja alamaisuudella Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain presidenttiä, he ovat tyytyväisiä siihen rehellisyyteen, joka osoittautuu niiden lupauksien täyttämisessä, joita on tehty Cuban kansan vapaaksi ja itsenäiseksi saattamiseksi».

Tämä nyt koolla oleva perustuslakivaliokunta on Cuban kansan valitsema presidentti Mc Kinleyn kehotuksesta. Presidentti Mc Kinley kehoitti nimittäin Cuban kansan itse valitsemaan luotettavimmat ja asioita parhaiden tuntevat edustajansa miettimään ja laatimaan Cuban kansan puolesta niitä perustuslakeja ja perusehtoja, joiden pohjalle Cuban tuleva hallitustapa lasketaan, joko sitten jonkunlaiseen yhdysvaikutukseen Yhdysvaltain kanssa tahi muuten tämän maan suojelusvallan alaisuuteen itsenäisenä ja riippumattomana valtiona.

Tämä presidentti Mc Kinleyn menettely Cubaa kohden on herättänyt suurta iloa ajattelevissa cubalaisissa, sillä siinä he näkevät Yhdysvaltain hyvän tahdon saada Cuban asiat johdetuiksi onnellisimpaan loppuun. Kieltää ei kumminkaan sovi, ettei löydy joukossa niitäkin, jotka katsovat oikeudekseen olla tyytymättömiä ja niitä on kenraali Gomez, tuo Cuban kuulu vapauden sankari, ja hänen seuraajansa, sillä Gomez olisi tahtonut ilman muuta huudattaa itsensä Cuban presidentiksi, jota hänen puoluelaisensa kannattavat.


Lähde: Työmies 15.12.1900.