Davidin 46:s Psalmi

Wikiaineistosta
Davidin 46:s Psalmi.
(Lutheruksen ja Runebergin mukailema.)
Kirjoittanut Martti Luther
R–gin N:o 56.


Meill’ onpi linna Jumala
Ja kilpi vahva aivan,
Hän turviimme on tuskassa
Ja lievittæjæ vaivan.
Pimên ruhtinas
Onki juonikas;
Vilppi kavala
On hænen asunsa;
Ei ole vertaistansa.
Vân oma voima ainaki
Tæss’ sodassa on vajâ;
Sîs Herra, jalo sankari,
Pois sortajamme ajâ;
Vastustamaton
Jesus Kristus on;
Herra Sebaoth
Hæn itse lyöpi nuo,
Ja pitævæ on kentæn.
Ja ol’pa mailma joukkoinên
Kuin hirmuinen hyvænsæ;
Jos Jumalän vân turvaksen,
Ei hæt^æ yhtækænsæ.
Vimmastukôn vân
P^æmies mailman,
Kuin tuomittu jo on;
Yks Sana hænen kâtâ.
He Sanâ Herran eivæt sâ
Tok’ hurvitellaksensa,
Kuin puolestamme Jumala
Sotîpi henkenensæ;
Mûmme sâkohot
Kaikki perinnöt;
Væhæt sîtæ lie,
Kun vihdoin perimme
Vân Taivân valtakunnan.

J. E. Blom.


Lähde: Kansan Lehti 27.2.1869.