Eduskunnan työjärjestys 1907
Kun eduskunta valtiopäiväin toisena päivänä on kokoontunut täysi-istuntoon, asettuu iältään vanhin eduskunnan jäsen puhemiehen paikalle ja toimittaa ottamansa pöytäkirjanpitäjän avulla nimenhuudon.
Kun eduskunta uusien vaalien jälkeen ensi kerran kokoontuu, asettuvat edustajat vaalipiirittäin, noudattaen sitä järjestystä, jossa vaalipiirit vaalilaissa luetellaan. Tätä järjestystä noudatetaan kunnes eduskunta, puhemiesneuvoston asiasta annettua lausuntonsa, toisin päättää.
Tämän jälkeen tapahtuu puhemiehen ja varapuhemiesten vaali umpilipuin ja siten että, jollei kukaan ensi äänestyksessä ole saavuttanut ehdotonta enemmistöä, uusi äänestys on toimitettava. Jos toisessakaan äänestyksessä ei kukaan ole saavuttanut ehdotonta enemmistöä, on kolmas äänestys toimitettava ja se julistettava valituksi, joka siinä on saanut enimmät äänet. Jos kolmannessa äänestyksessä äänet käyvät tasan, ratkaisee arpa.
Puhemies ja varapuhemiehet muodostavat eduskunnan puhemiehistön.
Senjälkeen kuin puhemies ja varapuhemiehet ovat antaneet Valtiopäiväjärjestyksen 23 §:n mukaisen vakuutuksen, asettaa eduskunta kansliatoimikunnan, johon kuuluu puhemies ja varapuhemiehet sekä neljä edustajaa. Ellei eduskunta kansliatoimikuntaa asettaessaan voi yhtyä sen jäsenistä, toimitetaan vaali tähän työjärjestykseen liitettyjen suhteellista vaalitapaa koskevain määräysten mukaan.
Kansliatoimikunnan tulee
- tehdä eduskunnan täysi-istunnolle ehdotus notarin ja muun kansliahenkilökunnan asettamisesta;
- julistaa kansliavirat sekä kirjaston- ja taloudenhoitajan toimet haettaviksi sekä täyttää ne;
- antaa lausuntonsa pikakirjoituskanslian järjestämisestä;
- valvoa kanslian toimintaa ja tehdä siihen nähden tarpeelliset ehdotukset eduskunnalle; sekä
- ottaa tarpeelliset palvelusmiehet.
Sihteerin toimen julistaa puhemies haettavaksi. Sihteeri asetetaan eduskunnan täysi-istunnossa, kansliatoimikunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Jos sihteerin toimeen on useampia hakijoita, asetetaan virka noudattaen samaa äänestystapaa, kuin on puhemiehen vaalista säädetty.
Heti valtiopäivien avaamisen jälkeen eduskunta täysi-istunnossa puhemiehistön ehdotuksesta päättää, kuinka monta valitsijamiestä ja valitsijamiesten varamiestä on valittava toimittamaan eduskunnan valiokuntain jäsenten vaalia.
Puhemiehistön ehdotuksesta eduskunta niinikään määrää, kuinka monta jäsentä on valittava kuhunkin Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n 1 momentissa mainituista valiokunnista.
Valitsijamiesten ja suuren valiokunnan sekä Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:ssä mainitussa tapauksessa myös muiden valiokuntain jäsenten vaali toimitetaan erityisten tähän työjärjestykseen liitettyjen määräysten mukaan.
Valitsijamiesten tulee valiokuntien jäseniä valitessaan koettaa asettaa niin, että kukin edustaja tulee jäseneksi tai varajäseneksi johonkin valiokuntaan.
Sillä, joka jo ennen on valittu jäseneksi kahteen valiokuntaan, olkoon oikeus kieltäytyä useamman valiokunnan jäsenyydestä, suurta valiokuntaa lukuunottamatta; muutoin on eduskunnan asia harkita, voipiko valittu valiokunnan jäsen ilmoittamansa esteen nojalla tällaisesta toimesta saada vapautusta.
Kukin valiokunta valitsee ensimäisessä kokouksessaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaalit valiokunnassa toimitetaan umpilipuin, jolleivät kaikki valiokunnan jäsenet suostu muusta vaalitavasta. Muissa asioissa käytettäköön huutoäänestystä tai muuta tapaa, jonka valiokunta parhaaksi näkee; kuitenkin on aina avoin äänestys nimenhuudon mukaan toimitettava, milloin puheenjohtaja sen katsoo tarpeelliseksi tai joku valiokunnan jäsenistä sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin tuloksesta on ilmoitus tehtävä eduskunnan täysi-istuntoon.
Valiokunta saattaa antaa kutsumillensa asiantuntijoille oikeuden ottaa osaa valiokunnan keskusteluihin jossakin määrätyssä asiassa, mutta ei päätöksiin.
Jos valiokunnan jäsen tai varajäsen on kolme kertaa ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa jäänyt valiokunnan kokouksista pois, on se ilmoitettava eduskunnalle, joka tämän johdosta ryhtyy asianhaarain aiheuttamaan toimenpiteeseen.
Jos valitsijamies jää pois valitsijamiesten kokouksesta ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa, meneteltäköön tällaisessakin tapauksessa kuten edellä on sanottu.
Jos eduskunta määrää, että jokin asia on kahden tai useamman valiokunnan yhteisesti valmisteltava, valitkoon kukin valiokunta jäsenistänsä yhtä monta edusmiestä asiata käsittelemään, valiokuntain muiden jäsenten ottamatta osaa asian valmisteluun.
Näin yhdistetyn valiokunnan tulee noudattaa samoja sääntöjä, kuin valiokunnista yleensä on säädetty.
Valiokunnassa on kukin sen jäsenistä oikeutettu käyttämään suomea tai ruotsia. Valiokunnan itsensä päätettävänä olkoon, katsooko se tulkitsemista tarpeelliseksi vai eikö ja missä muodossa ja määrässä.
Valiokunta laatikoon mietintönsä sen käsiteltävänä olevista asioista niin lyhyesti kuin suinkin. Mietinnön tulee päättyä ponsilauseisiin, jotka sisältävät valiokunnan ehdotuksen.
Suuren valiokunnan kokouksista tehdään sitä paitsi lyhyt pöytäkirja, joka sisältää valiokunnassa tehdyt ehdotukset, äänestysesitykset ja päätökset.
Valiokunnan mietinnöt tarkistaa joko valiokunta kokonaisuudessaan tai sen sitä varten valitsemat tarkistajat.
Valiokunnan toimituskirjat allekirjoittaa valiokunnan puolesta sen puheenjohtaja.
Kutsumus suuren valiokunnan kokoukseen on julkaistava sanomalehdissä ja valiokunnan päiväjärjestys hyvissä ajoin ennen kutakin kokousta tiedoksipantava valiokunnan kokoussalin eteisessä.
Asioita käsiteltäessä suuressa valiokunnassa noudatettakoon, sen ohessa mitä valiokunnista yleensä on määrätty, soveltuvissa kohdin sitä asiain käsittelytapaa, mikä on täysi-istunnoista säädetty.
Suuren valiokunnan kokouksissa kukin puhuu seisoaltansa ja paikaltansa, saatuansa puheenvuoron puheenjohtajalta.
Jos suuren valiokunnan puheenjohtaja tahtoo ottaa osaa keskusteluun, jättäköön paikkansa varapuheenjohtajalle.
Kun Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n 1 momentissa luetellut valiokunnat ovat kokoontuneet ja valinneet puheenjohtajansa, tulee puhemiehen kutsua puhemiesneuvosto kokoon päättämään, onko ehdotettava muutoksia tehtäväksi edellisillä valtiopäivillä hyväksyttyyn työjärjestykseen taikka erityisiä valiokuntia asetettavaksi, ynnä muusta, mikä eduskunnan työjärjestystä ja työsuunnitelmaa varten on tarpeen.
Valtiopäiväjärjestyksen 73 §:ssä säädetyn työsuunnitelman ehdotus on puhemiesneuvoston ajoittain esitettävä eduskunnalle lähinnä seuraavaa aikaa varten. Työsuunnitelman ehdotus jaellaan painettuna eduskunnan jäsenille.
Jos puhemiesneuvosto myöhemmin ilmaantuneiden asianhaarain johdosta katsoo lisäyksiä ja muutoksia työsuunnitelmaan tarpeellisiksi, tehköön niistä ehdotuksen eduskunnalle.
Kutsumus eduskunnan täysi-istuntoon on tiedoksipantava eduskunnan istuntosalin eteisessä sekä ilmoitettava pääkaupungin suuremmissa jokapäiväisissä lehdissä. Tiedoksipanon tulee, mikäli mahdollista, tapahtua viimeistään kello 6 illalla ennen sitä päivää, joksi täysi-istunto on ilmoitettu.
Jos ennen tehdyn päätöksen mukaan on vaali toimitettava tai sellainen lopullinen päätös tehtävä, joka mainitaan Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 5 momentissa, on asia kutsumuksessa mainittava.
Täysi-istunnon päiväjärjestys eli esityslista, joka sisältää luettelon istunnossa esilletulevista asioista ja niihin kuuluvista asiakirjoista, on hyvissä ajoin laadittava ja pantava esille eduskunnan kansliaan.
Ennen täysi-istuntoa on lyhyt päiväjärjestyksen yhteenveto tiedoksipantava sopiviin paikkoihin ja kansliassa pidettävä eduskunnan jäsenten nähtävänä.
Jos edustajalla on aikomus tehdä anomusehdotus tai eduskuntaesitys, pitää hänen siitä antaa edeltäpäin tieto eduskunnan puhemiehelle, jota paitsi kaikki sellaiset esitykset ja anomusehdotukset ovat, ennenkuin ne esitellään, kirjoitettuina sihteerille annettavat.
Jos edustaja tahtoo jonkun muun asian esille otettavaksi täysi-istunnossa, tulee hänen siitä hyvissä ajoin ennen istuntoa tehdä puhemiehelle kirjallinen esitys, jossa lyhyesti mainitaan asia ja mitä edustaja vaatii.
Ainoastaan poikkeustapauksissa sallittakoon asian esilleottamista ilman edellä mainitulla tavalla tehtyä ilmoitusta.
Jos puhemies katsoo jonkin asian olevan sitä laatua, että sitä ei ole julkisessa istunnossa käsiteltävä, tai viisikolmatta eduskunnan jäsentä on pyytänyt jotakin asiaa ilman julkisuutta käsiteltäväksi, tyhjennyttää puhemies kuuntelijaparvet ja esittää eduskunnan päätettäväksi, onko asia julkisessa istunnossa käsiteltävä vai eikö.
Sellaisen istunnon päiväjärjestystä, joka ei ole julkinen, älköön julkaistako tai muuten tiedoksipantako.
Täysi-istunnon alkaessa on nimenhuuto toimitettava.
Edustaja, joka ei saavu täysi-istuntoon viimeistään ennen 15 minuutin kuluttua nimenhuudon jälkeen, merkitään pöytäkirjaan poissaolevaksi.
Puheenvuoroa älköön toisen puhuessa edustaja tai senaatin jäsen pyytäkö muutoin kuin kirjallisesti siten, että hän antaa tai lähettää nimilippunsa eduskunnan notarille. Sopivia lippuja nimen merkitsemistä varten pitää olla edustajilla saatavana.
Kunkin puheenvuoron jälkeen on notarin ilmoitettava, kutka edellisen puheenvuoron kestäessä ovat kirjallisesti puheenvuoroja pyytäneet.
Kunkin tulee puheenvuoron saatuansa puhua seisoaltaan, istuntosaliin sitä varten asetetulta puhujalavalta. Ainoastaan lyhyen yhtymisen tai vastaväitteen joka kestää enintään kaksi minuuttia, saa esittää paikaltaan; jos puhuja haluaa pitemmältä jatkaa puhettaan kehottakoon puhemies häntä astumaan puhujalavalle.
Kunkin puhujan velvollisuus on tarkoin pysyä käsiteltävässä asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, tulee puhemiehen muistuttaa häntä asiassa pysymään.
Täysi-istunnossa ovat ruotsinkielisten lausuntojen ponnet kunkin lausunnon jälkeen tulkittavat suomeksi.
Suomenkieliset lausunnot tulkitaan ruotsiapuhuville kansanmiehille yksityisesti, jos he sitä haluavat.
Puhemiehen tiedoksiannot ja äänestysesitykset esitetään kummallakin kielellä.
Meluavia suosion- tai paheksumisenosotuksia älköön eduskunnan täysi-istunnossa sallittako.
Jos keskustelun aljettua jostakin asiasta ehdotus on tehty asian pöydällepanosta, on kysymys siitä ratkaistava, ennenkuin enempää keskustelua itse asiasta sallitaan.
Jokaisen puhujan, joka tekee uuden ehdotuksen, minkä tahtoo saada äänestyksen alaiseksi, tulee, milloin puhemies harkitsee sen tarpeelliseksi, antaa ehdotuksensa ponsi kirjallisesti laadittuna sihteerin kautta puhemiehelle.
Jos edustaja, joka aikoo ehdottaa muutoksen valiokunnan ehdotukseen, haluaa saada muutosehdotuksensa painetuksi, antakoon sen kirjallisesti laadittuna, ilman perusteluja, eduskunnan kansliaan niin hyvissä ajoin, että painatus ja jakelu ehtii tapahtua ennen asian ratkaisua.
Ehdotusta, jota ei ole kannatettu, älköön asetettako äänestyksen alaiseksi.
Jos täysi-istuntoa kestää jälkeen kello 11 illalla, jatkettakoon silloin käsiteltävänä olevan asian käsittelyä, vaan toista asiaa älköön esille otettako, ellei puhemies katso siihen erityistä syytä olevan tai eduskunta toisin päätä.
Kun Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n mukaan kysymys senaatin jäsenelle on tehty ja vastaus siihen annettu, sekä keskustelu julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestykseen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava: "kuultuansa annetun selityksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen."
Jos tämmöistä yksinkertaista siirtymistä päiväjärjestykseen ei hyväksytä, lykätään asia perustuslakivaliokuntaan tai, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun eduskunnan valiokuntaan, jonka tulee ehdottaa perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
Kun lippuäänestys tai vaali on toimitettava pitää neljän edustajan, joita puhemies siihen kehottaa, asettua puhemiespöydän ääreen ja näistä kahden avustaa puhemiestä äänestyslippujen avaamisessa ja tarkastamisessa ja kahden yhdessä sihteerin kanssa merkitä annetut äänet. Kun nimenhuuto tapahtuu, tulee kunkin edustajan asettua äänestämään siinä järjestyksessä kuin hänen nimensä on huudettu. Muussa järjestyksessä ei äänestyslippuja saa esiintuoda. Nimenhuudon voi eduskunta määrätä tapahtuvaksi yhtaikaa kahdessa paikassa istuntosalia.
Täysi-istuntojen pöytäkirjoja tarkistamaan kutsuu kansliatoimikunta neljä edustajaa yhdeksi viikoksi kerrallaan.
Kunkin puhujan lausunnot lähetetään pikakirjoituskansliasta koneella kirjoitettuna hänen tarkastettavikseen. Jos hän siinä jotakin korjaa, on korjaus tähän koneella kirjoitettuun kappaleeseen merkittävä ja lausunto lähetettävä 48 tunnin kuluessa takaisin pikakirjoituskansliaan. Merkitköön myös nimensä lausuntoon osotteeksi, että hän on sen hyväksynyt. Jos edustaja ei määräajan kuluessa lähetä takaisin lausuntoa, katsotaan se hyväksytyksi.
Jos puhuja on tehnyt puheeseensa asiallisia muutoksia, ja erittäinkin jos muutokset koskevat kohtia, joita vastaan on vastaväitteitä tehty, tulee tarkastajien tästä tehdä huomautus puhujalle sekä, jollei asiasta voida muuten sopia, eduskunnalle.
Lyhyt päätöspöytäkirja täysi-istunnosta on viipymättä esitettävä 33 §:ssä mainittujen edustajain tarkistettavaksi.
Sen jälkeen kuin puhujilla on ollut tilaisuus tarkastaa lausuntonsa, on keskustelupöytäkirja vuorokauden ajan oleva eduskunnan kansliassa tarkastusta varten esillä. Tämän ajan kuluttua merkitsevät tarkistajat pöytäkirjan tarkistetuksi ja vakuuttavat sen nimikirjoituksellaan.
Valiokuntain mietinnöt, eduskunnan kirjelmät Keisarille ja Suuriruhtinaalle sekä valtiopäiväpäätös laaditaan kummallakin kielellä. Suomenkielinen teksti pannaan eduskunnassa käsittelyn pohjaksi. Ruotsinkieliset laitokset toimitetaan joko asianomaisen valiokunnan toimesta tai erityisessä sitä varten asetetussa kanslian osastossa jonkun asianomaisen valiokunnan jäsenen johdolla, ja on toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla oikeus eduskunnan vallalla päättää ruotsinkielisten tekstien lopullisesta sanamuodosta.
Kun eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n mukaan päättää lähettää adressin, on sen lopullinen sanamuoto eduskunnan itsensä hyväksyttävä. Muissa tapauksissa tarkistaa eduskunnan kirjelmät Valtiopäiväjärjestyksen 76 §:ssä säädetty tarkastusvaliokunta, ellei eduskunta jossakin asiassa itse tahdo käyttää tarkistusoikeuttaan.
Jos edustaja haluaa saada vapautta valtiopäivätoimista, pyytäköön sitä eduskunnalta. Älköön tämmöistä lomaa myönnettäkö yhtä viikkoa pitemmäksi ajaksi, jollei pidennykseen ole aivan erityistä syytä.
Ne sakot, jotka eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 15 §:n mukaan voi tuomita luvatta poisjääneen edustajan maksettaviksi, ovat talletettavat puhemiehen määrättävällä tavalla sekä käytettävät siten kuin eduskunta määrää.
Niiden, jotka parvilla kuuntelevat eduskunnan keskusteluja, pitää tarkasti noudattaa voimassaolevia säännöksiä järjestyksen ylläpitämiseksi sekä niitä määräyksiä, jotka eduskunta sitä varten mahdollisesti säätää. Tämmöiset määräykset ovat sopiville paikoille tiedoksipantavat.
Jos epäjärjestystä syntyy, määrätköön puhemies kaikki parvet tyhjennettäviksi.
Tämä työjärjestys olkoon noudatettavana, kunnes eduskunta asianmukaisessa järjestyksessä tehdystä ehdotuksesta, josta puhemiesneuvosto on lausuntonsa antanut, on päättänyt muutoksen tai lisäyksen työjärjestykseen. Sellainen päätös astuu heti voimaan.