Eemi

Eemi. Kirjoittanut Hilja Tamminen

Eemi poika oli kyllä,

miehenalku mielevä;

vanha mekkonsa yllä

töpsötteli tyynenä.

Neljä vuotta vastaikään

täytti, mies jo mielestään.

Nauramaan ei saanut mikään,

leikit leikki yksinään.

Eemin äiti uskovainen

usein kulki seuroissa.

Poika äidin seuralainen

tallusteli mukana.

Kokoon tultiin; uskovaiset

toisiansa tervehti.

Sieluntilaa vanhat naiset

halukkaasti kyseli.

Eräs muori harmaahapsi

Eemiäkin kättelee.

»Ootko Jumalan sä lapsi.»

noinpa vielä tutkasee.

Eemi miettii kotvan aikaa,

vihdoinkin jo vastaa pois.

»Enkä ole», sanat kaikaa,

»Kukas isän poika ois?»

Lähde: Tamminen, Hilja 1923: Vainon ajoilta: runoja. Tampereen työväen sanomalehti o. y., Tampere.