Ei ole ilo ikuinen
| Ei ole ilo ikuinen. Eikä päivä päätymätön. *) Kirjoittanut Frans Pietari Kemelli |
- Aina ovat Suomalaisten
- Sananparret sattuvilla,
- Somahasti solmetuilla
- Sanoilla sangen tosilla
- Kuvailehet jotakuta
- Josta ovat ihte työssä
- Saaneet vahvan vakuutuksen,
- Kokemistansa omista,
- Täällä ajan nautinnosa.
- Niinpä mainittu tämäki
- Sananlasku somahinen
- Kuvaileepi ihmisyyen,
- Kaiken luonnonki lavian
- Muuttumista alituista. –
- Vai ken lienee ihmisistä,
- Kuka ihmisen pojista?
- Jonk’ ei täytyne sanoa,
- Tunnustaa aivan toeksi,
- Mitään täällä mailmassa
- Pysyväistä ei olevan;
- Mutta kaikki muuttuvaista,
- Vahetusten alahista. –
- Niin on asia ilonki,
- Rikkauuen, rakkauuen,
- Kauneuuen kaikenlaisen,
- Mikä ikänä elossa,
- Kansan mielest’ kallihinta,
- Paihti ainoa Jumala,
- Sekä sanansa totinen
- Ompi aina pysyväinen.
- Katso! kuinka ilo täällä
- Usein muuttuu mureheksi;
- Joko temmaa tauti tuima
- Isän, äitin lapsukaisten
- Muuttaa Manalan majoihin
- Aviolta kumpaninsa,
- Taikka joku kova onni
- Ilon itkuksi tekeepi.
- Kuinka päivän sulosimman
- Nielaseepi yö pimeä
- Kuinka auringon ihanan
- Pilvet pian peittelevät.
- Katoo kauneus kesänki;
- Kukkaisetkin kaunihimmat
- Lakastuvat luhdillaki.
- Mehtä kaunis viheriöivä
- Kaottaa kesä-pukunsa
- Talven tuiman lähetessä;
- Rikas täällä tavaransa
- Kavottaa aivan äkisti;
- Rakennukset rautasetkin
- Käsialat kaikenlaiset,
- Teot ihmisten ikuset
- Joko tuli turmeleepi,
- Taikka voima veen väkevä,
- Ajan valta voimallinen
- Kukistaa kaikki kumohon.
- Näinpä kaikki maailmassa
- Rikeneeltä raukiaapi,
- Näinpä näkyypi toeksi.
- Sananlasku sangen kaunis;
- ”Ei ole ilo ikuinen
- ”Eikä päivä päätymätön.”
*) Kirjotus-kokeeksi Suomen-kielen harjottamisesa annettu Akedemiasa.
Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 3.10.1840.