Elämän kemut

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elämän kemut.

Kirjoittanut Juhani Siljo


En kemujasi, isäntä Elämä, kiitä!
Näin sameaksi viinis, en tippaakaan
ma maistanut siitä.
En kiitä, en myöskään soimaamaan
pyri sua: min taisit, sen tarjosit kai.
Ja mun sieluni sentään ilonsa sai.
En viiniäs juonut, ja karkelo muu
oli ahdasta mulle:
sun viinittäs sieluni humaltuu,
sen aatosten juhlaan ei kuolema tulle,
ei harmaa päivä, ei päätös muu.
Minun maljani meri on ja aurinko ja kuu:
ne jos sammuu, tyhjäks saa, saa murhe
vierahaksi mulle!


Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.