Elokuun virsi

Wikiaineistosta
Elokuun virsi.

Kirjoittanut Juhani Siljo


Ilon rohkeus, sieluni, puuttuisko sulta –?
Et ole sa maata, oot auringon tulta.
Surus ääreltä nouse, suo kunnia sille:
elouhrina uhraa se taivaisille!
Meren äärelle käy, meren, äitisi armaan,
mi on tuntenut sun monet murheesi varmaan,
min helmahan kerran saat vaipua jälleen,
kun on kaihosi kasvanut täysimmälleen.
Meren äärelle luo surus, kaihosi yhteen,
jalo alttari tee, jalon loimuta lyhteen, –
säde kultaisin auringon kukkuraisen
läpi ohjaa uhrisi ainokaisen!
Ilon rohkeus, sieluni, puuttuisko sulta –?
Surus suitsevan äärellä auringon tulta,
meren riemua veisaa viimana soiden
ja liekkinä laulain ja karkeloiden.


Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.