Elon unelmia

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elon unelmia.

Kirjoittanut Kaarle Karikko


Kellä ei oo maailmassa
Elon-unelmia?
Kellä ei oo outojakin
Sielun aavehia? –
Usein onpi kurja munkin
Elon-taivas musta;
Onnen varjot sielussan’ suo
Epätoivomusta.
Onnen’ oisko kädessäin’
Sen miksi mukavoisin!
Lemmen riemun, autuuden ma
Itselleni loisin.
Mutta siksi autuas ma
Konsaan tokko ollen?
Lempeänsä Jumalatar
Tokko suonee mullen?
Maistettuain totimaljan
Nesteen suloutta,
Uneksia toki taidan
Lemmen autuhutta.
Silloin siis ma ihantelen
Itselleni noita
Kallihiksi maljan sekä
Immen suuteloita.
Vaan kun loppuu nestemaljat,
Ja sen haju haihtuu,
Silloin riemu rinnassan ja
Lemmen autuus vaihtuu.
Silloin tuskin toivoakkaan
Arvaan autuhutta:
Elon riemu suloa ja
Immen rakkautta.

Kario [Kaarle Karikko].


Lähde: Tampereen Sanomat 25.8.1885.