Emma äidilleen

Emma äidilleen. Kirjoittanut Frans Mikael Franzén

Äiti, kuinka hennotkaan

käydä Emman luota?

Emma istuu nurkassaan,

silmä vettä vuotaa.

Nukkensa on Naimalla,

amman kanssa Hulta:

Emman ilo ainoa

on vain äiti kulta.

Äiti, mennös kuitenkin

kylähänkin kerran.

Rauhaa antaa sullekin

tulee jonkun verran.

Älä sure, vaikka on

Emma itkeväisnä.

Suukko suo, niin Emma on

hiljaa, tyytyväisnä.

Hetken hän viel’ itkien

akkunassa hohtaa,

sitten laulaa Naimallen:

«äiti tulee kohta».

Vihdoin riemuin leikimme

koko siskokunta,

kunnes riviin nukumme,

nähden äidist’ unta.

Vaan kun päivä auki luo

meiltä silmäluomen,

menemme me äidin luo,

lausuin: «Nyt on huomen».

Lähde: Franzén, Frans Mikael 1891: Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia. Suomentanut Em. Tamminen. Otava, Helsinki.