En kaiho, en, jos sortuis sydänkin

Wikiaineistosta
En kaiho, en, jos sortuis sydänkin.

Kirjoittanut Heinrich Heine


En kaiho, en, jos sortuis sydänkin,
Sa, kulta entinen! miks kaihoisin!
Jos onkin vaattees helmihohteiset,
Yön sydämessäs synkistyttää net.
Sen tiedän jo. Ma näin sun unissain,
Ja yönkin sydämessäs nähdä sain,
Ja käärmeen näin, mi syöpi sydäntäs,
Näin, kulta, kuink’ on kurja elämäs.


Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.