En silloin
| En silloin. Kirjoittanut F. F. Brummer |
- Kun päivä peittyy pilvehen,
- Ja taivas synkkenevi,
- Kun murhe hiipii mielehen,
- Ja rintaa viiltelevi,
- Ma lohdukseni laulelen
- Ja huvikseni hyräilen.
- Kun päivä taasen kirkastuu
- Ja varjot valkenevi,
- Kun rintain jälleen rauhoittuu
- Ja mielein riemuitsevi,
- Ma iloisna taas laulelen,
- Ja hilpeänä hyräilen.
- Vaan kun mun jätti impeni,
- Pois muihin maihin riensi
- Ja hyljäsi mun lempeni,
- Vaikk’ ikuiseks sen tiesi,
- En silloin vainen laulellut
- Enk’ huvikseni hyräillyt.
–r.–r. [F. F. Brummer]
Lähde: Tampereen Sanomat 22.5.1889.